Lähdimme perjantaina pääsisäisen jälkeen Kipparini kanssa Rajala Pro Shoppiin, sinne ainoaan oikeaan kamerakauppaan. Saimme myyjän ja niin alkoi armoton testaus. Kuvasin putkella ja omalla kameralla ja vertailin sitä jo omistamiini putkiin.
Hetken testailtuani ja hintoja tiedusteltuani alkoi myös uusi kamera poltella. Olin haaveillut jo vuoden päivät Canon EOS 6D:stä, mutta myyjäpä olikin sitä mieltä, että se ei olisi minun kamera. Mitä ihmettä, miksi ei olisi? Olin kertonut hänelle kuvaavani paljon luonnossa ja liikkuvia kohteita. Ja ellei kohde liiku niin minä liikun (veneessä). Myyjä kertoi, että Canonilta oli tullut uusi malli EOS 70D joka olisi kuulema juuri kamera minun tarpeisiini. Nyt oli paha paikka. Olet ollut vuoden varma siitä, mitä haluat ja sitten tulee asiantunteva myyjä ja kumoaa kaiken, miten tässä näin kävi? Asiaa piti pohtia (ja googlata) hetken, joten kävimme Kipparini kanssa välillä syömässä ja puntaroimassa vaihtoehtoja.
Niin siinä sitten kävi, että lähdin ostamaan tätä objektiivia ja tulin kaupasta ulos sekä objektiivin että uuden kameran kanssa, Canon EOS 70D enkä ole valintaani katunut! Kamerata löytyy kaikki samat herkut, kuin on 6Dssä, paitsi että se on kroppikenno, kun 6D olisi ollut täyskenno. Lisäksi 70D:ssä on kääntyvä näyttö, joka auttaa haastavimmissa kuvakulmissa. Lisäksi näyttö ei naarmuunnu, kun sen voi kääntää toisin päin. Jälleen tuli todestettua se, mitä tekee ammattilainen myyjä. Hän uskaltaa olla asiakkaan kanssa eri mieltä ja suositella juuri asiakkaan tarpeisiin sopivaa tuotetta. Kiitos Slava, teit hyvää työtä!
Ostamani objektiivi on Canon EF 100-400 f/4.5-5.6 L IS USM. Harkitsin sen perään vielä 1.4 telejatketta, mutta jätin sen vielä ostamatta. Haluan tutkia ensin, että vähentääkö telejatke niin paljon putken valovoimaa, että automaattitarkennus kärsii liikaa. Tästä jos osaa joku kertoa kokemuksia, otan vinkit ilolla vastaan.
Tässä putki koko komeudessaan =D. Painoa sillä jo alkaa olla, ja varsinkin jos roikuttaa kaulassa. Ostin taannoin kameraan tällaisen BlacRapid Sport2 hihnan, jolla saan kameran olkapäälle. Silloin tämä yhdistelmä ei juurikaan paina liikaa. Ainut mitä pitää varoa on, ettei kolauttele siltojen pieliin eikä kiviin. Objektiivin saa lukittua kuljetuksen ajaksi, jolloin se ei valu vahingossa alaspäin.
Tarvitseeko erikseen mainita, että maltoin tuskin nukkua ensimmäisenä yönä kun uusi kamerani ja putki olivat kotiutuneet kanssani? Olin niin täpinöissäni. Nyt ei enään ole onnistuminen kalustosta kiinni, vaan ihan itse kuvaajasta. Saa mennä jokaisen huonon kuvan jälkeen peilin eteen ja puhutella itseään =D. Oikeasti, paljon on vielä opittavaa, mutta se tästä kuvausharrastuksesta tekeekin niin kiehtovan. Niin ja minä kun en ole lintukuvaaja =D.
