Hapelähteenpuiston lähiliikuntapaikka

Aivan Kuopion sataman läheisyydestä löytyy Hapelähteenpuiston lähiliikuntapaikka. Paikalla oli monenelaisia härveleitä ja värikkäitä kokonaisuuksia. Puiston vieressä virtasi Maljapuro, joten myös sorsia oli jonkin verran paikalla.

Minulle ei ihan auennut, mitä kaikkea tällaisella renkaalla voi tehdä. Liekö johtuu tästä iästä, alkaa mielikuvitus jo hiipumaan =D.

Selvitin lisää tietoa netistä tästä hienosta paikasta ja sain lukea, että paikka ei ole vain lapsia varten, vaan sen suunnittelussa on otettu huomioon myös ikääntyvä väestö, todella loistavaa! Netistä löytyi ihan kartta eri aluista: kiipeilyalue, pelialue, leikki- ja toimintavälineet ja senioritoimintojen alue.

Paikalta löytyy alueesta kartta ja ohjeistukset, kuinka alueella ollaan ja mitä kaikkea sieltä löytyy. Kyltissäkin todetaan, että paikka on tarkoitettu kaikille, junioreista senioreihin - yhdessä on mukavaa!

Minusta on hieno idea, että senioireille suunnitellaan muutakin kuin vain penkkejä puistoon. On mahdollisuus harrastaa vaikka ulkopelejä.

Tästä kombinaatiosta löytyy jo vaikka mitä tekemistä. Minusta on kivaa, että värejä on käytetty paljon. Tämä oli sitä leikkialuetta.

Puisto oli iso ja todella huolella hoidettu ja rakennettu. Tällaisia soisi olevan enemmänkin muissakin kaupingeissa. Joten kun menette Kuopioon, suosittelen käymään täällä puistossa. Aktiviteettejä löytyy ihan kaiken ikäisille =).

Kuopion satama

Kuopio sijaitsee kauniin Kallaveden rannalla, joten sieltä löytyy myös satama. Satama on kesällä torin lisäksi yksi vilkkaimmista paikoista, enkä ihmettele, sillä se oli todella kaunis paikka myös näin harmaana "talvi" päivänäkin!

Laiturit ammottavat tyhjyyttään, mutta odottakaas kun tulee kesä! Silloin täällä on toinen toistaan komeimpia venhoja parkissa.

Menimme vierasvenesataman puolelle kaunista siltaa pitkin. Jos joku kesä mennään Saimaalle, voisi sieltä pistäytyä myös täällä Kuopiossa. Pääsisi kerrankin tänne kauniiseen kaupunkiin myös kesällä.

Tältäkin sillalta löytyi muutamia rakkauslukkoja.

Sataman nimi on Maljalahti ja täällä sijaitsee vieravenesatama Kallamarina. Satamasta löytyy kaikki palvelut veneilijöille aina aamusaunasta tankkaukseen. Rannassa sijaitsee kesäravintola Galley, joten nälkäkään ei pääse yllättämään. Galley tarkoittaa Kapyysia joka on laivankeittiö. Paikkaa pitää tunnetti musikko ja monitaituri Sakari Kuosmanen. Galleyn nettisivuille pääset tutustumaan tästä.

Kallamarinan kotisivuille pääset tutustumaan tästä.

Jos minä asuisin Kuopiossa, niin asuisin ehdottomasti täällä rannassa. Istuskelisin kesällä näillä penkeillä (siis silloin kun en olisi vesillä) ja kuuntelisin lokkien ääniä. Katselisin järvelle ja ihailisin veneitä ja kaunista maisemaa.

Jatkoimme matkaa rantaa pitkin ja pääsin kuvailemaan näitä ihania veneitä. Kuopion keskustaan ei ole rannasta pitkä matka, joten jos tulee veneellä, ei tarvitse kokea kävelymiehen tuskaa, vaan keskustaan pääsee vaivattomasti =).

Kesän kovimpana bilepaikkana itseään mainostava kesällä toimiva makasiiniravintola Albatrossi on myös aivan sataman tuntumassa. Ovet avataan aina viikko ennen vappua ja suljetaan kauden mentyä ohi syyskuun lopussa. Albatrossin sivuille pääset tutustumaan tästä.

Sataman alueella toimii kolme risteily-yrittäjää. Ei tarvitse siis välttämättä omistaa omaa venettä ja pääsee ihailemaan kauniin Kallaveden maisemia. Mahdollisuuksia on monia, voi vain risteillä, voi syödä ja risteillä, pääsee viinitila vierailulle ja voi vaikka vuokrata ihan oman tilaisuuden. Mikä olisikaan mukavaa kuin kerätä kaverit kasaan ja lähteä yhdessä viettämään kaunista kesäiltaa vesille.

Kyllä se vaan on niin, että nämä satamat vetävät minua aina puoleensa. Olisin voinut pörrätä täällä koko päivän. Vaan Kuopiossa on todellakin paljon muutakin kaunista katsottavaa, joten jatkoimme matkaa.

Savon sydämessä, Kuopiossa

Vietämme yleensä joulut Keski-Suomessa ja meille on tullut jo perinteeksi, että jatkamme sieltä joulun jälkeen matkaa Kuopioon tapamaan sukulaisia. Ajoa on vain vajaat parisataa kilometriä ja saavumme savon sydämmeen =). Kuopio on todella kaunis ja kuvauksellinen kaupunki. Kävelimme mieheni kanssa yhtenä päivänä katselemassa paikkoja, kamera tietenkin mukana. Päivä oli pilvinen ja satoipa välillä muutaman tipan vettäkin.

Matkalla keskustaan ylitimme rautatien.

Bongasin myös matkan varrelta pari kuvauksellista vanhaa moottoria.

Rivi kauniita pastellinsävyjä harmaassa säässä =).

Matkalla ohitimme myös Kuopion vankilan, joka toimii pääasiallisesti tutkintavankilana. Korkea muuri ympäröi kaunista rakennusta. 

Jouluna ei ollut lunta Kuopiossakaan. Taisi olla puolet suomesta tuolloin vailla lunta. Lunta oli jo kertaalleen ollut, mutta lauha keli oli tehnyt tehtävänsä.

Tämä rakennus on Kuopion museo (jossa emme tällä keralla ehtineet piipahta). Minusta erittäin kaunis rakennus.

Joka kerta, kun ajan autolla Minna Canthin katua vannon, että tänä vuona luen jonkun hänen teoksen. Olen jo niin pitkällä, että olen ladannut  hänen kaksi teosta sähköisinä kirjoina, vielä pitäisi lukea =D. Moni on kehunut hänen tuotantoa ja haluan ottaa myös itse selvää, millaisia tarinoita hän on kirjoittanut.

Minna Canth oli kirjailijan uran lisäksi ensimmäinen suomalainen sanomalehtinainen. Hän syntyi Tampereella mutta muutti alle kymmenenvuotiaana perheen kanssa Kuopioon.

Kirjailija Maria Jotuni puolestaan oli syntyperäinen Kuopiolainen. Paikalta, jossa hänen syntymäkoti on sijainnut, löytyy muistolaatta. Molemmat, sekä Maria että Minna, opiskelivat aikoinaan opettajiksi, mutta kummastakaan ei koskaan opettajaa tullut.

Piipahdimme välillä Muikkuravintola Sammossa maistelemassa maan kuuluja paistettuja muikkuja. Kyltissä houkuteltiin: "Italiajalaesten leevonnaesten ja ameriikkalaesten sämpylöitten välliin maestuu savolaenen muikku". Ja niin kyllä maistuikin! Oli ihan mahdottoman hyvää.

Näissä kuvissa nähdään jälleen eräs haaste (minulle jotenkin ihan ylivoimainen muistaa). Olen kuvauskurssin jälkeen tomerasti yrittänyt harjoitella M asennolla kuvaamista. Päivä päivältä alkaa sujumaan paremmin, mutta aina unohtuu jotain. Tässä unohtui se, että tulin ulkoa sisälle, eli valkotasapaino olisi pitänyt muuttaa ja tulos oli sitten tällainen. Ehkä muistan seuraavalla kerralla nyt kun olen tämän julkisesti tunnustanut =).

Ravintolan seinältä löysin tämän harmonikan. Paikka oli mukavan kodikas ja palvelu ystävällistä.

Piipahdimme myös kirpputorilla, jossa näin nämä hauskat vanhat peltirasiat.

Kuopion kaunis Tuomiokirkko vilahtaa monien katujen varsilta.

Tämä on torin laidalla sijaitseva kaupungin talo.

Tämän joulupukin oli puolestaan tuuli viennyt mennessään, vain punainen nuttu ja hattu olivat jääneet erääseen puistoon. "Huh hei, sen tuuli vei" =D.

Jos mietitte, että tässäkö todella olivat kuvat yhdestä suomen kuvauksellisimmasta kaupungista, niin ehei. Lisää on tulossa. Käymme vielä Tuomiokirkossa, kauppahallissa, eräässä ihanassa lasten leikkipuistossa ja tietenkin rannassa, sijaitseehan Kuopio upean vesistön, Kallaveden rantuvilla. Pysykää siis "kanavalla" =).

Fillari

Joulukuun alussa olimme jälleen perheen kanssa kävelyllä merenrannalla. Löysin sattumalta minusta kauniin kuvauskohteen, polkupyörän. Se oli parkeerattu rantaan. Joku voisi ajatella, että alkaa kuvaajalla olemaan kuvauskohteet vähissä, kun pitää polkupyörää kuvata =). Minusta tämä vain oli kaunis pyörä kauniissa ympäristössä, ei kun kuvaamaan.

Muistatteko vielä sen tunteen, kun opitte ajamaan polkupyörällä? Minulla se on ihan elävästi mielessä. Olin mummolassa maalla. Jalkani ylettyivät pyörän selästä maahan ja potkin vauhtia. Ihan sattumalta pyörä lähti valumaan alas mäkeä ja nostin vahingossa jalat polkimille! Siitä se lähti. Olin niin onnellinen, osasin ajaa pyörää =).

Muutama vuosi sitten tyttäreni koki saman riemun. Otimme apupyörät irti ja menimme harjoittelemaan hiekkakentälle. Vähän aikaa pitelin kiinni tarakasta kun hän lähti polkemaan. Päästin salaa kädet irti ja katsoin, miten käy. Hän ajoi pitkän matkaa ja pysähtyi ja voi sitä riemua, kun hän huomasi, että minä en olekkaan takana pitämässä kiinni, vaan hän ajoi ihan itse! 

Pyörää käytetään monissa vertauksissa: " Se on kuin pyörällä ajamisen taito, kun kerran oppii, osaa aina". Tai "ei kannata keksiä pyörää uudelleen", "pannaan pyörät pyörimään". Pyörä ylipäätään on historian merkittävimpiä keksintöjä. Pyörien avulla oli mahdollista siirtää painavia taakkoja ja isompia kuormia helpommin eteenpäin.

Aluksi polkupyörä oli vain yläluokan huvitteluväline jolla ajeltiin puistoissa. Vasta sarjatuonannon myötä polkupyörä saavutti myös työväestön. Siitä tulikin monille hyvin tärkeä kulkuväline. Pyörällä pääsi mukavasti paikasta toiseen. Kun autot yleistyivät, lisääntyi myös pyöräilyn määrä, sillä teitä kun päällystettiin autoja varten, oli niitä pitkin helpompi ajaa myös polkupyörällä. 

Pyörää ei keksitty tällaiseksi ihan heti. Nykyinen polkupyörän muoto on monien kehittäjien ja keksijöiden yhteinen tulos. Ne ihan ensimmäiset pyörtä olivat todella kauniita, ne sellaiset, joissa oli se iso etupyörä, jossa polkimet olivat kiinni ja hyvin pieni takapyörä. Sellaisen kun joskus näkisi livenä, olisi oivallinen kuvauskohde!

Nykyään löytyy mitä erilaisimpia pyöriä mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin. On maantiepyörä, maastopyörä, potkupyörä, ratapyörä, tandempyörä (tätä olisi joskus metka kokeilla), taittopyörä (tällainen meillä on veneellä), kolmipyörä ja jopa yksipyörä. Muutaman kerran minua vastaan on pyöräillyt sellainen pyörä, missä ollaan melkein makuuasennossa. Pyöräily on mitä mainioin ulkoilumuoto ja moni taittaa myös työmatkoja polkupyörällä. Osa ajaa kesät talvet. Nostan aina hattua niille pyöräilijöille, jotka taittavat matkaa armottomassa lumipyryssä, minua ei saisi silloin pyörän selkään kilon paloinakaan =D.