perjantai 22. syyskuuta 2017

Osmussaar Viro

Dirhamin edustalla sijaitsee saari nimeltä Osmussaar. Olimme jo edellisellä kerroilla katselleet, kuinka täysiä veneitä lähti Dirhamin satamasta ja vei retkeilijöitä Osmussaareen. Saari on kiehtonut meitä kovasti, ennen kaikkea Kipparia. Hän päättikin ottaa selvää Dirhamissa ollessamme, että olisiko mahdollista päästä mukaan retkelle Osmussaareen. Kun Kipparini selvitti tilanteen, hän sai kuulla, että sinne olisi mahdollista mennä omallakin veneellä, jos vain syväys riittää. Saarella on kuulema laituri, johon veneen voi kiinnittää ja siellä saisi olla jopa yötä! Kaivoimme uutukaisen Viron merikartan esiin ja Kippari katsoi reitin saarelle. Matka ei ollut pitkä sillä saarelta mantereelle on matkaa vain 7,5 kilometriä.






Pienen merimatkan jälkeen saavuimme perille helteisessä säässä. Tuulta ei ollut juuri lainkaan ja aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Laiturin päässä ennen saarelle astumista toivotettiin monella kielellä vierailijat tervetulleiksi. Saarella ei laiturin lisäksi ollut muita palveluja kuin wc. Täällä sai olla ikään kuin luonnonsatamassa.




Lähellä rantaa, aivan laiturin vieressä oli sauna ja kylpytynnyri. Saunan seinästä löytyi parikin puhelinnumeroa, jonne soittamalla oli mahdollisuus tilata Osmussaar safareita. Tuolla tynnyrissä kelpaisi kyllä istuskella, sillä ympärillä olevat maisemat olivat silmiä hivelevä!




En ollut päässyt saaressa rantaa pidemmälle kun olin jo ihan varma, että tämä tulisi olemaan minulle lomamme paikoista kohokohta. Ja näin kun koko loma on ohi (jo ajat sitten), voin kertoa, että se oli paras paikka mielestäni. Kaikki paikat olivat hyviä ja tutustumisen arvoisia, mutta tämä oli paras.


Saarella oli opasteet, joten eksymään ei päässyt. Kun tutustuimme saareen, saimme kävelyretkemme aikana myös muutakin varmistusta siihen, ettemme eksynee. Siitä kohta lisää =D.


Saaren satamassa oli kerrottu kattavasti saaren luonnosta ja historiasta. Tältä näki hyvin myös paikat ja saarella sijaitsevat nähtävyydet. Pieniä opastauluja Osmussaaren luonnosta oli matkan varrella siellä sun täällä. Osmussaari on Natura 2000 aluetta, eikä ihme, sillä sen luonto on ainutlaatuinen. Saarella kasvillisuus on harmaa, siellä ei ole yhtään metsää, mutta kasvilajisto on monipuolinen. Kasvilajeista jopa 29 on suojeltu. Erilaisia lintulajeja on tavattu Osmussaaressa yli 170.






Saarella asuvalla perheellä oli viisisataa lammasta! Ilmankos niitä tuli melkein joka niemessä ja notkelmassa vastaan. He eivät tulleet tervehtimään vaan väistivät mieluummin ihmistä. Saarella oli myös niitä "tukkalehmiä", mikähän se rotu nyt olikaan? Saaren tiet ja luontopolut olivat helppoja kulkea. Helle piti huolen siitä, että vettä sai juoda =D.






Vironruotsalaiset ovat asuneet tälläkin saarella jo 1300-luvulla. Tuolta ajalta on vain vähän historiatietoa olemassa. 1700-luvulla kulkutaudit tappoivat suuren osan saaren asukkaista. Neuvostoaikana saari on ollut suljettu sotilassaari. Neuvostoajan loputtu saari avautui jälleen yleisölle. Saarella on ollut aikanaan jopa yli sata asukasta. Tällä hetkellä saarella asuu ympäri vuoden yksi perhe.






Saaren pinta-ala on 4,7 neliökilometriä, joten meri näkyi lähes koko ajan. Ja mikä se parempi, sitä on aina ilo katsella.


Kävelimme helteessä saaren toisessa päässä ja takaisin. Saaren toisesta päästä saimme mukaamme hauskan oppaan! Olin ensin hieman huolissani, että noinko koira sai lähteä meidän mukaan. Yritin sille ensin puhua, että "pitäisikö sinun mennä kotiin", mutta meillä taisi olla kielimuuri, sillä koira ei ollut puheistani moksiskaan. Niin se lähti saattamaan meitä takaisin satamaan. Välillä koira piipahti pienen reitin omilla teillä ja taas hetken päästä se oli saattamassa meitä takaisin satamaan. Tapasimme koiran omistajan, saarella asuvan rouvan illalla satamassa ja hän kertoi, että koiran nimi oli Pandit. Pandit on paimenkoira ja sillä on kova paimennusvietti. Ja kun kerta lampaiden paimentamista ei tavitse tehdä (koska vaeltavat saarella omin päin), Pandit tykkää opastaa saarella vierailevia ihmisiä.






Saarelta löytyi jonkinlainen sankarihauta. Haudalle johtavan tien molemmin puolin oli kiveen kiinnitetyt aseet. En löytänyt netistä mitään tietoa tästä haudasta, joten jos joku tiestä tietää, niin kertokaa ihmeessä.




Saarella oli vessoja matkan varrella. 




Vuonna 1776 saarelle rakennetiin kirkko. Tällä hetkellä siitä oli jäljellä vain sisäänkäynti ja osa ulkoseinistä. Kirkon vieressä oli pieni hautausmaan.












Kävelyretken jälkeen teimme ruokaa veneessä. Illalla Juniori suppaili rannan tuntumassa ja Kipparini ajelutti minua ja kameraa kumiveneellä. Sain kuvattua allin! Suloinen lintu.


Illalla vähäinenkin tuulenveri tyyntyi ja tunnelma oli aivan ihana. Jotta tästä postauksesta ei tule aivan liian pitkää (pitkä se jo nyt), jaan teidän kanssa seuraavassa tarinaa ja kuvia siitä, mitä löytyy Osmussaaren toisesta päästä. Osa teistä saattaa arvata, mikä se on =D.

torstai 21. syyskuuta 2017

Dirhami sadam Viro

Kun Vormsin saari oli koluttu, oli aika jatkaa matkaa kohti Dirhamia. Paikka on meille tuttu entuudestaa, sillä olemme käyneet siellä aikaisemmin kaksisin kertaa, jopa samana kesänä (2012). Syy kahden kerran vierailuun tuolloin oli, että sataman terassilta sai todella hyvää tom kha kai keittoa. Vaan mitä kuului Dirhamiin nyt?




Itse satama oli jotakuinkin samanlainen kuin ennen. Kanakookos keiton lisäksi meidän venekuntaa viehättää Dirhamin upea hiekkaranta. Se on pitkä kuin nälkävuosi ja ennen kaikkea lapsiystävällinen. Ranta on pitkään tosi matala. Satama on hyvin suojaisa kaikilta tuulilta ja laiturilla on kunnon aisat, johon kiinnittyä.






Dirhamissa ollessamme heitimme uimavermeet päälle ja menimme rannalle ottaamaan aurinkoa. Täällä pääsimme todelliseen rantafiilikseen. 






Satamaan oli tullut sitten viimenäkemän uudet wc ja suihkutilat sekä tilaus sauna. Ne oli sijoitettu ennestään tutun satamakonttorin yhteyteen. Laiturilla oli tarjolla sähköä. Vettä sai tänä vuonna tankattua samasta laiturista kuin polttoainetta.






Sataman terassi oli entisellään, mutta kioski oli muuttunut kalaravintolaksi ja sen myötä myös ruokalista oli mennyt uusiksi. Lisäksi terassin kylkeen oli rakennettu ravintolalle kauniit sisätila. Söimme ravintolassa parikin kertaa. Ruoka oli todella hyvä mutta meni hieman osastolle vähän mutta hyvää. Jos jossain olimmekin lomamme aikana katuneet, että tuli otettua alkuruoka ja sitten ei meinannut jaksaa kunnolla syödä pääruokaa, niin tällä oli alku ruoka tarpeen.






Ravintola oli sisältä aivan ihana. Virossa osataan minusta todella hienosti tehdä aina viihtyisiä ravintoloita ja terasseja. Ja vaikka ne pystytettäisiin vain kesäksi, ovat ne silti hienosti tehtyjä








Aivan sataman läheisyydestä löytyy kauppa, jonka valikoima häikäisee myymäläpinta-alaan nähden. Jos et näe jotain, mitä haluaisit ostaa, niin vinkkaa siitä kauppiaalle. Hän pyörähtää takaovesta ulos ja tulee tuotteen kanssa takaisin. Dirhamista löytyy kaikki veneilijän tarvittavat palvelut. Lisäksi tämä on yksi meidän venekunnan suosikki, jonne varmasti mennään tulevinakin vuosina käymään. Dirhami sijaitsee mantereella, joten sinne pääsee myös vaikkapa omalla autolla.