"Jälkeen aamun seikkailujen, kun on aika päiväunen. Lähden metsään peiton mukaan, otan paikkaan jot ei kukaan tiedä. Mulla salareitti sinne on, sen kuuset peitti. Polku johtaa vihreälle, pehmeälle mättähälle. Siihen laitan hiljaa pääni, kuuntelen kun huilun ääni, kaikuu kuusen latvustossa. Keijut soittaa laulun jossa, tarina on tehty meistä, metsän pienimpien teistä. Levon hetken aika entää, keijut vierelläni lentää."
"Mulla metsässä on aarre soma, sammalkehto ikioma. Alla aarnikuusipuiden, piilossa silmiltä muiden. Metsässä on aarre soma, Sammalkehto ikioma. Keijut mua vartioi, huilut hellät mulle soi."
"Äidistä mä unta nään, kuinka hän mua sylissään, kantaa kun mä väsynyt oon, kietoo hellään kainaloon. Hän ei mua koskaan jätä, kehdossa nään unta tätä. Pitkään uinun, herään siihen, kun mä tunnen keijun siiven, kosketuksen poskellani. Nousen ylös kehdostani. Sammal tuoksuu lämpimänä, polkua käyn virkeänä, metsän halki varovasti. Keijut vie mut kotiin asti. Huiluillaan ne mulle soittaa,
kohta uudet leikit koittaa."
Nämä sammalkuvat on otettu Elisaasen luontopolulta. Joka kerta konttaan polvet märkänä kamerani kanssa sammalikossa ottamassa kuvia. Sen minkä kesä kastelee, sen se myös kuviaa. Kun menee ihan lähelle sammalta, tuntee myös sen suloisen tuoksun. Mietiskelin, että olisi upeaa oppia tuntemaan erilaiset sammalet. Niinpä piipahdin netissä katsomassa, että montako eri lajia niitä onkaan. Netissä kerrottiin: "Koko maailmasta tunnetaan lehtisammalia noin 10 000 ja maksasammalia noin 8 000 lajia. Suomesta on löydetty 884 sammallajia, joista 651 on lehtisammallajeja, 231 maksasammallajeja ja kaksi sarvisammallajeja". Oho...heh, onhan näissä oppimista =D. Jos saisi haltuun edes ne yleisimmät mitä itse tapaa metsässä.
Pitänee kirjoitella joulupukille kirjettä, että toisi jonkilaisen sammaloppaan (jos sellainen olisi olemassa), että voisi sitten istahtaa sammalkehtoon tutkimaan rauhassa mitä olen löytänyt =D.
