keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Elisaaren kevät 2018

Jos jäät lähtivät tänä keväänä myöhään, on toukokuu antanut parastaan. Upeita aurinkoisia päiviä! Helatorstai on siitä mukava, että se mahdollistaa pitkän viikonlopun veneellä, kun vaan ottaa perjantain vapaaksi =D. Niinpä vapaataa otettiin kaikille, myös Juniorille koulusta ja suuntasimme yhteen meidän lempipaikoista, Elisaareen. Olen esitellyt saarta monta kertaa blogissani, joten tällä kerralla keskitymme aurinkoisten päivien fiilistelyyn =D.


Lähdimme matkaan keskiviikkona töiden jälkeen. Kun saavuimme perille, huomasimme "päälaiturissa" olevan parkissa samanlaisen veneen kuin meillä! Totesin aamulla Kipparille, että olisipa mukava käydä vähän "vakoilemassa" millaisia ratkaisuja heiltä löytyisi. Emme ennättäneet tuumasta toimeen, kun tämän veneen omistajat olivat bonganneet meidät ja tulivat meidän luokse kylää! Ja me puolestamme pääsimme heille kylään. Toisen veneen "kipparitar" totesi tosi osuvasti, että veneet olivat samanlaiset mutta silti erilaiset =D. Kiitos Anu ja John, oli tosi hauska tutustua teihin ja teidän veneeseen!




Elisaari oli heräämässä kesään hyvää vauhtia. Kioskilla oli tarjolla jo pieni valikoima ja saunat lämpesivät tuttuun tapaan. Otettiin heti pari vuoroa eri päiville. Kippari heitti talviturkin, kääk! Minulla on kahden talven talviturkit päällä. Saas nähdä, pääsenkö heittämään ne tänä kesänä =D.






Kun päivä oli valjennut kunnolla, saimme viereemme yllättäen ystäviä! Olemme tutustuneet Lisbethin miehistöön alun perin Thaimaassa muutama vuosi sitten. Olimme heti samalla aaltopituudella, kuinka ollakaan, kun kaikki veneilemme. Oli mukavaa laittaa yhdessä grillillä ruokaa ja vaihtaa kuulumisia. Seuraavana päivänä Kipparit laittoivat meidän kumiveneen kuntoon ja lähtivät käymään kalassa. Kiitos Nina ja Marko, oli mukavaa viettää aikaa yhdessä!


Talven jälkeen näissä maisemissa tällaisella kelillä nautti todella. Aivan ihanaa!


Lissun jatkettua matkaa miehistön kera, seurasi seuraava yllätys. Saimme jälleen ystäviä satamaan ja heidän mukana tuli myös suosikki koirani Bianca. Jälleen oli iloisen jälleen näkemisen aika. Laitoimme yhdessä ruokaa ja sanoimme. Sunnuntaina oli edessä äitien päivä ja Kipparit päättivät viedä meidät naiset lauantaina sen kunniaksi Scolaniin syömään, nam!




Olemme käyneet tällä kerran aikaisemminkin ja olen esitellyt paikan tässä postauskessa. Meitä oli lähdössä retkelle viisi henkiä, joten kaikki emme mahtuneet kumiveneeseen. Niinpä osa meistä käveli puolitoista kilometriä, kun ensin soudimme veneellä salmen yli. Soutuveneitä saa lainata Elisaasen kioskilta.


Alkuruoaksi otin tietenkin parsaa. Rakastan parsaa! Ja oli suussa sulavan hyvää.


Toinen himoni kohde on ehdottomasti ribsit. Näissä oli mukavasti erilainen mauste, chiliä ja korianteria, taivaallisen hyvää!


Ja hyvän ruoan kruuna tietenkin herkullinen jälkiruoka. Leivos näytti ensi silmäykseltä, että olisi kuiva, vaan mitä vielä, aivan ihanan makuista! Koko ruokailu oli jälleen kerran makujen sinfoniaa. Oli nautinto syödä hyvää ruokaa hyvien ystävien kanssa. Kiitos Petra ja Joonas mukavasta seurasta!




Paluumatkalla kävelimme Juniorin kanssa kahdestaan takaisin Elisaaren. Näimme matkalla yhteensä kuusi valkohäntä peuraa! Oli ihanaa viettää hetki yhteistä aikaa tyttäreni kanssa ja tarkkailla yhdessä hänen kanssa luontoa. Matkan varrella näimme nämä hauskat kiviteokset. Tuolla yhdellä on ihan selvästi Ikean sininen kassi kädessä (kyllä sen veneilijä heti tunnistaa =D).






Elisaaressa on aina mukava kävellä katselemassa maisemia. Saaressa on aivan ihana luontopolku, jonka varrella näkee monta erilasita luototyyppiä.




Kesä oli jo ihan ovella. Kyllä tämä vihreys jälleen hivelee silmää talven jälkeen.




Naava on puhtaan ilman merkki!


Ja jos haluat nähdä kevätesikoita luonnossa, suuntaa siinä tapauksessa Elisaareen.


Aurinko lämmitti jo niin kivasti, että monia perhosia oli lennossa. Ylhäällä neitoperhonen ja alhaalla kangasperhonen (joka oli melko haastava kuvata, kun on niin pieni).






Kaikki ihana loppuu aikanaan, ja niinpä koitti sunnuntai ja kotiin paluun aika. Ajelimme Kipparini kanssa venettä flybridgeltä ensimmäisen kerran ja täytyy kyllä todeta, että oli aivan ihanat näkymät merelle! Päivä oli tyyni.




Näitä maisemia kun katselee, tulee mieleen, että onko pakko mennä pois? Onneksi veneilykausi on vasta alullaan ja tätä ihanuutta riitää vielä monta viikonloppua ennen kuin ollaan syksyssä. Ja tuleehaan sieltä se kesälomakin. Reittisuunnittelu on jo käynnissä =D.

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Esittelyssä uusi kesäkotimme

Meidän venekunta on haaveillut jo runsaat kaksi vuotta siitä, että voisimme päivittää kesäkotimme hieman suuremmaksi. Ensisijainen tarve oli saada Juniorille oma nukkumatila. Hän alkaa olla jo aikuisten mitoissa eikä nukkuminen äidin ja isin vieressä ole ehkä tuossa iässä ihan parasta =D. Toki isompi vene tuo lisää merikelpoisuuttakin. Tykkäsimme Kipparini kanssa kovasti Saga veneestä ja tämän koko ajan hän yritti etsiä meille Saga 32 venettä. Vaan niitäpä ei kerta kaikkiaan ole Suomessa. Tänä keväänä Kipparini laittoi linkin sähköpostiini toteamuksella "jospa vaihdetaankin merkkiä".  Ja niinhän siinä sitten kävi =D. Ennen Thaimaan matkaa kävimme katsomassa venettä Inkoon venehotellissa, jossa  vene oli talvisäilytyksessä.


En ollut koskaan aikaisemmin päässyt käymään tällaisessa venehotellissa. Siksi olin kuin Liisa ihmemaassa. Katselin ja huokailin, oli melko vaikuttava näky! Hallissa on lämmintä kesät talvet noin 15 astetta. Super hieno paikka! Vene, jota menimme katsomaan oli onneksi lattialla =D. Myyntikuvat olivat antaneet veneestä todella siistin kuvan ja oli kiva yllätys, että se oli sitä myös livenä. Katsastimme veneen läpi kotaisin ja lähdimme ajelemaan mietteliäinä kotiin. Tulisiko siitä meille tälle kaudelle uusi kesäkoti? Keskustelimme Kipparini kanssa veneestä, eikä kumpikaan meistä löytänyt siitä "mitään vikaa". Päin vastoin, vene oli todella siisti ja siellä olisi monia uusia juttuja, jotka veisivät veneilyn meidän venekussanssa "next levelille". Teimme Väyryset ja nukuimme parin yön yli ja päätimme tehdä veneestä tarjouksen! Elettin jännittäviä aikoja, menisikö tarjous läpi. Ja menihän se! Nyt vasta alkoikin jännittää =D. Kippari teki kaupat veneestä sillä varauksella, että koeajo vielä suoretettaisin. Ja jos siinä ei mitään kummempaa ilmene, olisi vene meidän. Tästä asetelmasta lähdettiin lomalle Thaimaahan =D.


Jäät lähtivät tänä keväänä todella myöhään. Malttamattomina odotimme sitä päivää, kun pääsisimme koeajamaan veneen. Ennätimme käydä venehotellissa ihailemassa venettä parikin kertaa ennen sen vesille laskua. Toisella kerralla oli meidän mukana myös katsastusmies, hän teki veneelle runkokatsastuksen. Vene on runkokatsastettava viiden vuoden välein, silloin kun kuuluu pursiseuraan. Normaalikatsastus tehdään joka kevät. Vihdoin koitti se päivä, että saimme autokyydin Inkoon venehotellille. Siellä tuleva uusi kesäkotimme jo odotteli meitä vedessä. Perhoset kutittivat vatsaani, sillä minäkin pääsin mukaan "kotiinajolle"! Kävimme läpi satamassa entisten omistajien kanssa hallintalaitteet ja sen jälkeen käynnistettiin kone. Kipparini istui ajamaan ja lähdimme kohti Espoota. Onneksi koeajon aikana oli Porkkalan selällä yli yhdeksän metriä tuulta, joten pääsimme heti kokeilemaan kuinka vene ottaa aallot. Ja hienostihan se otti!


Saavuimme kotisatamaan ja koeajo tuli suoritettua. Vene toimi loistavasti, joten Kippari totesi, että kättä päälle ja kaupat syntyi. Meillä oli nyt uusi vene! Vene on nyt sitten "ranskatar" eli Jeanneau Merry fisher 925. Mitä uutta saimme tämän veneen myötä? Juniorille sen oman pikku hytin, lämmintä vettä hanasta (on mutten aika luksusta), septitankille mittari (tietää milloin se on täynnä). Takana on ihana "terassi" ja veneen katolla "flaikkari" eli flybridge, josta pääsee myös ohjaamaan venettä. Ennen kaikkea sillä on oivallinen auringonotto paikka. Sieltä on melko ruhtinaalliset näköalat =D. Tähän veneeseen mahtuu mukaan myös taittopyöriä, joten jatkossa ei tarvitse vuokrata niitä satamista.

Flaikkarilla auringossa =D


Toimme veneen kotiin keskiviikkona ja vappu oli tulossa, joten kiirettä piti, että ennätimme saada sisään kaikki tarvittavat tavarat. Vieläkin ne vähän hakee paikka, mutta pikku hiljaa vene alkaa tuntua omalta.




Vappua vietimme ystävien kanssa Suomenlinnassa. Menimme sinne jo viikonlopuksi. Tämä oli meidän venekunnan ensimmäinen reissu uudella veneellä. Tämä vene on akselivetoinen kuten oli edeltäjänsäkin, joten Kippari käsitteli venettä kuin olisi ollut aina sen "puikoissa".


Seuraavana viikonloppuna olimme meidän pursiseuran omassa saaressa. Tämä oli ensimmäinen peräpoiju rantautuminen ja helposti meni. Uuden veneen kanssa on aina kivaa tehdä kaikkea ensimmäisen kerran =D.


Merimuumi ja hylje ovat päässeet jo omalle paraati paikalle. Kyllä oli heillä kummallakin silmät lautasinä jännityksestä kun ensimmäisen kerran pääsivät uuden veneen kyytiin =D. Tästä se alkaa meidän venekunnan tämän kesän veneilykausi uudella veneellä. Jännittävää nähdä, mitä kaikkea se tuokaan tullessaan =D.

lauantai 26. toukokuuta 2018

Hyvää matkaa Caroline!

Teistä vanhimmat lukijat ovat jo varmasti ihmetelleet, että missä on kaikki se hehkutus keväästä ja veneilykauden aloituksesta? Tänä keväänä meidän venekunnalle on vihdoin konkretisoitunut jo kahden vuoden haave siitä, että saisimme Juniorille oman nukkumapaikan veneeseen. Meidän rakkaassa kesäkodissa nukuimme kaikki kolme rinnan keulahytissä. Niinpä tämä projekti on pitänyt meidät tämän kevään aikana erittäin kiireisenä =D. Vesille pääsyä myöhästytti myös se, että jäät eivät vain meinanneet lähteä ajoissa, vaan itsepintaisesti pitivät pintansa. Vesillä olemme olleet jo ennen vappua, mutta siitä hieman myöhemmin lisää.


Koska olemme olleet viikonloput vesillä, on vanhan veneen myyntikuntoon saattaminen vienyt meiltä viikolla monta iltaa. Vaan mikäpä on ollut satamassa puuhatessa, kun on ollut näin upea sää! Olen hellästi ja haikein mielin puunannut meidän kesäkotia niin sisältä kuin ulkoa yhdessä kipparini kanssa. Samalla olen muistellut kaikkia niitä ihania hetkiä, joita tämä meille niin rakas vene on mahdollistanut. Saimme kokea monet kesät Virossa, yhden kesän Tukholman saaristossa, puhumattakaan niistä monista upeista paikoista Suomessa. Vaan niin se menee, että vanhasta pitää luopua, jotta saa jotain uutta tilalle.


Niinpä torstai-iltana saapui kuljetusauto satamaan hakemaan Carolinen liikkeeseen myyntiin. Pieni tenkkapoo meinasi tulla, kun vene oli pukeilla "väärin päin" (keula olisi pitänyt olla tielle päin), mutta onneksemme satamassa pyörii nosturiautoja ihan päivittäin ja saimme apua veneen siirtämiseksi pukeilta trailerin päälle. Suur kiitos nosturiauton kuljettajalle avustasi!




Nosturin liinat paikoille ja ilmaan!


Tämä on aina yhtä jännittävä hetki. On todella mukavaa katsoa, miten ammattilaiset osaavat hommansa. Rauhallisesti ja taitavasti vene siirtyi trailerin päälle.




Vielä muutama liina kiinni ja sitten Caroline on valmis matkaan. Tykkäsimme Kipparini kansa Saga 25 veneestä tosi paljon. Tämä on kokoonsa nähden todellinen tilaihme. Norjassa valmistettu Saga on myös erittäin merikelpoinen. Ei voi muuta kuin suositella, mikäli tämän kokoluokan venettä olet etsimässä.




Vaikka tämä oli minulle todella haikea hetki, olen silti tosi iloinen meidän uudesta kesäkodista. Saatte siitä esittelyn seuraavaksi. Nauroin Kipparilleni, että olen varmasti sataman ainoa nainen, joka itkee veneen perään. Mutta minä nyt vaan olen tällainen tunnehömppä. Rakastin tätä venettä! Hyvää matkaa Caroline! Toivottavasti löydät pian uuden, paljon merellä viihtyvän omistajan ja pääset takaisin vesille. Kiitos kaikista ihanista hetkistä, en tule unohtamaan niitä koskaan (varsinkaan kun niistä löytyy kovalevyltä tuhansia valokuvia =D). 

torstai 26. huhtikuuta 2018

Parhaat snorklauspaikat Khao Lak Thaimaa

Meidän vakiotaksikuskimme Umm suositteli Memoreis rantaa ja onneksi suositteli, sillä sieltä löysimme pikkuisen matkatoimiston. Menimme Kipparini kanssa katsomaan, mitä kaikkia kivoja kohteita heillä oli tarjota ja iloksemme saimme kuulla, että heillä oli kaksikin eri paikkaa, jossa olisi hyvä snorklata.


Niinpä tilasimme oitis retket kahdelle eri päivälle. Parasta näissä molemmissa retkissä oli se, että saimme olla oman perheen kesken. Matka pitkähäntäveneellä oli leppoisaa. Pitkähäntä veneestä oli itseasiassa helpompi mennä veteen kuin speedboatista, sillä veneen reunalle asetettiin perille päästyä portaat. Molemmilla retkillä oli mahdollista nauttia virvokkeita ja vettä sekä lounas. Yksi mainitsemisen arvoinen asia tällaisesta omatoimiretkestä on se, että aikataulu ei ole ihan niin tarkka, vaan saimme snorklata sydämemme kyllyydestä.


Ensimmäisen päivän retki suuntautui Koh Phalle .Ajelimme aamu varhain taksilla Memoreis beachille, jossa meidät otettiin jälleen iloisesti vastaan. Jopa paikan koirat alkoivat tuntea meidät =D. Tulihan niitä paljonkin rapsuteltua, koira ihmisiä kun ollaan koko perhe. Veneen miehistöksi lähti paikan isä ja hänen kaksi aikuista poikaa. Sieltä meidän menopeli saapuikin. Venettä ei voi ajaa ihan rantaan, joten kahlasimme veteen ja nousimme tikkaita pitkin veneeseen. Nämä pitkähäntäveneet ovat minusta ehdottomasti niin Thaimaata kuin vain voi olla. Pidän niiden rauhallisesta kyydistä.


Ajelimme rauhallisesti reilu pari tuntia kohti snorklaus paikkaa. Samalla uistelimme kalaa kahdella vavalla. Oli hauska huomata, että heillä oli käytössä Rapalan uistimia! Jonkin aikaa uisteltua, tarttui barracuda vieheeseen. Hetken taisteltuaan se pääsi kuitenkin irti, pahus! Jännitystä se ainakin sai aikaiseksi koko retkikunnassa =D. 








Kun saavuimme perille, vene kiinnitettiin poijun ja ei kun veteen. Kaloja oli todella paljon ja korallit olivat upeita. Ai missä on kuvat kaloista? Voin kertoa, että kalojen kuvaaminen on kohtalisen haastavaa, sillä eivät tahdo asettua kuvattavaksi, vaan ovat liikkeessä koko ajan =D. Lisäksi kuvaaja kelluu ja liikku yhtä aukaa. Melko mahdoton yhtälö saada yhtään järkevää kuvaa kaloista =D. Koralli sentään pysyi paikallan.




Lounasta menimme syömään kauniille hiekkasaarelle. Meille asetettiin alusta ja aurinkovarjo jonka äärellä saimme syödä rauhassa herkullisen lounaan. Lounaan jälkeen vaihdoimme jälleen paikkaa ja saimme lisää aikaa snorklaamiseen. Paluumatkalla oli jälleen uistimet vedessä ja tällä kerralla nappasi jonkin moinen nokkakala joka saatiin nostettua kyytiin. Meidän oppaat olivat kalasta kovasti mielissään. En sitten muistanut napata tuosta kalasta kuvaa, niin olin täpinöissäni =D.


Seuraavana päivänä suuntasimme samalla retkikunnalla Khao Na yakille. Nyt ajelimme hieman vähemmän aikaa kohteeseen.


Näimme matkan varrella mm. armeijan aluksen ja suurempia kalastusveneitä, jotka palasivat yöllisiltä kalastusretkiltä.






Tämän päivän retkikohde oli XXXXX saaren edustalla. Jos edellinen snorklauspaikka oli aivan mahtava, tämä oli vielä parempi. Saaren edustalla oli korallia eri syvyyksisä ja lähimmillään kalat uiskentelivat ihan parin metrin etäisyydellä. Täällä tuli todella tunne, että uiskentelet akvaariossa kalojen seassa =D. Pari tuli katsomaan minun snorklauslaseja! Pakko oli laittaa silmät kiinni, ihan vähän liian lähellä olivat =D.








Kalat maistelevat herkkuja veneen pohjasta =D.


Juniorin tyylinäyte. Paitaa on hyvä pitää snorklatessa, sillä aurinko porottaa todella ja selkä (sekä peppu) on todellisessa vaarassa palaa. Vaatteet ovat myös aurinkorasvaa luontoa suojelevampi vaihtoehto. On hyvä muistaa, että kun laittaa aurinkovoiteita, pitäisi olla vähintään puoli tuntia menemättä veteen.


Tällä reissulla nautimme lounaan veneessä ja katselimme tällaista maisemaa. Ei ollenkaan hullumpaa vai mitä? Lounaan jälkeen palasimme veteen ja uimme tutkimaan saarta. Ja sitten sai taas snorklata. Päivä oli niin rentouttava kuin vain voi olla.


Lounaan jälkeen jälkiruoaksi oli ananasta ja vesimelonia, maistui!


Paluumatkalla heitimme vieheet jälleen veteen ja tällä kerralla barracuda tuli veneeseen saakka. Saimme illalla tästä kalasta kolmen ruokalajin menun, ja oli todella hyvää.

Molempia kohteita voi koko meidän retkikunta suositella todella. Ja mikä parasta, hinta oli edullinen. Retkellä sai olla omalla seurueella ja aikataulu ei ollut kiireinen. Englanninkieli tulee olla jollain muotoa hallussa. Eli kun menet Khao Lakiin, suuntaa Memoreis rannalle. Ranta itsessään on aivan mahtava ja sen lisäksi voit tilailla sieltä itsellesi mukavia retkiä.