keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Vasa Museo

Edellisessä postauksessa käytiin läpi surullinen Vasa laivan kohtalo. Museo tarjosi paljon muutakin kuin vain ison upean laivan.




Vasa laivasta oli näytillä pienoismalli, joka melkein mahtui kokonaan kuvaan.




Sotalaivat olivat 1600 luvulla kelluvia palatseja. Vasa laivan pelastetuissa veistoksissa oli jälkiä kultauksesta ja maalaamisesta. Kun veistokset analysoitiin todettiin, että ne oli maalattu räikeillä väreillä punaiselle pohjalle. Tästä pienoismallista näkee hyvin, millainen loisto ja värikylläisyys on Vasa laivassa ollut ennen uppoamista.


Veistokset olivat saaneet esikuvakseen erilaisia eläimiä, ennen kaikkea leijonia, Raamatun henkilöitä, Rooman keisareita ja Kreikkalaisia jumalia. Patsaiden tarkoitus oli osoittaa Ruotsin hallitsijan voimaa, kulttuuria ja poliittisia pyrkimyksiä.





Kun laiva nostettiin ylös, löydettiin samalla 14000 irrallista puuesinettä, joista 700 oli veistoksia. Laivaan kuuluvat esineet on aseteltu laivaan alkuperäiselle paikalle. Monia muita ainutkertaisia esineitä on esillä museossa.




Vasa laivan uppoamisesta oli tehty myös pienoismalli.




Tässä katsotaan kauhun sekaisin ilmein tuota historian ikävää tapahtumaa.






Museossa pääsi tutustumaan tuon ajan muihin merellisiin asioihin ja satama kulttuuriin. Nähtävää oli paljon, joten kannattaa varata hyvin aikaa, jotta ehtii kaikkiin tutustumaan kaikessa rauhassa.







Ennenvanhaan on ihmisillä ollut kaunis ja koristeellinen käsiala.





Näyttelyssä oli mukana myös pienoismalleja muista laivoista. Pieni suunnittelu, voisinko sanoa virhe, oli minusta se, että nämä olivat näytillä kauniisti lasivitriinissä, mutta aivan liian korkealla, jotta näyttelyn pienimmät kävijät olisivat niitä ylettyneet tutkimaan. 




Eikä museota ilman museokauppaa. Täältä oli mahdollisuus ostaa itselle muistoksi jotain kivaa.




Kippari yllätti minut ja ystävättäreni tällaisella sinisellä pikkuisella kannulla. Kerään sinistä lasia, joten osui ja upposi (khöm, ehkä huono sanonta juuri tähän museoon) heti =). Minusta erittäin kaunis ja söpö esine.

Museon alueelta löytyi myös kahvila, joten ihan kuivin suin tai tyhjällä vatsalla ei siellä tarvitse aikaa viettää. Museoon oli lapsilla ilmainen sisäänpääsy (0-18 vuotta) ja aikuisilta maksu oli 130 SEK (1/2014).

tiistai 25. helmikuuta 2014

Vasa laiva

Kävimme ystäväperheen kanssa yhdessä tammikuun lopulla Tukholmassa ja vierailimme Vasa museossa. Tiesin sinne mennessäni, että siellä olisi joku vanha, merestä nostettu laiva näytillä. Kun pääsin paikanpäälle, olin hämmästyksestä mykkänä pitkään. Laiva oli todella iso ja itse sen tarina oli mielenkiintoinen!

Valokuvaamisen kannalta kohde oli todella haastava. Ensinnäkin laajakulmat loppuivat objektiiveista ihan heti, kohde oli niin iso. Toisen haasteen loi valaistus. Museossa oli hämärää ja laivaan oli kohdistettu spottivaloja. Hämärässä kuvaaminen on minulle vielä kerta kaikkiaan vain haastavaa (koulutusta olen siihen jo pyytänyt), joten kuvista ei meinannut tulla mitään. Pahoittelen siis kuvien huonoa laatua, mutta pakko laittaa teille joitain yritelmiä näytille, sillä laiva oli upea.




Tämä kohde on siitä harvinainen, että se on ainoa 1600-luvulla rakennuista laivoista joka on olemassa. Ensimmäisen hämmästyksen aihe itselleni oli se, että yli 95% laivan alkuperäisistä osista on säilynyt. Laivaa varten rakennettiin museo. Museo oli siitä kiva, että siinä oli monta kerrosta, joten laivaa pääsi näkemään ja ihailemaan eri kohdista.


Vasa laivaa koristavat sadat, käsin tehdyt veistokset. Miettikää mikä homma! Laiva rakennettiin vuosina 1621-1625 ja sen oli tarkoitus olla yksi Ruotsin laivaston tärkeimmistä aluksista. On tutkittu, että laivan oli ilmeisesti määrä purjehtia Puolaan, sillä se oli ollut vuosia Ruotsin suuri vihollinen. Nimensä Vasa sai silloisen hallitsijasuvun vaakunan mukaan.




Alukseen haluttiin 64 tykkiä joka oli Ruotsin laivastossa olevista laivoista suurin määrä. Koska laivan rakennusvaiheessa kuningas antoi käskyn toisen tykkikannen rakentamisesta, aiheutti se hidastamista laivan valmistumisessa, sillä piirustuksiin jouduttiin tekemään muutoksia. Rakennustyöt oli jo tuolloin aloitettu.


Tässä tulee tarinan surullisin osa. 10. elokuuta 1628 laiva nosti purjeet Tukholman satamassa. Juhlatunnelmaa lisäsi laivan kyljen aukoista työntyvien tukkien ampumat laukaukset. Upea laiva eteni hitaasti kohti sataman suuta, jossa nousi nopeasti tuulenpuuska. Laiva kallistui tuulen voimasta, mutta oikeni vielä. Toinen tuulenpuuska sai valitettavasti Vasan kyljelleen ja sen seurauksena vesi virtasi sisään avoimista tykkiluukuista. Vasa upposi ja vei mukanaan merenpohjaan useita kymmeniä kuolonuhreja 150 päisestä miehistöstä.




Tutkija Anders Franzén aloitti Vasan etsimisen 1950 luvun alussa. Vanhat laivojen hylyt olivat kiehtoneet häntä jo lapsesta saakka. Hän myös ymmärsi mikä merkistys on sillä, että laivamato, joka syö puisia laivoja suolaisissa vesissä, ei viihdy Itämeressä. Anders löysi Vasan!




Vasa laiva lepäsi merenpohjassa 333 vuotta jonka jälkeen se nostettiin 24. huhtikuuta vuonna 1961. Pitkään merenpohjassa ollut laiva vaatii ihan oman huomion, jotta jäljelle jääneet osat saadaan pidettyä ehjänä. Alussa Vasa laivaa suihkutettiin vedellä ja myöhemmin säilöntäaineeksi valittiin  polyeteeniglykoli (PEG) jota suihkutettiin monien vuosioen ajan.




Itselleni jäi päällimäiseksi tunteeksi harmistus siitä, että rakentajat näkivät niin suuren työn ja koko komeus upposi ensimmäisillä metreillä meren pohjaan. On mahtanut harmittaa! Kiitollisuuden tunteen koin puolestani siitä, että laiva on löydetty ja tällainen harvinaisuus on meillä ihailtavana. Tietyllä tavalla ei siis sittenkään ole rakentajien työ mennyt hukkaan =). Voi kumpa he tietäisivät, miten monet ovatkaan pääseet nauttimaan heidän kättentöistä.




Itse pidin tästä kohteesta todella paljon ja voinkin suositella lämpimästi siihen tutustumista. Viking linen satamasta meni bussi suoraan kätevästi kulmille, joten kävelymatka ei ollut pitkä. Tässä postauksessa olevat tiedot olen ottanut Vasa museetin sivuilta, pääset lukemaan lisää tästä mielenkiintoisesta laivasta heidän sivuiltaa suomeksi tästä.


maanantai 24. helmikuuta 2014

Kiitos Michael!

Perjantaina oli luvassa luksusta, sillä lähdimme äitini ja tyttäreni kanssa yhdessä Michael Bublén konserttiin Hartwall areenalle.


Pienen odottelun jälkeen portit vihdoin avattiin. Turvamiehet varmistivat, että aseet ja muut vaaralliset esineet oli jätetty kotiin =D.




Ennen konsertin alkua ennätimmä tapaamaan ystäväni Leenan ja hänen ihanan äidin. Kilistelimme yhdessä lasit kuohuvaa tulevan konsertin kunniaksi. Michael oli konsertoinnut jo kerran aikaisemmin Suomessa 2012. Leena oli ollut ko. konsertissa ja pitänyt siitä paljon, joten hänen suosituksesta hankin meillekin liput tähän konserttiin.


Ennen herra Bublén saapumista lavalle esiintyi Naturally 7 yhtye, joka on perustettu vuonna 1999 New Yorkissa. Minulla meni hetki huomata, että heille ei ollut soittimia lainkaan, vaan musisointi tapahtui a capella periaatteella. Kuullosti tosi hyvältä!


Ryhmä oli todella taitava. Laulun lisäksi he matkovat todella taitavasti eri instrumenttejä (siksi minulla menikin hetki tajuta, että tosiaan siellä ei ole soittimia lavalla). Ryhmä esiintyi myöhemmin myös Michael Bublén kanssa.




H-hetki lähestyy. Hetkeksi  valot päälle ja lavalta poistetaan edellisen esiintyjän rekvisiitat. Tämä "esiintymislava" oli areenan toisessa päässä ja Michael esiintyi siellä kornsertin loppupuolella.


Tunnelma on käsin kosketeltavan odottava...


.. ja sitten alkaa tuttu musiikki soida ja illan odotettu artisti liukuu esiin esiripun takaa! Tästä lähti upea ilta käyntiin.


Michael Bublé on 1975 syntynyt Kanadalainen laulaja ja lauluntekijä. Hän on saanut urallaan useita palkintoja on tällä hetkellä suositumpi kuin koskaan. Itse tutustuin Michaelin musiikkiin hänen joululevyn myötä, joka on minusta yksi parhaimpia joululevyjä.


Ystäväni Leenan kokemuksesta Bublén edellisestä Suomen keikasta, osasin odottaa konsertilta paljon mutta sain paljon enemmän. Sen lisäksi, että Michaelin lauluääni on ihana, hän osasi todella hurmata yleisönsä. Michael kertoi, että hänestä oli tullut edellisen ja tämän keikan välissä isä, poika oli nyt viisi kuukautta vanha.




Hartwall areena oli täynnä kuuntelijoita.


Michael esitteli kokoonpanonsa lätkämaailman tyyliin. Jokaisesta oli tehty oma esittely "kortti" joka pyöri esittelyn aikana skriinillä.Hän oli todella ylpeä jokaisesta soittajasta ja tiimiläisestä.




Yllä esittelyssä puhallinporukka ja alla jouset.






Sen lisäksi, että kappaleet olivat ihania oli konsertin lavasteet olivat mahtavat. Taustaskriinille heijastettiin mitä upempia asioita. Melkein kaksi tuntia kestänyt konsertti meni yhdessä hujauksessa. Eräs hauska yksityiskohta pisti minua silmään. Michael käytti langallista mikkiä! Hän kulki lavalla ja keri johtoa mennessään välillä kerälle =D.




Kiitos Michael Bublé, yleisösi oli kanssasi ihan liekeissä. Toivottavasti nähdään uudelleen pian!