tiistai 3. heinäkuuta 2018

Blogger meinaa viedä hermot lopullisesti

Kiitos teille kaikille ihanista  kommenteista. Jälleen bloggerissa on se tilanne, että en pääse niihin vastaamaan. Kun menen blogiin, pyytää kirjautumaan ja kun painan sitä pääsen taikaisin sinne mistä tulinkin. Kierrän siis kehää! Sama tilanne oli päällä jonkin aikaa sitten kunnes poistui itsestään ja nyt tilanne on päällä taas. Lisäksi blogger ei enää lähetä sähköpostiin ilmoitusta, kun kommentti saapuu blogiin. Myönnän, hermo on pinnassa (kuten huutokauppa keisarilla on tapana sanoa) aina silloin kun tekniikka temppuilee. Sitä tuntee itsensä niin tyhmäksi, blodiksi, daijjuksi ja mitä kaikkia näitä on.


Joten nyt bloggaavat ystäväni, mistä ihmeestä on kyse? En viitsisi lähteä koko blogia siirtämään uudelle alustalle, mutta en kyllä jaksa taistella tämänkään kanssa enää pitkään. Onko tämäkin sen mokoman GDPR:n tuotiksia?


Kesäloma lähestyy kovaa kyytiä ja hetken hiljaiseloa elänyt blogini on muutaman viikon entistäkin hiljaisempi. Kun saavumme lomalta, on jälleen uusia juttuja luvassa. Minne lomamme suuntautuu tänä vuonna, siitä saa vihiä seuraamalla Instagramia =D. Jospa tämä blogger toipuisi sillä välin tästä toimimattomuudestaan.

Ihanaa ja aurinkoista kesää teille kaikille!

torstai 28. kesäkuuta 2018

Juhannuksen tunnelmia ja kamera-asiaa

Kesä on lähtenyt käyntiin hyvää vauhtia ja lomakin jo pilkottaa oven takana. Aika on suorastaan lentänyt! Juhannuksena lähdimme tietysti merelle, kuinkas muutenkaan. Lähdimme matkaan hyvissä ajoin ja ensimmäinen yö vietettiin pitkästä aikaa Stora Brändössä. Viime kaudella ei tullut käytyä siellä kertaakaan.


Heräsin aamulla varhain, sillä oli juhannuksen aaton aatto ja edessä etätyöpäivä. Mikä näissä maisemissa onkaan tehdä etätöitä. Istuskelin veneen perässä ja nautiskelin aamun rauhallisesta tunnelmasta. Hetken päästä selkäni takana kuului lokkien kovaa ääntä. Mitä ihmettä siellä tapahtuu? Kun käänsin selkäni, näin, että pari lokkia härkki merikotkaa, joka lensi aivan läheltä ja onnekseni istahti läheiseen puuhun. Nyt meinasi hengitys lakata! "Pysy siinä, pysy siinä... kamera... kamera..." Ryntäsin veneeseen sisälle kaivamaan kameraa esiin ja hoin mielessäni koko ajan "pysy siinä". Ihan niin kuin kotka olisi kuullut =D.


Vapisevin käsin kaivoin kameran esiin ja vaihdoin siihen objektiivin.


Sain kuin sainkin jonkinlaisen kuvan linnusta! Otetaan tähän väliin vähän kamera-asiaa. Päivitin tänä keväänä entisen minijärkkärini Canon EOS M10 uutteen malliin, Canon EOS M50. Se, mitä sain vaihdon myötä, oli tietysti uudempaa tekniikkaa, mutta ennen kaikkea kameraan etsimen ja kääntyvän takanäytön (joka kääntyy kokonaan niin, että näytön saa piiloon suojaan). Lisäksi kuvaus asentoja hallitaan perinteisesti (järkkärimäisesti) valintakiekolla, eikä takanäytöltä, kuten M10 mallissa. Tämä kamera tuntuu oikeasti mini järjestelmäkameralta. Kuvaa ottaessani pääsin testaamaan 55-200mm objektiiviä. Ylhäällä olevassa kuvassa kuvaa on cropattu melkoisesti ja silti saa jonkinlaisen tolkun linnusta. Alla alkuperäinen kuva vertailun vuoksi. Eihän tällä vielä mitään luotokuvausta kunnolla harrasteta, mutta oli tyhjää parempi =D. Canon EOS M50 on varmasti verraton kaveri reissulle mukaan, sillä se ei paina niin paljoa kuin perinteinen järjestelmäkamera.




Jatkoimme matkaa kohti varsinaista juhannuksen viettipaikkaa, joka oli tälläkin kertaa (voisi sanoa jopa perinteisesti) meidän yksi suosikkipaikka Gölisnäs. Kun saavuimme paikalla, oli laiturissa jo monta venettä. Silti oli vielä hyvin tilaa. Oli mukavaa nähdä jälleen niin monet tutut paikalla.




Juhannuksena on mukavaa katsella aina juhlalippuja. Kokkoa emme nähneet tänä vuonna, sillä juhannusaattona tuuli tosi kovasti. Vaikka kokko olisi laitettu merelle, olisi tuuli puhaltanut sieltä kipinöitä vaikka minne, joten turvallisuus ennen kaikkea. Sen sijaan saimme kuulla live musiikkia tänäkin vuonna!




Juhannus aatolle oli luvattu hieman sadetta, ja muutama pisara sitä saatiinkin. Silti sateesta ei ollut sanottavaa haittaa juhannuksena. Kävelimme ystävien kanssa Barösundin kaupalla, jonne Gölisnäsistä on matkaa 5 kilometriä. Mikä oli kävellessä kauniissa kesämaisemissa hyvässä seurassa.




Juhannukseenhan kuuluu ehdottomasti sauna. Me kävimme parikin kertaa tässä ihanassa pikku saunassa. Molemmat paikan saunat ovat aivan mahtavia, mutta me pidämme erityisesti tästä pienestä. Saunavuoroja voi varata perhesaunaan tai sitten voi käydä naisten ja miesten vuorolla. 


Olen esitellyt paikan blogissani moneen kertaan. Voit hakea siitä lisätietoa halutessasi hakukentästä. Juhannus oli jälleen yhtä mukava kuin aina ennenkin täällä. Kiitos kaikki ystävät, teidän kanssa oli jälleen ihanaa viettää keskikesän juhlaa <3!

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Elisaaren kevät 2018

Jos jäät lähtivät tänä keväänä myöhään, on toukokuu antanut parastaan. Upeita aurinkoisia päiviä! Helatorstai on siitä mukava, että se mahdollistaa pitkän viikonlopun veneellä, kun vaan ottaa perjantain vapaaksi =D. Niinpä vapaataa otettiin kaikille, myös Juniorille koulusta ja suuntasimme yhteen meidän lempipaikoista, Elisaareen. Olen esitellyt saarta monta kertaa blogissani, joten tällä kerralla keskitymme aurinkoisten päivien fiilistelyyn =D.


Lähdimme matkaan keskiviikkona töiden jälkeen. Kun saavuimme perille, huomasimme "päälaiturissa" olevan parkissa samanlaisen veneen kuin meillä! Totesin aamulla Kipparille, että olisipa mukava käydä vähän "vakoilemassa" millaisia ratkaisuja heiltä löytyisi. Emme ennättäneet tuumasta toimeen, kun tämän veneen omistajat olivat bonganneet meidät ja tulivat meidän luokse kylää! Ja me puolestamme pääsimme heille kylään. Toisen veneen "kipparitar" totesi tosi osuvasti, että veneet olivat samanlaiset mutta silti erilaiset =D. Kiitos Anu ja John, oli tosi hauska tutustua teihin ja teidän veneeseen!




Elisaari oli heräämässä kesään hyvää vauhtia. Kioskilla oli tarjolla jo pieni valikoima ja saunat lämpesivät tuttuun tapaan. Otettiin heti pari vuoroa eri päiville. Kippari heitti talviturkin, kääk! Minulla on kahden talven talviturkit päällä. Saas nähdä, pääsenkö heittämään ne tänä kesänä =D.






Kun päivä oli valjennut kunnolla, saimme viereemme yllättäen ystäviä! Olemme tutustuneet Lisbethin miehistöön alun perin Thaimaassa muutama vuosi sitten. Olimme heti samalla aaltopituudella, kuinka ollakaan, kun kaikki veneilemme. Oli mukavaa laittaa yhdessä grillillä ruokaa ja vaihtaa kuulumisia. Seuraavana päivänä Kipparit laittoivat meidän kumiveneen kuntoon ja lähtivät käymään kalassa. Kiitos Nina ja Marko, oli mukavaa viettää aikaa yhdessä!


Talven jälkeen näissä maisemissa tällaisella kelillä nautti todella. Aivan ihanaa!


Lissun jatkettua matkaa miehistön kera, seurasi seuraava yllätys. Saimme jälleen ystäviä satamaan ja heidän mukana tuli myös suosikki koirani Bianca. Jälleen oli iloisen jälleen näkemisen aika. Laitoimme yhdessä ruokaa ja sanoimme. Sunnuntaina oli edessä äitien päivä ja Kipparit päättivät viedä meidät naiset lauantaina sen kunniaksi Scolaniin syömään, nam!




Olemme käyneet tällä kerran aikaisemminkin ja olen esitellyt paikan tässä postauskessa. Meitä oli lähdössä retkelle viisi henkiä, joten kaikki emme mahtuneet kumiveneeseen. Niinpä osa meistä käveli puolitoista kilometriä, kun ensin soudimme veneellä salmen yli. Soutuveneitä saa lainata Elisaasen kioskilta.


Alkuruoaksi otin tietenkin parsaa. Rakastan parsaa! Ja oli suussa sulavan hyvää.


Toinen himoni kohde on ehdottomasti ribsit. Näissä oli mukavasti erilainen mauste, chiliä ja korianteria, taivaallisen hyvää!


Ja hyvän ruoan kruuna tietenkin herkullinen jälkiruoka. Leivos näytti ensi silmäykseltä, että olisi kuiva, vaan mitä vielä, aivan ihanan makuista! Koko ruokailu oli jälleen kerran makujen sinfoniaa. Oli nautinto syödä hyvää ruokaa hyvien ystävien kanssa. Kiitos Petra ja Joonas mukavasta seurasta!




Paluumatkalla kävelimme Juniorin kanssa kahdestaan takaisin Elisaaren. Näimme matkalla yhteensä kuusi valkohäntä peuraa! Oli ihanaa viettää hetki yhteistä aikaa tyttäreni kanssa ja tarkkailla yhdessä hänen kanssa luontoa. Matkan varrella näimme nämä hauskat kiviteokset. Tuolla yhdellä on ihan selvästi Ikean sininen kassi kädessä (kyllä sen veneilijä heti tunnistaa =D).






Elisaaressa on aina mukava kävellä katselemassa maisemia. Saaressa on aivan ihana luontopolku, jonka varrella näkee monta erilasita luototyyppiä.




Kesä oli jo ihan ovella. Kyllä tämä vihreys jälleen hivelee silmää talven jälkeen.




Naava on puhtaan ilman merkki!


Ja jos haluat nähdä kevätesikoita luonnossa, suuntaa siinä tapauksessa Elisaareen.


Aurinko lämmitti jo niin kivasti, että monia perhosia oli lennossa. Ylhäällä neitoperhonen ja alhaalla kangasperhonen (joka oli melko haastava kuvata, kun on niin pieni).






Kaikki ihana loppuu aikanaan, ja niinpä koitti sunnuntai ja kotiin paluun aika. Ajelimme Kipparini kanssa venettä flybridgeltä ensimmäisen kerran ja täytyy kyllä todeta, että oli aivan ihanat näkymät merelle! Päivä oli tyyni.




Näitä maisemia kun katselee, tulee mieleen, että onko pakko mennä pois? Onneksi veneilykausi on vasta alullaan ja tätä ihanuutta riitää vielä monta viikonloppua ennen kuin ollaan syksyssä. Ja tuleehaan sieltä se kesälomakin. Reittisuunnittelu on jo käynnissä =D.

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Esittelyssä uusi kesäkotimme

Meidän venekunta on haaveillut jo runsaat kaksi vuotta siitä, että voisimme päivittää kesäkotimme hieman suuremmaksi. Ensisijainen tarve oli saada Juniorille oma nukkumatila. Hän alkaa olla jo aikuisten mitoissa eikä nukkuminen äidin ja isin vieressä ole ehkä tuossa iässä ihan parasta =D. Toki isompi vene tuo lisää merikelpoisuuttakin. Tykkäsimme Kipparini kanssa kovasti Saga veneestä ja tämän koko ajan hän yritti etsiä meille Saga 32 venettä. Vaan niitäpä ei kerta kaikkiaan ole Suomessa. Tänä keväänä Kipparini laittoi linkin sähköpostiini toteamuksella "jospa vaihdetaankin merkkiä".  Ja niinhän siinä sitten kävi =D. Ennen Thaimaan matkaa kävimme katsomassa venettä Inkoon venehotellissa, jossa  vene oli talvisäilytyksessä.


En ollut koskaan aikaisemmin päässyt käymään tällaisessa venehotellissa. Siksi olin kuin Liisa ihmemaassa. Katselin ja huokailin, oli melko vaikuttava näky! Hallissa on lämmintä kesät talvet noin 15 astetta. Super hieno paikka! Vene, jota menimme katsomaan oli onneksi lattialla =D. Myyntikuvat olivat antaneet veneestä todella siistin kuvan ja oli kiva yllätys, että se oli sitä myös livenä. Katsastimme veneen läpi kotaisin ja lähdimme ajelemaan mietteliäinä kotiin. Tulisiko siitä meille tälle kaudelle uusi kesäkoti? Keskustelimme Kipparini kanssa veneestä, eikä kumpikaan meistä löytänyt siitä "mitään vikaa". Päin vastoin, vene oli todella siisti ja siellä olisi monia uusia juttuja, jotka veisivät veneilyn meidän venekussanssa "next levelille". Teimme Väyryset ja nukuimme parin yön yli ja päätimme tehdä veneestä tarjouksen! Elettin jännittäviä aikoja, menisikö tarjous läpi. Ja menihän se! Nyt vasta alkoikin jännittää =D. Kippari teki kaupat veneestä sillä varauksella, että koeajo vielä suoretettaisin. Ja jos siinä ei mitään kummempaa ilmene, olisi vene meidän. Tästä asetelmasta lähdettiin lomalle Thaimaahan =D.


Jäät lähtivät tänä keväänä todella myöhään. Malttamattomina odotimme sitä päivää, kun pääsisimme koeajamaan veneen. Ennätimme käydä venehotellissa ihailemassa venettä parikin kertaa ennen sen vesille laskua. Toisella kerralla oli meidän mukana myös katsastusmies, hän teki veneelle runkokatsastuksen. Vene on runkokatsastettava viiden vuoden välein, silloin kun kuuluu pursiseuraan. Normaalikatsastus tehdään joka kevät. Vihdoin koitti se päivä, että saimme autokyydin Inkoon venehotellille. Siellä tuleva uusi kesäkotimme jo odotteli meitä vedessä. Perhoset kutittivat vatsaani, sillä minäkin pääsin mukaan "kotiinajolle"! Kävimme läpi satamassa entisten omistajien kanssa hallintalaitteet ja sen jälkeen käynnistettiin kone. Kipparini istui ajamaan ja lähdimme kohti Espoota. Onneksi koeajon aikana oli Porkkalan selällä yli yhdeksän metriä tuulta, joten pääsimme heti kokeilemaan kuinka vene ottaa aallot. Ja hienostihan se otti!


Saavuimme kotisatamaan ja koeajo tuli suoritettua. Vene toimi loistavasti, joten Kippari totesi, että kättä päälle ja kaupat syntyi. Meillä oli nyt uusi vene! Vene on nyt sitten "ranskatar" eli Jeanneau Merry fisher 925. Mitä uutta saimme tämän veneen myötä? Juniorille sen oman pikku hytin, lämmintä vettä hanasta (on mutten aika luksusta), septitankille mittari (tietää milloin se on täynnä). Takana on ihana "terassi" ja veneen katolla "flaikkari" eli flybridge, josta pääsee myös ohjaamaan venettä. Ennen kaikkea sillä on oivallinen auringonotto paikka. Sieltä on melko ruhtinaalliset näköalat =D. Tähän veneeseen mahtuu mukaan myös taittopyöriä, joten jatkossa ei tarvitse vuokrata niitä satamista.

Flaikkarilla auringossa =D


Toimme veneen kotiin keskiviikkona ja vappu oli tulossa, joten kiirettä piti, että ennätimme saada sisään kaikki tarvittavat tavarat. Vieläkin ne vähän hakee paikka, mutta pikku hiljaa vene alkaa tuntua omalta.




Vappua vietimme ystävien kanssa Suomenlinnassa. Menimme sinne jo viikonlopuksi. Tämä oli meidän venekunnan ensimmäinen reissu uudella veneellä. Tämä vene on akselivetoinen kuten oli edeltäjänsäkin, joten Kippari käsitteli venettä kuin olisi ollut aina sen "puikoissa".


Seuraavana viikonloppuna olimme meidän pursiseuran omassa saaressa. Tämä oli ensimmäinen peräpoiju rantautuminen ja helposti meni. Uuden veneen kanssa on aina kivaa tehdä kaikkea ensimmäisen kerran =D.


Merimuumi ja hylje ovat päässeet jo omalle paraati paikalle. Kyllä oli heillä kummallakin silmät lautasinä jännityksestä kun ensimmäisen kerran pääsivät uuden veneen kyytiin =D. Tästä se alkaa meidän venekunnan tämän kesän veneilykausi uudella veneellä. Jännittävää nähdä, mitä kaikkea se tuokaan tullessaan =D.