Venemessulippu arvonan voittaja 2017

Olen ajatellut pitkin vuotta vaihtaa jossain vaiheessa blogini alustaa. Ja nyt se tuli jälleen mieleni päällimmäiseksi, sillä osa kommenteista ei ollut tullut blogiin, vaikka olin ne mielestäni sinne hyväksynyt. Onneksi kommentit olivat tallella sähköpostissa, joten sain kaikki halukkaat mukaan arvotaan. Blogger on haastanut minua alustana jonkin aikaa ja tuntuu että tahti vain kiihtyy, joten vinkkejä toimivasta blogialustasta otetaan lämmöllä vastaan!

Vaan mennäänpä asiaan. Osallistujamäärä ei ollut suuren suuri, mutta kaikilla osallistujilla oli sitäkin suurempi intohimo merelle =D. Oli mukava lukea teidän kommentteja (myös ne jotka löysin sähköpostistani), ne olivat niin kuvavia ja pystyin samaistumaan ihan jokaiseen.

Arvontalaput laitettiin kameran objektiivipussiin. Juniori toimi tälläkin kerralla onnettarena ja voittaja on...

... (rumpujen pärinää)..... SUVI! Onnea Suvi voitosta! Lähetän sinulle kaksi pääsylippua sähköpostiisi. Antoisia messuhetkiä rakkaan harrastuksesi parissa. Ehkä jopa nähdään messuilla =D.

Vene Båt 2017 - messulippuarvonta

<Olen rummuttanut kevättä jo kertaalleen tässä blogissa. Veneilijälle varma kevään merkki on tietysti Vene Båt 2017 messutapahtuma!

Tästä alkaa perinteisesti uusi veneilykausi käyntiin. Messuilla on mahtavaa tavata veneilytuttuja, käpistellä kaikkia ihania tarvikkeita ja tehdä tietenkin tulevan kauden välttämättömät hankinnat, kuten tiskiaine Pidä Saaristo Siistinä osaltolta. Talven aikana on hyvää aikaa tarkistella varusteita ja niiden kuntoa. Messuilta saa hankittua tarvittaessa täydennystä.

Oi joi... kuulen jo lokkien äänen ja veden liplatuksen rantakalliolla. Ja tuoksu, eikö tuoksukin meri ihanalta?

Hyvää ruokaa meren äärellä.

Pian satamat täyttyvät veneistä ja iloisista venekunnista. Saamme viettää aikaa yhdessä luonnon helmassa ja hyvässä seurassa. Tai sitten voi mennä ihan rauhassa luonnonsataman kuuntelemaan luonnon ääniä.

Kaikkea tätä on mahdollista päästä fiilistelemään tulevana viikonloppuna alkavilla venemessuilla. Minulla saan ilokseni osallistua messuille bloggaajana ja siitä hyvästä pääsen arpomaan kaksi kappaletta messulippua. Yksi onnekas voittaja voittaa molemmat liput, sillä kaverin kanssa on mukava mennä yhdessä messuille. Kirjoita kommenttikenttää, mitä meri ja luonto sinulle merkitsevät ja olet mukana messulippupaketin arvonnassa. Arvonta alkaa n y t .. nyt ja päättyy torstaina 9.2.17  klo18:00. Voittajalle ilmoitetaan arvonna jälkeen ja tulos julkaistaan myös täällä blogissa. Messuliput toimitetaan sähköpostilla voittajalle. Anonyymit huom. muistakaa kirjoittakaa kommenttikenttään sähköpostiosoite, jonne voi ilmoittaa voitosta ja toimittaa liput. Onnea kaikille arvontaan!

Messut alkavat tämän viikon perjantaina ja kestävät aina seuraavanviikon loppuun.

Messujen aukioloajat ovat seuraavat:

perjantai 10.2. klo 14-18
la-su 11.-12.2. klo 10-18
ma-pe 13.-17.2. klo 11-20
lauantai 18.2. klo 10-18
sunnuntai 19.2. klo 10-17

Kuopion museo

Melkein unohdin, että kävimme joululomalla Kuopion museossa. Vasta kun tyhjensin kameroiden muistikortteja, tuli kuvat vastaan. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan =D. Kipparini äidin puolellta suku on kotoisin Kuopiosta ja olemme ottaneet tavaksi vierailla joululomalla Kipparini serkun perheen luona. Pidämme kaikki ulkoilusta ja niin lähdimme kävellen keskustaan ja piipahdimme Kuopion museossa.

Kävelimme Minna Canthin puiston ohi ja otin hänen patsaasta kuvat muistoksi.  Minna on 1800-luvulla vaikuttanut suomalainen naiskirjailija, lehtinainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja jonka "kädenjäljestä" saamme nautti näinäkin päivinä. Minna Canth eli ison osan elämästään Kuopiossa.

Kuopion museon ovessa oli vekkuli ovenkahva. Käydään sisään!

Museossa oli näyttelyitä monessa eri kerroksessa. Rappukäytävässä "patsasteli" Elisa Lönnrot, tuo Suomen kansalliseeppoksiemme Kalevalan ja Kantelettaren tekijä.

Kuopion museossa on monia perusnäyttelyjä, joissa on esillä mm. Pohjois-Savon esihistoriaa ja asumista, elinkeinoja ja elämää ylipäätän. Koska oli menossa joulunaika, oli museoon ripoteltu esille tonttuja mitä yllätyksellisimpiin paikkoihin. Pienemmillä museovierailla meni aika mukavasti, kun he etsivät niitä.

Alli Karvosella oli kahvikauppa Puijonkatu 15:sta vuosina 1897 - 1969.  Museossa oli paljon katseltavaa ja tutkittavaa. Sieltä löytyi monia sellaisia esineitä, joita oli nähnyt tai jopa käyttänyt lapsena. Sopu teltta löytyy vieläkin vanhempieni vintiltä koottuna =D.

Kipparillani meni tovi aikaa näitä vanhoja valokuvia katsellessa. Nämä maisemat ovat hänelle jo lapsuudesta tuttuja, sillä kesiä tuli vietettyä mummolassa.

Perusnäyttelyihin kuului myös luonnontieteelliset näyttelyt itäsuomalaisesta luonnosta ja sen vuodenkierrosta ja historiasta. Luonnollisesti tämä osuus oli minusta paras! Rakastan katsella eläimiä, jopa täytettyjä sellaisia. Tuli myös luettua paljon lisätietoa, mm. sen että sukeltaessaan koskikara ottaa siivillään vauhtia vedenalla.

Kaikkein mahtavin eläin näyttelyssä oli villakarvamammutti kaukaa jääkaudelta. Tämän eläimen luota sitä jäi laajakulmat kamerassa saman tien pieneksi =D.

Vaihtuvista näyttelyistä tämä "Metsän mestarikokit - Masterchef of the Forest" oli minusta tosi viehättävä. Siinä metsän eri eläimet olivat valmistaneet herkkuja omista lempiraaka-aineista. Niitä oli sitten kokoonnuttu syömään yhdessä.

Saukolla oli sushia.... oi, yksi minun lempi herkuistani! Olipa hänellä silakoitakin, tykkään kyllä kovasti niistäkin.

Orava oli leiponut itselleen käpykakkua... kuinkas muutenkaan =D. Kärpällä oli lautasellaan ajan mukaisesti nyhtömyyrää =D. Näyttelyyn mahdollista tutustua vielä 15.4.2017 saakka.

Toinen suosikkini vaihtuvista näyttelyistä oli "Sata vuotta - sata kuvaa". Valokuvataiteilijoiden ja ammattivalokuvaajien otokset antaivat näyttelyssä kattavan otannan suomalaisen maaseudun eri vaiheista. Esillä olivat suomalaisen maaseudun viljaisat pellot, metsämaisemat, ihmiset työn äärellä ja nämä yllä olevassa kuvassa olevat ladot. Ladot ovat kyllä minustakin tosi kuvauksellisia. Niitä tulee itsekin aina kuvattua, kun vain sellainen kohdalle sattuu. Tähän näyttelyyn on mahdollista tutustua aina 6.5.2017 saakka.

Tässä postauksessa oli vain pintaraapaisu Kuopion museon tarjonnasta. Kannustankin teitä kaikkia, jotka näillä "huudeilla" liikutte, piipahtamaan mueossa. Itse pidin tästä paikasta kovasti. Hienosti koottujen näyttelyiden päätteeksi voi museokaupasta käydä ostamassa vielä jotian tuliaisia kotiin veimiseksi. Lisätietoa ja ennen kaikkea museon aukioloajat löydät heidän nettisivuilta täältä.

Ihan selvästi on jo kevättä ilmassa!

Minä touhotan aina, että kevät alkaa heti tammikuun ensimmäinen päivä. Silloin päivät jo pitenevät (ovat pidenneet jo reilun viikon) ja mennään valoon päin. Pessimistit väittävät, että silloin on muka talvi, mutta minulla alkaa silloin kevät! Ja viime viikonloppu sen todisti, että kevättä on oikeasti ilmassa, niin upea ja aurinkoinen sää oli. Lähdimme Kipparini kanssa ulkoilemaan ja ihastelemaan "kevättä". Samalla tuli ulkoilutettua kameraakin. Voi että se oli iloinen päästessään pitkästä aikaa kuvaustehtäviin =D.

Kuinka ollakaan, merenrantaan tuli käveltyä. Nokkalan venesatamaan oli joulukuussa avattu Nokkalan Majakka rantakahvila, joka palvelee asiakkaita ympäri vuoden.  Itse rakennus näytti minusta upealta! Kävimme kääntymässä vain kuistilla, sillä paikka pursusi asiakkaita. Ei ihme, ilma oli niin kaunis, että moni muukin oli lähtenyt liikkeelle. Sen verran ennätin silmäillä listaa, että tarjolla olisi ollut myös sinisimpukoita, minun yksi ihan ehdoton herkku, nam! Tänne pitää tulla ehdottomasti ajan kanssa uudelleen. Voit käydä tutustumassa paikkaan paremmin heidän nettisivuilta täältä.

Nokkalan venesatama on kokenut täydellisen uudistuksen ja se myötä satamaan on saatu Ernst Mether-Borgströmin vuonna 1995 tekemä taideteos Haaksirikkoiset. Teos on saatu taidemuseo EMMAn kokoelmista. Uudistettu Nokkalan satama oli todella viihtyisä.

Ihmisiä oli paljon Matinkylän rannassa jäällä. Minä en kyllä uskaltanut mennä, sillä sen verran vaihteleva "talvi" täällä pääkaupunkiseudulla on ollut. Rakastan olla merellä, mutta mieluummin veneessä =D.

Hieman kauemmaksi kun katsoi, oli meri aukeana... minulla ei ollut todellakaan mitään asiaa jäälle =D.

Oli aivan ihanaa olla ulkona ja nauttia auringonvalosta pimeän kauden jälkeen. Ja oli ihanaa katsella merelle. Ei mene enää montaa viikkoa kun saamme laskea veneen vesille! Voiton puolella jo ollaan ja sen myötä reittisuunnittelu käy jo Kipparilla kuumana.

Kävimme viikonlopun aikana myös Suomenojan lintujärven ruokintapaikalla. Toiveikkaana menin sinne kamerani kanssa, että jos vaikka pyrstötiaisia olisi paikalla. Vaan ei ollut muita kuin pari tinttiä ja mustarastas. Tyhjää parempi toki =D. Kovin hiljaista oli vielä, mutta muutaman viikon päästä tämäkin alue kuhisee elämää. Olen niin innoissani jo nyt kun pääsee taas seuraamaan nokikanojen pesintää ja muita kaikkia ihania lintujärven asukkeja.

 Lintujen puuttuessa kuvauskohteeksi käy vaikka takiainen hangella...

... tai kuivunut maitohorsma, joka on minusta melko kuvauksellinen =D.

Joku oli kyllästynyt vanhaan sohvatuoliin ja raijannut sen Suomenojalle. Se ei ole käsittääkseni kaatopaikka, minne tämä olisi kuulunut. Miksi kukaan halua roskata luontoa? En käsitä.

Teimme lenkin myös Suomenojan satamassa. Tätä venettä ei tarvitse laskea keväällä vesille, se on siellä jo =D.

Aiheellinen varoitus, heikkoja jäitä kannattaa varoa, vallankin tällaisena "talvena".

Tästä se alkaa kevät ja kesän odotus. Kevät vaan on niiiiiiin parasta aikaa. Valon määrä kasvaa, kesä on päivä päivältä lähempänä ja koko kesän ihanuus on edessäpäin. Rakastan kevättä! Milloin teidän kevät alkaa? Onko se jo menossa vai alkaako se vasta sitten kun kalenterissa niin todetaan? Aurinkoisia kevätpäiviä teille kaikille!

Jämsänkoski

Tapaninpäivän ajelulla Kipparini kanssa, pysähdyimme myös Jämsänkoskelle. Siellä virtasi myös mukavasti vettä. Tämä paikka oli minulle entuudestaan tuttu. Olen ajanut tästä oli elämäni aikana monen monta kertaa.

Jämsänkoski kuuluu nykyään Jämsään. Mietiskelin, että mikä tämän kosken nimi on? Onko se ihan vain Jämsänkoski? Yritin löytää tietoa netistäkin, mutta ei irronnut mitään, minun hakutaidoilla =D. Joten paikalliset hoi, jos on tietoa, niin kommentoikaa ihmeessä.

Koski sijaitsee paperitehtaan kupeessa. Jämsän jokilaaksossa (Jämsänkoski ja Jämsä) on parikin paperitehdasta, jotka ovat osaltaan yksi suurin työllistäjä tällä seudulla. Paperitehtaan "leipää" sitä on minunkin lapsuudessa syöty. Isäni meni aikanaan nuorena poikana tehtaalle töihin ja sieltä jäi eläkeele aikanaan. Eihän tuollaisia työsuhteita enää ole olemassakaan!

Innostuin jälleen kikkailemaan valotusajoilla =D.

Virtaavassa vedessä on minusta jotain maagista ja sillä on rauhoittava vaikutus. Sitä voisi tuijottaa vaikka kuinka pitkään. Katsoa, miten vesi ympäröi kivet, kuinka se pärskii ja puskee joka kolosta ulos.  

Täältä löytyi myös rakkauslukko! Onnea Tiina ja Jussi myös minun puolesta. Ruoste lukossa paljastaa, että luultavasti kyseessä ei ole ihan viimekesän häät, mutta onnea silti. Onnea tarvitaan joka päivä eikä sitä ole koskaan liikaa.

Kosken edessä on Ilveslinna. Olen esitellyt linnan aikaisemmin blogissani täällä. Kyseisessä postauksessa pääsee ihastelemaan koskea ilman vettä, sillä kuvat on otettu kesällä. Tälläkin kerralla minulle tuli hyvin vahvana eräs lapsuusmuisto mieleeni. Paperitehtaan työntekijöille ja heidän perheille järjestettiin pikkujoulut ennen varsinaista joulua. Ohjelmaa ja hyvää syötävää oli paljon. Silti tärkein oli aina se pieni paperi pussi, jonka sai kotiin viemiseksi. Pussissa oli pipari, punainen omena, karamellia ja mikä parasta kiiltokuva. Muistan ,että kiiltokuva oli aina joko enkeli tai joulupukki. Olin aina niin onnellinen tuosta pussista. Onneksi meillä on muistot.