Verkan

Seuraavana päivänä meillä oli edessä todella lyhyt merimatka, sillä siirryimme Korpostömistä Korppoon saaren toiselle puolelle Verkanin vierasvenesatamaan. Satamassa olevan Buffalo ravintolan ribsejä oli himoittu koko talvi, joten eihän niitä voinut ohittaa =D.

Myös tämä satama oli meille entuudestaan tuttu, mutta veneellä olimme täällä ensimmäistä kertaa. Edellinen vierailumme oli ollut kaksi vuotta sitten. Tuolloin kävelimme Korppoon keskustasta tutustumaan satamaan. Tuosta vieraulusta olen kirjoitellu blogissani kaksi vuotta sitten täällä.

Tällä kerralla kokeilimme myös Verkanin saunaa, josta oli ihana merinäköala lauteilla. Sauna oli mukavan tilava. Lauteilla saunan lämmössä oli mukavaa vaihtaa veneilykuulumisia ja saada paikka vinkkejä, missä kannattaisi veirailla. Reittisuunnitelmahan on aina suuntaa antava, sillä on edettävä sään, ennen kaikkea tuulien mukaan. Vinkit hyvistä vierailukohteista otetaan meidän venekunnassa aina ilolla vastaan. Verkanin vierasvenesatamasta ja heidän palveluista voit lukea lisää heidän nettisivuilta täältä.

Ennen kauan odotettuja ribsejä lähdimme kävelemään Korppoon keskustassa. Samalla pääsimme käymään kaupassa ja täydentämään veneen muonavarastoa.

Edellisellä kerralla oli jostain syystä jäänyt väliin Sibelius muistomerkki, joten oli iloinen yllätys, että se löytyi nyt. Jean Sibelius oli viettänyt opiskelija aikoinaan kaksi kesää Korppoossa. 1886 Hafträskissä ja 1887 kirkonkylässä. Hän soitteli ahkerasti sisarustensa kanssa ja Gårdin salongissä soitetiin mm. hänen teoksiaan Hafträsktrio ja Korpotrio. Tänän patsaan on tehnyt Kari-Petteri Kakko ja se on paljastattu 22.7.2006.

Korppoon keskustassa sijaitsee kaunsi kirkko. Tämän Pyhän Mikaelin kirkon olen esitellyt blogissani aikaisemmin täällä. Vaikka kirkko oli entuudestaan tuttu, halusimme käydä siellä silti uudelleen. Näissä saaristolaiskirkoissa ja kappeleissa on minusta jotenkin ihan oma herkkä tunnelma.

Hautausmaan pienin risti oli minusta kaikessa yksinkertaisuudessa ihana!

Vanhoilla hautausmailla on yllin kyllin kauniita kuvattavia yksityiskohtia =).

Kiertelimme hetken vielä kylällä katselemassa paikkoja ja muistimme piipahtaa myös siellä kaupassa. Sen jälkeen olikin jo aika lähteä syämään ribsejä.

Omenavarkauden ilo ja jännitys on mennyttä kun niitä saa ottaa luvan perästä. Tosin tässä vaiheessa kesää ei ollut mitään omenoita vielä olemassa =D.

Matkalla takaisn vierasvenesatamaan poimimme tienpientareesta kukkia veneeseen. Kesä oli parhaimmillaan ja löysimme vaikka mitä ihania kukkia.  Ihan uskomatonta oli, että kukat kestivät yli viikon! Kimpun keskellä oleva ilakko tuoksui suorastaan huumaavan hyvältä.

Seuraavana päivänä oli määrä jälleen jatkaa matkaa ja edessä oli meille aivan uusia reittejä ja maisemia. Minnepäin suuntasimme Verkanista, sen saatte tietää seuraavalla kerralla =).

Korppoon Pyhän Mikaelin kirkko

Korppoon keskustassa sijaitseva Pyhän Mikaelin kirkko on maamme vanhimpia kirkkoja. Sen rakennustyöt aloitettiin jo 1200-luvulla.

Tällä paikalla on ilmeisesti sijainnut 1200-luvulla yksinkertainen puukirkko. Sen perustukset löytyivät 1950-luvulla tehdyssä nykyisen kirkon peruskorjauksessa.

Kirkon tornissa on viisi kerrosta. Ovi ja ikkunat viittavat siihen, että tornia olisi käytetty asuintilana. Ennen vanhaan mm. papit saattoivat majoittua kirkoissa. Tornista ovat myös vartijat valvoneet seudun asutusta ja meriliikennettä mahdollisilta vihollisilta.

Kirkon ympärillä oli viehättävä, kaunis pieni hautausmaa.

Kahdeksankulmainen porttikäytävä vuodelta 1695. Porttikäytävässä seurakuntalaiset vaihtoivat kuulumisia lauantai-iltaisin kun odottivat vuoroaan päästä sakastiin ripittäytymään.

 
 Osa haudoista oli jo vanhoja. Aika oli tuonut oman kauniin patinan patsaisiin ja hautaristien yksityiskohtiin.

Kirkon pihaan on koottu käytöstä poistettuja valurautaristejä.

Mennään seuraavaksi sisälle kirkkoon.

Astuttaessa sisään kirkkoon, aistii heti keskiaikaisen fiiliksen. Upeat holvikaaret tervehtivät tulijaa ja houkuttelevat hiljentymään.

Kirkon penkit ovat 1600- ja 1700 luvulta. Penkkien ovet ovat numeroitu. Pitihän sinne päästä istumaan. En heti keksinyt, miten ovi aukeaa ja sain oven miltein irti saranoiltaan =D. Onneksi insinöörimieheni tuli apuun.

Saaristokirkon tavoin, täältäkin löytyy katosta laiva. Veistokset olivat holvimaalausten lisäksi hyvin tärkeä katolisen ajan jumalanpalveluksissa. Niiden avulla pappi saattoi johdatella seurakuntalaisia pohtimaan uskonasioita.

Kun astutuaan sisään kirkkoon, löytyy ensimmäisenä Madonna ja lapsi. Näitä veistoksia oli keskiajan kirkoissa aina vähintään yksi. Tämä veistos on valmistunut noin 1400 Saksassa ja se kuuluu kirkon vanhimpiin veistoksiin.

Pyhä Katariina Aleksandrialainen oli kristitty filosofi, joka kärsi marttyyrikuoleman noin vuonna 300. Hän oli naisopiskelijoiden suojelupyhimys. Tässä hän tallaa jalkojensa alle Maksentius-hahmon, joka oli eräs Rooman keisareista. Häntä pidettiin keskiajalla kristittyjen vainoojana.

Tässä syvennyksessä seisoo Pyhä Olavi, joka niitti mainetta jo nuorena taitavana sodankävijänä. Hänestä tuli Norjan kuningas vuona 1016. Olavia pidettiin Norjassa suojelupyhimyksenä ja häntä arvostettiin myös Suomessa aina Pohjois-Hämettä myöten 1500-luvulle saakka. Minulle jäi hieman epäselväksi, mikä on tuo olento, jonka päällä hän seisoo? Mikä tarina tähän kätkeytyy?

Kirkon katto oli täynnä jännittäviä maalauksia.

Urut löytyivät alttarin vierestä vasemmalta. Urut ovat sijainneet aikaisemmin urkuparvella, josta ne on siirretty nykyiselle paikalle 1952. Urut ovat Kangasalla toimineen A. Thulén urkurakentamon valmistamat.

Saarnastuoli oli tähän mennessä nähdyistä saarnastuoleista koristeellisin. Evankelistoille; Matteukselle, Markukselle, Luukkaalle ja Johannekselle oli varattu jokaisele oma sivu. Saarnastuoli on vuodelta 1646. Neliosaista tiimalasia pappi tarvitsi, jotta osasi mitoittaa saarnan oikein. Kun hiekka oli valunut kaikkien lasien läpi, oli aikaa kulunut yksi tunti.Tunnin mittainen saarna ei ollut ennen aikaan kuulema harvinainen sillä koko jumalan palvelus saattoi kestää kolme tuntia! Saarnastuolin on valmistanut Turkulainen puuseppä Erik Snickare.

Runkohuoneen ja kuorin väliin on sijoitettu kuorilehteri. Erään käsityksen mukaan lehteri olisi toiminut aikanaan saarnastuolina.

Kirkko oli aivan ihana ja täynnä jännittäviä tarinoita. Kirkossa myytiin parilla eurolla lehtisiä, jossa kerrotaan kirkon historiasta ja sisällä olevista patsaista ja asioista, kirjoittamani tiedot olivat sieltä peräisin. Kirkossa vieraulu sai aivan uuden ulottuvuuden kun pääsi tutustumaan sen historiaan. Mikäli käytte Korppoossa, käykää ihmeessä tutustumassa tähän upeaan kirkkoon.