Marraskuu vetelee viimeisiään ja joulu tulla jollottaa kovaa kyytiä. Viime sunnuntaina avattiin Helsingissä joulukatu 66.kertaa. Melkoisen pitkä perinne! Lunta oli saatu pääkaupunkiseudulle pari päivää aikaisemmin, tosin tällä hetkellä se on kaunis muisto vain.
Avajaiset alkoivat kolmelta. Ohjelmaa oli moneen makuun, Sibeliuskuoro lauloi kauniisti joulun suosittuja lauluja, oli joulutaikuutta ja Lauri Tähkää. Tilaisuudessa siunattiin myös Pelastusarmeijan joulupatakeräys ja paikalla oli hyvän tahdon kojuja, joista saattoi ostaa jouluisia herkkuja. Toki myös muulloinkin, mutta ennen kaikkea jouluna on mukava muistaa myös niitä, ketkä tarvitsevat apua.
Kuuntelin ohjelmaa ja annoin kamerani samalla harhailla. Kuvailin kaunista Tuomiokirkkoa. Hieman jännitti se, että joulukulkue lähti tänä vuona melko myöhään jolloin olisi jo hämärää. Hämärällä ja pimeällä kuvaaminen ei ole todellakaan minulla hanskassa. Väkeä oli paikalla melkoisesti, joten tönimistä ei voinut välttää.
Paikalla olivat myös Sinebrychoffin hevoset. Jyllannin hevoset ovat jykeviä vetämään olutvaunuja. Ensimmäiset edustushevoset tulivat vuonna 1962. Nykyään Hietalahden talleilla asustaa kolme komistusta, Thor, Frederik ja Ludvig.
Ylipormestari Jussi Pajunen sytytti Joulupukin avustuksella jouluvalot ja niin pääsi joulukulkue matkaan. Ja kävi kuten pelkäsinkin, pimeys tuli. Kuvat kohisevat ja jos niissä olisi ääni, niin kuuluisi varmasti myös suhina =D.
Tässä teille kulkueesta vain muutama makupala. Suurin osa kuvista oli kelvottomia =D.
Ja tietenkin viimeisenä kulkueessa tuli itse joulun kunniavieras, Joulupukki. Nyt pitää olla kiltisti, että tontut voivat sitten pukille raportoida ja hän voi tuoda lahjoja aattona =).
En ole koskaan ollut mikään erityinen jouluihminen. Mietin tässä, että mistä se johtuu? Jossain vaiheessa olin sitä mieltä, että koko juhlan saisi poistaa kalenterista. Se, mitä joulussa inhoan on sen kaupallisuus. Se hirmuinen tohina ja kiire mikä siihen liittyy. Tai siis kiire, jos sen itse teke =D. Olen aina kadehtinut niitä käteviä emäntiä, jotka ostavat ensimmäiset lahjat jo heti juhannuksen jälkeen alennusmyynnistä. Se, mistä taas joulussa pidän, ovat juuri kynttilät ja valot. Joulun rauha ja se, että saa olla rakkaiden kanssa. Olenkin päättänyt, että tänä vuona en välitä tohinasta, vaan keskityn olennaiseen.
Aleksin legendaariset jouluvalot.
Kampissa oli kauppakeskus paketoitu suureella narulla =D.
Näiden kohisevien kuvien myötä toivotan teille kaikille ihanaa joulunalus aikaa. Ei anneta kaupallisuuden liiaksi häiritä vaan otetaan tästä ajasta se kaikki paras irti. Minä voisin luvata uuden vuoden lupauksesi, että lähden hämärässä kuvaamisen kurssille =D.
