torstai 22. helmikuuta 2018

Vene båt 2018 tilpehöörit

Seuraavana päivänä keskityimme venemessuilla Kipparini kanssa koluamaan tilpehööri osastoa, joka tyypillisesti sijaitsee yläkerrassa. Tämän vuoden messuilta jäin kaipaamaan saaristokohteiden esittelyjä. Ne loistivat lähes kokonaan poissaolollaan Ovatko siirtyneet matkamessuille, tiedä häntä. Edellisinä vuosina ne olivat aina mukavia osastoja vierailla. Sai kuulla, mitä kaikkea uutta olisi tulossa satamiin, tietoa uusista avattavista satamista ja ylipäätään mitä kuuluu saaristolle. Toivottavasti eivät ota tavaksi jäädä pois. Otetaan muutama tärppi, mitä kuului messujen yläkertaan.


Virossa sijaitseva uudehko venesatama Haven kakumäen oli esillä messuilla tänäkin vuona. Saimme kuulla, että tulevana kesänä satamasta löytyy terassiravintola. Seuraavana vuonna (2019) valmistuu huoltorakennus, jonne sijoittuvat jatkossa ravintola ja saunatilat, sekä nykyiset väliaikaiset wc ja suihkutilat. Satama sijaitsee lähellä Rocca al Maren ostoskeskusta. Ostoskeskuksen kohdalla tien toisella puolella sijaitsee Tallinnan eläintarha. Tekemistä ja näkemistä siis tämän sataman lähistöllä riittää. Lisätietoa satamasta löydät heidän nettisivuilta täältä.


Vesillä ja ulkona liikkuvan varuste numero yksi ovat vedenpitävät Ortliebin kassit ja pussukat. Meillä on käytössä Kipparini kanssa jo kassit, joilla henkilökohtaiset tavarat siirtyvät aina viikonloppuisin veneelle. Lisäksi meillä on käytössä muutamia pienempiä pussukoita venetavaroille. Tällä kerralla minä sain Kippariltani syntymäpäivälahjaksi (hieman ennakkoon) kuvassa vasemmalla oikealla olevan vihreän repun! Reppu menee todella pieneen tilaan ja sen kanssa on mukava lähteä rannalle. Reppu lähtee mukaan Thaimaan matkalle ehdottomasti.


Hai tuotteet ovat varmasti kaikille tuttuja vähintäänkin saappaista. Hai saappaat on alun perin suunniteltu veneilijöille. Vaalean pohjan ansiosta ei veneen kannelle tullut värjäymiä. Pohja on tarpeeksi sileä, joten sinne ei jää santaa, eikä silloin liukastu veneen kannella. Tärkeää huomio suunnittelussa oli, että saappat oli helppo pukea ja heittää pois. Hai saappaiden suunnittelija on Pekka Vesa. Vuonna 1968 ensimmäiset Hat olivat valkoisia, tummansinisiä ja mustia. Naisille tehtiin myös punaisia. Itseltäni löytyy lohenpunaiset =D. Hain tuotevalokoimaan on tulossa tänä keväänä myös vedenpitävät kassit ja hauskat varvas sandaalit (pakko saada).




Suomessa valmistetut Hokka pelastusliivit ovat parhaat mahdolliset kelluntapukineet lapsille. Täyterakenteen ansiosta lasten on helppo liikkua liivien kanssa. On hyvä muistaa, että uimataidottomalla lapsella kannattaa pitää liivit päällä myös laiturilla ja rannassa liikuttaessa. Hokka tuotteisiin voit tutustua lisää heidän nettisivuilta täältä.




Pidä saaristo siistinä tekee hyvää työtä pitämällä Suomen rannat ja saaristo puhtaana. Sen lisäksi, että meille veneilijöille on tuttu PSS vessa monessa saariston kohteessa, tekee yhdistys myös ympäristökasvatustyötä. Jokaisen venekunnan on kunnia olla jäsenenä tässä yhdistyksessä. Tällä hetkellä on ajankohtaista hankkia uusi huoltoalus Saimaalle. Pidä Saaristo Siistinä ry käynnisti Saimaalle suunnatun Kalusto kuntoon -varainkeruukampanjan Helsingin Vene 18 Båt -messuilla. Voit seurata keräystä nettisivuilta täältä.


Ostan aina PSS:n osastila kesän käsitiskiaineen. Minulla kävi tuuri, sillä sain viimeisen pullon itselleni, oli menossa messujen viimeinen päivä. Uutuus tuotteena PSS:n laadukkaissa tuotteissa oli vedenpitävä ensiapulaukku. PSS:n tuotteita voi ostaa verkosta täältä.


PSS:n messuosastolla oli jaossa taskutuhkakuppeja. Nerokas keksintö! Tupakoidessa voi karistella tuhkat taskutuhkakuppiin ja maissa sitten tyhjentää roskikseen. Näitä on hyvä olla veneessä vieraiden varalla vaikka ei itse tupakoisikaan.


Siirrytäänkin PSS:n tuotteiden myötä sujuvasti Ocean Spiritin osastolle, sillä heille ovat tulleet PSS:n tuoteet myyntiin vähän aikaa sitten. Ja huom., täällä oli vielä kolme pulloa jäljellä Roope käsitiskiainetta =D. PSS:n tuotteiden lisäksi tämä kappa myy kaikenlaisia a i v a n  ihania merellisiä tuotteita. Itse myymälä löytyy Turusta Linnakadulta, mutta mikä parasta, heillä on todella kattava nettikauppa (täällä).


Uutuus tuotteina Ocean Spiritillä oli myynnissä hamam pyyhkeet. Olin lukenut tästä pyyhkeestä aikaisemmin ja se kiinnosti minua kovasti. Pyyhkeitä käytetään mm. Turkissa kylpylöissä ja perinne niiden käytöstä ulottuu aina satojen vuosien taakse. Pyyhkeen juttu on se, että se on kevyt ja menee pieneen tilaan (vaikka onkin kooltaan iso). Se kuivaa hyvin ja kuivuu hyvin (joka on tosi hyvä ominaisuus veneilyolosuhteissa). Koska pyyhe oli nyt siinä käsillä, päätin kokeilla ja ostin yhden. Tämäkin lähtee mukaan tulevalle Thaimaan matkalle =D. Käyttömukavuuksien lisäksi nämä pyyhkeet olivat todella kauniita. Voit lukea lisää tästä ihme pyyhkeestä netistä täältä.


Nämä upeat rantakassit ovat myös Ocean Spiritin valikoimassa uutuuksia. Miten upeat luonnonläheiset värit!


Studio Ishavetin tuotteet ovat sellaisia, että en kyllästy niihin koskaan! Mottona on "Karu on kaunista" ja sitä se totta tosiaan on. Meidän veneestä löytyy näitä tuotteita jo vaikka kuinka paljon ja lisää tuli ostettua tälläkin reissulla. Studio Ishavet löytyy Lohjalta, mutta jälleen mikä parasta, tuotteita voi ostaa myös verkosta täältä.




Tällä kertaa minulla oli tälle osastolle muutakin asiaa. Päätin pestä syksyllä venetarvikkeiden joukossa myös pari Ishavetin kangas koria. Puhdasta tuli, mutta silmäni pullistuivat kauhusta, kun korien muoto oli kaikkea muuta kuin korimainen. Kuivasin tuotteet ja jemmasin ne muina naisina. En edes tohtinut Kipparille kertoa, että taisin pilata meidän lempikorit. Laitoin viimeisen toivoni tälle osastolle ja otin korit mukaan. Ja ta daa, nyt ne ovat jälleen entisensä. Sain samalla opastuksen miten korit taitellaan ja vinkin siitä, että jatkossa kannattaa laittaa ne pesupussiin =D.




Vaikka pakkanen paukkuu nyt kunnolla, kannattaa muistaa, että ei mene montakaan viikkoa, kun punkit ovat jälleen liikentessä. Tuo pienen pieni pirulainen, en voi muuta sanoa. Järjestelin taannoin tavaroita, ja meidän perheen punkkipassit tulivat eteeni. Samalla tuli tarkistettua, että meidän venekunta tarvitsee tehosterokotteen vasta ensi vuonna. Onko sinun punkkirokote ajan tasalla? Vai peräti vielä ottamatta? Punkkibussin aikatauluja voit tarkastella täältä




Lopuksi vielä asiaa vessanpöntöstä =D. Kipparini johdatteli minut sähköisten vessanpönttöjen ihmeelliseen maailmaan. Tällaisella kun käy istunnolla, niin painat vaan nappia ja kaikki häivää käden käänteessä. Isompaa tarvetta varten on pöntössä pilkkoja, joka varmistaa, että isompikin asia menee pöntöstä alas. Kun valitset tällaista vessaa, kiinnitä huomiota mm. juuri tähän pilkkojaan, että se on kunnollinen ja kanssa sitten pilkkoo =D. Dometic tuoteperheestä löytyy laadukas sähkövessa silppurijärjestelmällä (katso lisää tietoa täältä).


Vessasta sujuvasti ruokapöytään. Vai olisikohan se ollut loogisempaa juuri toisinpäin =D. Rapalan suuren kala-altaan luona valmistettiin haukiburgereita. Hauki on ruokakalana ehkä jopa aliarvostettu. Meillä on syöty kaikki hauet, mitä Kippari on kalastanut. Hauesta saa mitä mainioimpia kalapihvejä. Kuulin samalla (kun maistelin haukiburgeria), että kun kalastaa haukea, niin pienet ja todella suuret pitäisi päästää takaisin veteen. Pienet tietenkin vielä kasvamaan ja suuret jatkamaan sukua. Sen lisäksi, että suuri hauki on jo vaikea käsitellä (veitsestä mm. loppuu mitta) on siinä myös jo jonkin verran raskasmetalleja. Eli puhtainta kalaa on just ne keskikokoiset. Tässä burgerissa oli taikinaassa mm. smetanaa, leipärouhetta, sipulia, valkosipulia ja chiliä. Leivän välissä oli savujuustoa, karamellisoitua punasipulia ja herneen versoja. Oli muuten hyvää!

Kiitos Helsingin Messukeskukselle bloggaaja passista. Tämä postauksen kaikki nostot perustuvat minun omiin mieltymyksiin eikä niihin liity blogiyhteistyötä.


keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Vene båt 2018

Voidaan sanoa, että talven selkä on todellakin taittunut. Vaikka pakkanen on paukkunut, on aurinko paistanut jo lämpimästi! Varma kevään merkki veneilijälle on kevään venemessut. Silloin aloitetaan uusi veneilykausi fiilistelemällä, tapaamalla tuttuja ja hypistelemällä venetarvikkeita. Saattelimme Kipparini kanssa Juniorin bussimatkalle hiihtolomalle ja lähdimme kahdestaan venemessuille.


Voitte vain kuvitella, millainen fiilis on, kun saa laskeutua rappusia alas venehalliin! Olimme lukeneet etukäteen, että tänä vuonna olisi näytillä myös Saga vene! Se pitää tutkia etukäteen. Lisäksi tällä kerralla halusimme katsastaa Jeanneau moottoriveneet vähän tarkemmin. Venekuume jyllää edelleen todella pahasti meillä molemmilla. Kipparilla se saa välillä todella polttavat olosuhteet =D.

Viralliset messutossut =D
Ei muuta kuin tossut kenkien päälle ja veneitä koluamaan. Olen maininnut aikaisemminkin siitä, että kannattaa vierailla monissa eri veneissä. Silloin hahmottaa parhaiten, mitä omalta veneeltä haluaa, millaisia ominaisuuksia ja varusteita veneessä arvostaa. Ja mukavaa näissä vierailuissa on aina sekin, että huomaa, ettei se oma vene ole ollenkaan hullumpi =D.


Ensimmäisenä meitä tervehti Saga 325. On se hieno! Teille tiedoksi (jotka ette jo tiedä), että meidän nykyinen vene on myös Saga. Olemme henkeen ja vereen "Saagisteja" =D. Saga on Norjalainen erittäin merikelpoinen vene. Tämä ihanuus oli jo myyty. Ja ei ihme, Saga ON hyvä vene. Ostajille tiedoksi, teitte hyvän valinnan (peukku)!






Tässä Sagassa (kuten meidän omassakin) on käytetty paljon tiikkiä sisustuksessa. Se tekee veneestä erittäin kodikkaan toisin kuin monissa uusimmissa, missä on käytetty vain muovia ja lasikuitua (vai mitä ne aineet nyt ovatkaan). Minulle tulee monissa uusissa veneissä sellainen "steriili" olo. Lisäksi voin todeta, että Saga veneissä kaikissa on järkevät tilat. Keula hytissä on seisomakorkeus, joka on monesti harvinaista herkkua. Tässä veneessä olimme heti kuin kotonamme, harmi, että se oli myyty =D.


Kävimme tutkailemassa myös kotimaista vaihtoehtoa Kokkolasta, Grandessa veneitä. Tykkäsin kovasti suuresta uimatasosta ja takana olevasta "sohvasta" jonka sai muutettua myös auringonotto alustaksi. Kätevää! Grandezza veneet ovat minusta kauniin muotoisia. Olen tykännyt aina tasaperäisistä veneistä enemmän kuin pyöreäperäisistä. Miksi, no siihen ei ole mitään järjellistä selitystä =D.


Grandezza veneissä on myös hyvin mietityt tilat. Suunnittelija on selvästi itsekkin käynyt veneellä vesillä. Hyvin suunnitteluissa tiloissa on otettu pienemmätkin yksityiskodat huomioon. 



Kyllä täällä köllöttelisin Kipparini kanssa =D.


Messuilla on edustettuna valtava määri eri merkkisiä moottoriveneitä. Näin laajasta valikoimasta löytyy varmasi jokaisen mieltymyksiin ja tarpeisiin oikea vesimenopeli. Veneisiin tutustuminen vie helposti yhden kokonaisen messupäivän. Sen sijaan purjeveneitä messuilla ei juurikaan ole. Pari hassua mallia. Olen mietiskellyt tätä jo muutaman vuoden, että mistä mahtaa johtua? Tämä luonnollisesti harmittaa purjeveneilijöitä kovasti. No, vastausta minulla ei ole tälläkään kertaa antaa =D.






Yksi mieluisimmista kohteista messuilla on minulle aina ollut viranomaiset. Veneilyyn liittyy monia viranomaisia, jotka pitävät huolta mm. meidän turvallisuudesta ja osaamisesta. Viranomaisilla on joka vuosi lapsille hauskoja kysymyksiä ja oikein vastanneille mukavia palkintoja. Poliisin osastolla kuulun lapsille suunnatun kysymyksen: Onko veneilijällä ajokorttia? Vastaushan on että ei ole, mutta minun mielestäni kyllä pitäisi! Vesillä, kuten liikenteessä maalla, on monia sääntöjä ja hyvä käytäntöjä jota on syytä osata, ennen kuin lähtee vesille. Ehkä sillä mökkijärvellä pärjää vähemmälläkin, mutta vähänkin suurempi ja vilkkaammin liikennöity väylä edellyttää sääntöjen osaamista. 


Kävin tutustumassa viranomaisosastolla uusimpaan poliisiveneeseen Ville 1:seen. Astuessani sisään, kuulin erään pienen messuvieraan pohtivan isänsä kanssa, että olisiko Villessä putkaa? Tämä kysymys alkoi samantien askarruttamaan myös minua, joten otin asiasta selvää. Sain kuulla, että Villessä ei ole putkaa ja se on puhtaasti turvallisuus asia. Poliisi kertoi, että ketään ei haluta telkeä lukkojen taakse siltä varalta, että vene joutuisi vaaratilanteeseen ja ihminen ei pääsisi silloin sieltä pois.






Toinen minusta kovin sympaattinen paikka on Outboard museumin vanhat, nostalgiset perämoottorit. Tältä osastolta haluan bongata aina meriharakan punaisissa saappaissa. Ja sieltähän se löytyi tänäkin vuona! Paljonkohan se maksaisi? Voisin kyllä ostaa, on se niin vekkuli kaveri. Voisin lainata sitä silti joka vuosi venemessuille =D.








Messukeskuksen käytävällä meitä tervehti laivakoira Vellu. Hän oli tullut messuille kertomaan Kotkan merimuseo Vellamon kuulumisia. Voit tutustua Vellamon museotarjontaan ja vaikkapa aukiolo aikoihin heidän netti sivuilta täältä.


Nämä moottori rivistöt ovat aina minusta jotenkin kovin kuvauksellisia. Muuta niistä en sitten ymmärräkään, kuin että ne kuljettavat venettä eteenpäin. Tehosta ja veneen painosta riippuen osa hitaammin ja osa sitten todella lujaa =D.



Tältä moottori näyttää sisältä.

Meillä on Kipparini kanssa aina sellainen taktiikka, että ensimmäinen päivä käytetään veneisiin tutustuen ja toinen päivä hypistellään tilpehöörejä. Tämän vuoden messujen agendalla oli myös tutustua pelastuslauttoihin, joten niistä mietteitä vielä myöhemmin.

Kiitos Helsingin Messukeskukselle bloggaaja passista. Tämä postauksen kaikki nostot perustuvat minun omiin mieltymyksiin eikä niihin liity blogiyhteistyötä.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Venemessulippujen voittaja!

Venemessut käynnistyivät perjantaina. Mitä enemmän luen messufiiliksiä sosiaalisesta mediasta, sitä enemmän toivon, että tulisipa pian ensi viikonloppu ja pääsisimme Kipparini kanssa yhdessä messuille! Messut ovat ehdottomasti paras tapa aloittaa uusi veneilykausi. Yhteistyössä Messukeskuksen kanssa sain arvottavaksi kaksi messulippua ja onni suosi.... (rumpujen pärinä).... messuliput voitti....

Merituuli!

Onnea Merituuli, lähetän messuliput lähettämääsi osoitteeseen. Antoisia hetkiä venemessuille =D


Lempilintuni lokkipariskunta tuli myös toivottamaan onnea Merituulelle =D

torstai 8. helmikuuta 2018

Vene 18 Båt messut - Messulippu arvonta!


Kuvalähde: Kuvapankki/ Messukeskus
Kevättä kohti mennään kovaa kyytiä ja sehän tietä sitä, että kesä on päivä päivältä lähempänä. Ja kesän tulos puolestaan tietää uutta veneilykautta! Ja mistäpä muualta se veneilykausi voisi paremmin alkaa kuin Vene 18 Båt messuilta! Tämä kevään odotetuin kohokohta on käsillä ihan muutaman päivän päästä.


Mieli tekee kovasti jo merelle näihin maisemiin. Kuunnella aaltojen liplatusta ja antaa lämpimän tuuleen hivellä kasvoja. Kuunnella merilintujen ääntelyä ja ihailla maisemia.


Nyt on sinullakin mahdollisuus päästä fiilistelemään tulevaa veneily kautta muiden joukossa. Sain Messukeskukselta arvottavaksi kaksi lippua alkaville venemessuille. Osallistu arvontaan kommentoimalla blogin kommentti kenttään, että haluat osallistua arvontaa. Voittaja saa kaksi lippua, sillä kaverin kanssahan on paljon mukavampi fiilistellä =D. Arvonta suoritetaan sunnuntaina 11.2.18 klo 14:00 jälkeen. Liput toimitetaan voittajan sähköpostiin. Onnea kaikille arvontaan!


Messujen aukioloajat:
Pe 9.2. klo 11–19
La 10.2. – Su 11.2. klo 10–18
Ma 12.2. – Pe 16.2. klo 11–19
La 17.2 – Su 18.2. klo 10–18

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Luova tauko

Tiedättekö sen tunteen, kun ensin olet innostunut jostakin asiasta, etkä haluaisi muuta tehdäkkään. Ja sitten yht äkkiä ei huvita kerta kaikkiaan yhtään. Minulle kävi valokuvaamisen kanssa juuri näin. Ja jos ei ole uusia valokuvia, ei tule uusia valokuvapainotteisia postauksiakaan blogiin. Olin jo laittamassa koko kamerakaluston myyntiin, mutta Kipparini takoi minulle onneksi järkeä päähän. Hän sanoi, että tulisin katumaan asiaa varmasti jossain vaiheessa elämääni, ehkä jopa ihan lähiaikoina. Istuin ja ihmettelin, että miten sellainen intohimo valokuvaamiseen, mikä minullakin oli, voi mennä niin äkkiä, suorastaan leikkaamalla ohi? Olin suorastaan hieman yllättynyt. Työkaverini osasi onneksi antaa sille nimen, se oli "luova tauko" =D. Nyt kun mietin asiaa, niin toden totta sitähän se oli! Heti helpotti hieman.








Haluan aina saada asioille jonkinlaisen selityksen ja niinpä mietin, että mistä kaikki oikein sai alkunsa. Syy on mitä naurettavin. Oma tietokoneeni, jolla käsittelen valokuvat ja teen mm. tätä blogia, sai sisuksiinsa Windows päivityksen. Niitähän nyt tippuu aika ajoin, siinä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta kävipä niin, että erään suuremman päivityksen jälkeen tietokoneeni ei tunnista meidän kotona olevaa wifi verkkoa! Kännykkäni ja muut huushollissa olevat laitteet sen tunnistaa, mutta ei tietokoneeni, jossa se toimi ennen aivan loistavasti. Tälläkin hetkellä jaan nettiyhteytä tietokoneelle omasta kännykästä. Se, että tekniset laitteet eivät toimi, saa minut raivon partaalle nollasta sataan alle sekunnissa =D. Eniten ottaa kupoliin, kun ei osaa aisalle tehdä itse yhtään mitään. Ja sitten pelkää sitä, että kun viet koneen jonnekin korjattavaksi, niin sitten on kuitenkin puuttunut joku "täppä" jostain ruudusta ja lasku on 300 euroa. Ja sitten hädin tuskin kehtaat hakea konetta takaisin... "Blondi tässä päivää, tulin nyt hakemaan sen koneen..."








Täytyy kyllä todeta, että täällä Etelä-Suomessa oli koko syksy todella kurja ja sateinen. Alkava talvi ei juurikaan tehnyt poikkeusta. Se ei myöskään osaltaan houkutellut luontoon kuvaamaan. Tämä ei ainakaan helpottanut asiaa. Yritin miettiä kovasti lisää syitä, miksi ei huvita enää. Onneksi tämä viisas työkaverini antoi siihenkin asiaan helpottavan neuvon. "Nyt pidät vaan luovan tauon, otat rennosti, kyllä se intohimo valokuvaamiseen sieltä vielä tulee ihan varmasti uudelleen". Niin totta! Nyt jo se vähän nostaa päätään! Luulen, että kun kevät tulee ja pääsemme laskemaan veneen vesille, olen kamerakalustoni kanssa täydessä vauhdissa =D. Pitäähän haahkoja päästä taas kuvaamaan merelle!







Onko teille käynyt koskaan näin? Mitä olette tehneet silloin? Pitäneet kunnolla vaan taukoa vai onko intohimo mennyt vallan kokonaan ohi? Ehkä itse opin tästä kaikesta, että ei pidä yrittää väkisin pitää yllä asiaa, joka ei sillä hetkellä kiinnosta juurikaan tai tunnu hyvältä. Pitää antaa tilaa jollekin muulle ja jättää se taka-alalle hetkeksi. On sitten tullakseen takaisin jos on. Elämä on sen verran lyhyt, että siitä kannattaa nauttia, eikä stressata, ainakaan harrastuksien vuoksi.








Kuvat, joita on tämän vuodatukseni lomassa, on otettu viime vuonna marraskuun lopussa Vilnasta. Kävimme siellä kolmen ystäväparikunnan kesken viettämässä viikonlopun pikkujoulujen merkeissä. Paitsi, että joulutori ei ollut vielä avattu, joka oli pienoinen yllätys. Se ei sinällään haitannut menoa, meillä oli todella mukava viikonloppu aikuisten kesken siitäkin huolimatta =D. Naisten kesken kyllä meinasimme laittaa kirjettä kaupunginjohtajalle, että haloo, marraskuun viimeinen viikonloppu on menossa, eikä ole joulumyynti vielä alkanut! Eikö raha kelpaa =D.








Vilnan keskusta oli suhteellisen pienellä alueella. Itse pidin kovasti vanhasta kaupungista. Siellä oli paljon upeita rakennuksia ja tunnelmallisia ravintoloita. Se, mikä hieman hämmästytti oli, kun olimme menossa perjantai iltana viettämään vähän aikaa johonkin ravintolaan, niin moni meni kiinni jo yhdeltätoista! Löysimme tosi mukavan jazz kellarin, jossa sitten istuimme iltaa siihen saakka, että ystävällinen ja mukava henkilökunta oli ennättänyt siivoamaan tiskit, laskemaan kassan ja pyyhkimään pölyt hyllyiltä. Hienovaraisesti he kysyivät, että voisimmeko vaikka maksaa "tässä välissä", ei ole kiire silti lähteä, mutta saisimme kassan laskettua =D. Suomessa olisi heitetty valomerkin jälkeen niska persus otteella ulos =D.





Vilnassa olisi ollut katseltavaa kyllä useammallekin päivälle. Sää sattui olemaan syksyisen harmaa. Aurinkoisella säällä olisi kaupunki varmasti tarjonnut parastaan. Kaupunkia halkoo kaunis joki, jonka varrella olisi kesällä upeaa kävellä. Vilnan lähi ympäristössä olisi myös monia upeita paikkoja, joten tänne pitää päästä uudelleen kesäaikaan, ajan kanssa.






Kevättä kohti mennään jo kovasti ja venemessut siintää jo mielessä! Siitä se uusi veneilykausi alkaa. Olen ollut aina kevät ihminen, olenhan keväällä syntynyt, joten blogi heräilee myös talvi unilta hiljalleen. Muutaman viikon päästä lennämme Thaimaan lämpöön, joten aurinkoisia kuvia ainakin sielä on kevään mittaan luvassa. Meinaan ottaa reissuun mukaan minijärkkärini, sillä se olisi matkassa paljon kevyempi. Nyt laitetaan se kunnon testiin! Myös nämä Vilnan kuvat on otettu kyseisellä kameralla (Canon EOS M10).

Mukavaa kevättä kaikille!

PS Jos joku teistä tietää ratkaisun tuohon minun tietokonehaasteeseen niin otan vinkin ilolla vastaan =D