Örö - saari täynnä upeaa luontoa ja historiaa

Tässä vaiheessa lomaa olimme nähneet kaikki paikat jotka olivat olleet "lomalistalla". Vielä oli puoli viikkoa lomaa jäljellä, joten olin kovasti iloinen kun ennätimme käymään tämän kesän uutuuskohteessa, Örössä. Saari on ollut yleisöltä suljettu linnakesaari ja tänä keväänä satavuotta suljettuna ollut saari avautui. Saarelle on rakennettu hieno ja uusi vierasvenesatama. Tämä oli ainut paikka, jossa jouduimme hieman jonottelemaan, ennen kuin saimme paikan laiturista. Koska saarelle ei ole ollut aikaisemin pääsyä, ei sinne löydy myöskään reittiä merikartoista. Onneksi Örön nettisivuilla on tieto reitistä. Kippari piirsi sen meille merikarttaan valmiiksi. Tosin sitä ei olisi tarvittu, hyvin riitti, että olisi reurannut niiden kymmenien veneiden letkaa, jotka olivat matkalla samaan paikkaan =D.

Vierasvenesatamassa on aisa- ja kylkikiinnityksellä noin 70 paikkaa. Ankkurin käyttö on satamassa ja sen lähialueella kielletty. Satamasta löytyy kaikki hyvät palvelut, kuten sähkö, vesi, wc ja suihku sekä sauna. Myös perhesaunaa oli mahdollisuus varata. Satamassa oli myös hyvä grillipaikka ja tiskausmahdollisuus. Sataman palveluista voit lukea lisää heidän nettisivuilta täältä.

Sataman kahvilasta sai pientä purtavaa. Kahvilan yheydessä oli pieni myymälä, josta sai matkamuistoja ja elintarvikkeita. Satamamaksua vastaan sai hienon esiteen Öröstä ja alueen kartan. Saarella on luontopolkua yhteensä yli 13 kilometriä, joten nähtävää luonnonystävälle riittää. Koska saari on ollut suljettuna suurelta yleisötä niin pitkään, on sen luonto säästynyt ja näin ollen saarelta on mahdollista bongata harvinaisempia kasveja ja mm. perhosia. Koska ollaan Saaristomeren kansallispuistossa, on Örössä voimassa sen erityisluonteen vuoksi järjestyssäännöt. Näiden avulla pyritään turvaamaan lajiston menestyminen saarella jatkossakin.

Etsi kuvasta perhonen. Eikö maastoudukkin melko hyvin?

Luonnon lisäksi Örössä pääsi tutustumaan linnakesaaren historiaan. Venäjä linnoitti saaren 1915-1917, jolloin Suomi oli Venäjän autonominen osa. Linnake kuului Pietari Suuren Merilinnoitukseen, jonka tarkoitus oli suojella pääkaupunkia Pietaria mereltä käsin. Suomen itsenäistymisestä lähtien Örö on toiminut Suomen puolustusvoimien rannikkolinnakkeena aina vuoden 2014 loppuun saakka. Örön mielenkiintoisesta historiasta voit lukea lisää heidän omilta nettisivuilta täältä.

Saarelle rakennettiin aikanaan maailmanlaajuisestikin merkitävät erikoisuudet ,12-tuuman Obuhov-tykit. Tykin ammus painaa lähes 500 kiloa ja sen kantama on lähes 45 kilometriä. Alun perin tykkejä on ollut saarella neljä, mutta 1930-luvun lopulla niistä kaksi siirretin Viipurin lähelle Säkkijärven Ristiniemelle.

Örön tykeillä osallistuttiin 26.7.1941 käytyyn Bengrskärin taisteluun. Bengtskärin majakalle oli Örön saarelta matkaa vain 13 kilometriä ja hyvällä säällä majakka näkyikin hyvin Örön saarelle.

Aitoon ja ainutlaatuiseen ravintolatunnelmaan pääsee varuskunnan entisessä ruokalassa. Ruokala on rakennettu jo tsaarin ajalla 1900-luvun alussa. Päivisin tarjolla on lounasta seisovasta pöydästä ja illemmalla pääsee nauttimaan ala carten valikoimasta. Menu huomioi saaristoa ja pohjoismaista keittiötä. Ruoka valmistetaan kauden parhaista raaka-aineista josta syystä ruokalista elää kauden aikana.

Miltäs näyttää? Maistuisi varmasti myös sinulle. Voin kertoa, että oli hyvää!

Örön saarella oli aivan ihanat rannat. Maisema vaihteli kauniista kalliosta aina kivikkoisimpiin rantoihin.

Tässä kohtaa oli valittavana lyhyttä tai pitkää ikävää =D.

Örön pohjoiskärjessä sijaitseva ilmatorjunta-asema on rakennettu 1980-luvun alussa. "Sergei" nimellä tunnetut tykit sijoitettiin betoniasemiin ja se suojattiin tarvittaessa heikkasäkeillä ja naamioverkoilla.

Uutena kohteena Örössä riittää varmasti kävijöitä ruuhkaksi asti myös ensi kesänäkin. Vaan sopi sijaa antaa. Kun valmistelet ensi kauden reittisuunnitelmaa, kannattaa Örö laittaa listalle ehdottomasti.

Högsåra

Vänöstä siirryimme illalla ystäviemme laituriin Högsåralle. Saari oli meille entuudestaan tuttu, sillä olemme olleet siellä jo kaksi kertaa aikaisemmin. Olen postannut Högsårasta täällä ja täällä.

Siinä ne ovat kuin kaksi marjaa vierekkäin. Ystävät olivat juuri tänä kesänä saaneet uuden upean laiturin, johon oli hyvä kiinnittyä. Tässä kohtaa lomaa alkoivat myös vihdoinkin päivät lämpenemään. Lököilimme heidän kanssa laiturilla ja otimme aurinkoa ja vaihdoimme kuulumisia. Ihanaa, vihdoinkin oli lämmintä =D.

Ystävien pihassa lenteli keisarinviitta. Sekin nautiskeli aurinkoisesta säästä.

Kun menee högsåralle, on aivan pakko päästä käymään Farmors Cafessa. Lähdimme yhdessä kävellen Farmors Cafeseen päiväkahville. Minä mietin jo matkalla, mitä kakkua ottaisin =D.

Högsåran saari on tunnet myös näistä lehimisttään. Tällä kerralla ne seisoskelivat tien mutkassa juuri ennen Cafeta. Mietin hieman niiden erikoista paikkaa, mutta luulen, että sillä haluttiin hiljentää autoilijoiden vauhtia. Tällä saarella on todellakin myös autoja, sillä saarelle pääsee lossilla.

Farmors Cafessa on paljon paikkoja ulkona ja mikä olisikaan sen ihanampaa kuin istahtaa hyvän kakun ja kahvin kanssa nauttimaan auringon lämmöstä ja viihtyisästä miljööstä.

Näistä vanhoista kengistä otan joka kerta uuden kuvan =D.

Farmors Cafessa on hauskaa se, että siellä saa itse leikata kakkupalan, sen kokoisen kun haluaa syödä. Valokuvissa on se jännittävä juttu, että mittasuhteet joskus näyttävät tosi hassuilta. Tämä minun kakkupala ei oikeasti ollut näin suuri kuin se kuvassa näyttää =D (uskoitteko?). Tämä on minun ehdoton suosikkini Farmors Cafen mainiosta kakkuvalikoimasta.

Vietimme Högsåralla kaksi yötä ystäviemme seurassa ja jatkoimme sen jälkeen matka. Lomaviikoista viimeinen oli jo menossa, joten pian koittaisi kotiinlähdön aika. Vaan sitä ennen pääsimme vielä piipahtamaan kolmessa eri paikassa. Niistä lisää seuraavissa postauksissa, jotka jatkuvat ensi viikolla, sillä nyt on käsillä puolenviikon mittainen syyslomatauko. Aurinkoista syyslomaa kaikille teille jotka sitä pääsette viettämään!

Vänö - lampaita ja kaunista saaristo maisemaa

Kun Nötö oli koluttu läpikotaisin, jatkoimme matkaa seuraavaksi kohti Vänötä. Minusta nämä saarten nimet ovat todella ihania =D. Vänöseen matkatessa oli todella hyvä keli ja suotuisat tuulet. Kuitenkin kun saavuimme satamaan, oli se melko tuulinen. Vaan hyvin Kippari jälleen hanskasi veneen ja saavuimme turvallisesti satamaan. Tuulia oli kyllä riittänyt tänä kesänä ihan yli omien tarpeiden.

Vänö on Kemiönsaareen kunnan ulkosaari, jossa asuu läpi vuoden reilut kymmenkunta asukasta. Kesäaikaan väkimäärä moninkertaistuu, kun kesäasukkaat saapuvat saarelle. Vänön saaristoon kuuluu noin 150 saarta.

Satamamaksu maksettiin vierasvenesatamassa laiturin päässä olevaan laatikkoon. Aivan sataman läheisyydestä löytyi grillipaikka ja kahvila, jonka yhteydessä oli pieni saaristolaiskauppa. Täällä oli tarjolla aivan herkullisia leivonnaisia. Juniorin oli tehnyt koko reissun ajan mieli lampaan taljaa. Ahvenanmaalla taljojen hinnat olivat melko korkealla, mutta Vänöstä se löytyi! Kohtuu hintainen, kaunis ja Vänössä eläneen saaristolaislampaan talja. Ihana lämmin muisto kesämme reissusta ja ennen kaikkea Vänön saaresta.

Puodissa oli taas tarjolla vaikka mitä tarpeellista ja hyvää.

 Sataman läheisyydestä löytyi myös Pidä Saaristo Siistinä Ry:n huussit.

Saaristoaluslaituriin oli kiinnitetty vene, joka oli "pientä laittoa vailla" =D. Onkohan tämä se merenkävijän "remontoijan unelma" kuten asuntomarkkinoilla sanotaan.

Hauskinta oli, että aluksen perässä kasvoi vallan luonnon kukkia =D.

Kun olimme nauttineet kahvilassa päiväkahvit, lähdimme tutustumaan saaren kauniiseen luontoon. Yksi nähtävyyksistä on saaren kappeli, jonne oli hyvin opastettu tie. Tie oli välillä pelkkää nurmikenttää, joten se oli aivan ihanaa kävellä.

Nykyisen kappelin edeltäjästä on olemassa merkintöjä jo vuodelta 1680. Yksinkertainen risti ja ankkurikettinki ympäröivät paikan, jossa oletetaan vanhan kappelin sijainneen. 1800-luvulla oli kappelista vielä jäljellä jäännöksiä, jotka tuhoutuivat myöhemmin tulipalossa.

Vänön nykyinen kappeli on rakennettu vuonna 1975. Se oli matkamme uusin kappeli. Ensimmäinen silmäys kappelista oli jännittävä, se oli... erilainen. Heti ensimmäiseksi rakennuksesta ei tullu mieleen lainkaan kappeli. Mutta kun asiaa oli hetken makustellut, alkoi tämäkin näyttää omalla karulla tavallaan viehättävältä ja siis kappelilta =).

Myös tässä kappelissa alttaritauluna oli kaunis saaristolaismaisema. Kappelissa järjestetään kesäisin jumalanpalveluksia.

Yksi kappelissa olevista taideteoksista on Neitsyt Maariaa ja Kristus-lasta esittävä krusifiksi.

Kolmimastoisen kirkkolaivan on tehnyt Johannes Rousku.

Kappelin ulko-oven yläpuolella oli laivan keulakuva. Fregatti upposi vuonna 1854 Vänön länsipuolella. Sukeltajat nostivat laivan keulakuvan myöhemmin merestä 1970-luvun alussa. Keulakuva esittää luultavasti Englantia 800-luvulla hallinnutta kuningas Alfredia.

Kappelista jatkui pieni polku kohti merenrantaa.

Rannalta löytyi todella upea hiekkaranta. Tästä oli jo maininta satamassa. Jos olisi ollut yhtään lämpimämpi päivä (aurinko kyllä paistoi, mutta tuuli oli viileä) olisi ollut ihanaa lököillä täällä!

Vänön saarella oli todella kiva luonnonpolku. Polun varrella vaihtui maisema tiheään tahtiin ja kävi välillä merenrannalla. Luontopolku oli hyvin merkitty.

Luontopolun jälkeen menimme laittamaan ruokaa veneelle ja odottelimma samalla ystäviä saapuvaksi. Heillä on kesäasunto Högsåralla ja he olivat tulossa treffaamaan meitä Vänöseen. Illan mittaan totesimme, että tuuli puhalsi edelleen satamaan melko ikävästi ja niinpä saimme kutsun siirtää veneemme heidän uuteen laituriin Högsåralle. Ei muuta kuin köydet irti ja menoksi ja puolen tunnin päästä olimme jo perillä. Vänö tuli siis nähtyä yhden päivän aikana =D.