Satama oli kuulunut 30 miles projektiin. Satama on heti rajavartiolaitoksen jälkeen, kun tullaan mereltä joelle.
Olimme ensin jälleen ainut vierasvene satamassa, kunnes myöhemmin saapui sama venekunta meidän seuraksi, ketkä olivat myös Narvassa. Satamakapteeni tuli laiturille avaamaan portin, sillä se oli lukossa.
Laiturilla oli saatavana sähköä ja vettä, kun vain letkun pyysi satamakapteenilta. Oli niin vekkuli letku, että piti ottaa ihan lähikuva siitä =D.
Satamamaksu maksettiin konttoriin. Samassa rakennuksessa olivat wc ja suihkutilat sekä sauna. Saimme saunoa tuliterässä saunassa, sillä olimme sataman ensimmäiset saunovat asiakkaat! Sauna oli hyvä ja bonusta tulee kahdesta suihkusta. Ei tarvitse jonottaa yhteen suihkuun. Pieni kehitysidea olisi kuitenkin paikalla. Saimme avaimen laiturin porttiin, mutta muut tilat olivat lukossa silloin kun satamakapteeni oli poissa. Hän sanoi, että aina voi soittaa, mutta jos olisi tullu tarve mennä yöllä vessaan, en olisi tohtinut soittaa hänelle. Esim. ovikoodit olisivat palvelleet paremmin. Virossa idän puolella ei juurikaan ollut missään septin tyhjennys mahdollisuutta ja siksi yritimme käyttää maissa olevia vessoja niin paljon kuin mahdollista.
Aivan laiturin vieressä oli hiekkaranta, jossa oli mahdollista käydä uimassa. Itse Narva-Jõesuu on vanha kylpyläkaupunki, josta löytyi mielettömän upea hiekkaranta. Siitä vähän myöhemmin lisää. Narva-Jõesuu satama on jälleen hyvä huoltosatama, sillä sieltä oli saatavana polttoainetta ja kauppaan oli matkaa vain kilometri. Sille matkalle osui jo parikin ravintolaa, ja edempää kaupungissa niitä oli lisää.
Kesän parhaat helteet alkoivat kuin tilauksesta, joten pääsimme nauttimaan niitä parhaassa mahdollisessa paikassa. Siitä lisää seuraavassa postauksessa. Voit lukea lisää Narva-Jõesuu satamasta täältä.
