Aurinkoinen Hampuri

Niin koitti matkamme viimeinen päivä. Lento Suomeen lähti vasta illalla, joten oli vielä hyvin aikaa katsella kaupunkia ja tehdä ostoksia. Päivä sattui olemaan aurinkoinen ja lämpotila kohosi jopa seitsemääntoista asteeseen!

Aloitimme kaupunkifiilistelyn Binnenalsterin rannalta. Täällä oli nyt aivan erilainen tunnelma, kun aurinko paistoi. Vakituiset lukijani ovat jo varmasti ennättäneet ihmetellä, että mitä ihmettä, missä viipyy Hampurifaktat. No, tässä ne nyt tulevat =D.

Hampuri on Saksan toiseksi suurin kaupunki ja siellä sijaitsee Saksan tärkein satama. Elbe joen alajuksu pyyhkäisee kaupungin läpi idästä länteen. Hampurin keskusta sijaitsee Elben pohjoisrannalla. Alster sivujoki laskee pohjoisesta Elbeen ja sen alajuoksu on padottu kahdeksi tekojärveksi, Binnenalster (jonka rannalla näissä kuvissa ollaan) ja Außenalster, jonka rannat ovat suurimaksu osaksi puistoa ja oivallista lenkkeilymaastoa. Asukkaita Saksassa on noin 1,8 miljonnaa.

Hampurissa vallitsee meri-ilmasto joka pitää huolen siitä, että ilmasto on hyvin kosteaa. Seurueessamme ollut pariskunta, joka oli asunut aikaisemmin Hampurissa, osasivat kertoivat, että Hampurin ilmastosta on olemassa sanonta, Hamburger Schmuddelwetter - Hampurin suttusää =D.

Länsituulet viilentävät kesiä ja leudontavat talvia. Ajelimme paikallisen "liikennelaitoksen" lipulla Elbejoella ja tutustuimme sattumalta suomalaiseen rouvaan, joka asuu osan vuodesta Saksassa ja osan Suomessa Kotkassa. Hän kertoi meille, että syksy oli ollut Saksassa poikkeuksellisen lämmin, yli kaksikymmentä astetta.

Kanavista olenkin maininnut jo monta kertaa. Seurasimme hetken rakennustyömaata, joka oli aivan kanavan varrella. Edelleen mietiskelin, että miten rakennusten perustukset kestävät, kun ovat kokoajan veden alla? Kuinka usein niitä pitää huoltaa tai korjata?

The Beatles yhtyeen kansainvalisessä uran alussa 1960-luvulla on Hampurilla oma merkityksensä ja tämä näkyi kaupungissa. Yhtye vieraili Hampurissa monesti vuosina 1960-1962. He esiintyivät ST. Paulin kaupunginosassa kuuluisalla Reeperbahnilla ja sen poikkikadulla Große Freiheitilla. Me kävimme myös katsastamassa tämän kuuluisan kadun ja sieltä löytyi Beatlesistä muistomerkki. Muuten katu oli minusta paljon mainettaan lievempi. Siellä oli paljon juhlivia porukoita ja kodittomia henkilöitä, jota asuivat kadulla. Miksiköhän heillä lähes poikkeusetta jokaisella oli myös koira? Liittyykö se jotenkin turvallisuuteen vai siihen, ettei tarvitse olla yksin? Me suomalaiset muistamme tämän kadun hyvin Irvin Goodmanin laulusta St. Pauli ja Reeperbahn, joka muuten oli Syksyn Sävel -laulukilpailun voittaja 1970.

Tämä on Hampurin päärautatieasema. Julkisilla liikkuminen oli Hampurissa helppoa ja edullista. Lippujen hinnat määräytyivät "kehien" mukaan vähän samalla tavalla kuin meillä Suomessa pääkaupunkiseudulla. Yksittäisten lippujen lisäksi oli saatavana päivälippuja ja ryhmälippuja, jotka olivat voimassa koko päivän. Joukkoliikennen verkosto oli todella kattava melkein mistä vain kaupunkia pääsi muihin kaupungin osiin helposti ja nopeasti. S-Bahn ja U-Bahn junien lisäksi oli tarjolla busseja, jotka olivat liikenteessä 24h.

Metrojuna kulki osaksi maanalla ja osaksi maan päällä, jolloin pääsi ihailemaan kaupunkia junan ikkunoista.

Reissumme kesti neljä päivää ja tuntui todella, että tuona aikana ennätimme nähdä paljon. Jalkani olivat kanssani samaa mieltä =D. Reissu oli antoisa myös mukavan matkaseuran puolesta. Meitä oli upea porukka reissussa, kiitos teille kaikille mukana olleille!

Hanseboot uiva venenäyttely

Jatkoimme sunnuntaina matkaa Sandtorhafenin kanavalta kohti Elben rantaa. Olimme kuulleet venemessuilla, että rannalta löytyisi Hansebootin uiva osuus. Teille, ketkä ette ole aikaisemmin käyneet uivilla messuilla, voin kertoa, että uiva tarkoittaa sitä, että veneet ovat vesillä ja niihin pääsee tutustumaan laiturilta käsin. Useimmissa uivissa näyttelyissä on mahdollisuus päästä myös itse koeajelulle ihan vesille.

Uivan näyttelyn alussa oli heti majakkalaiva, joka oli muutettu ravintolaksi. Seurue alkoi olla nälkäistä porukkaa ja päätimme istahtaa tänne syömään. Mukava merellinen miljöö ja majakka hullulle vieläpä majakkalaiva! Vaan paikkapa osoittautui todelliseksi pettymykseksi. Ruokaa ei ollut, se oli loppu. Siis haloo! Messut vieressä ja tällainen paikka ei ollut varautunut siihen, että siellä kävisi asiakkaita syömässä. No meinasin sitten ottaa vain kahvi ja sen kanssa jonkun suolaisen tai makean päppösen. No ei ollut niitäkään! Kahvia sentään sai, mutta sitäkin piti odottaa tosi kauan (ja kyllä, kuten tiedätte, odottaminen, varsinkin nälkäisenä, ei ole minun vahvuuteni). No, sitten kun kahvi tuli niin niitä tuli kaksi =D.

Jos palvelu ja tarjonta laivalla olikin suorastaan köyhää, oli laiva itsessään minusta ihana. Siitä löytyi toidella paljon kuvattavia yksityiskohtia.

Itse uiva näyttely oli myös melkoinen torso. Paikalla oli vain muutama hassu purje- ja moottorivene. Suomessa olemme tottuneet näkemään uivilla messuilla veneitä vesillä laituri kaupalla. Täällä oli laitureita vain kaksi ja niihinkin oli veneet kiinnitetty kylkikiinnityksellä, joten montaa ei laituriin mahtunut.

Minusta kaunein ja ehdottomasti kiinnostavin oli tämä vanha puinen purjevene. Kävimme täällä ihan sisällä asti ihastelemassa sen kauniita yksityiskohtia.

Monen vanhan purjeveneen keulassa komeilee toinen toistaan kauniinpi merenneito. Tässä oli puolestaan melko tuiman näköinen leijona =D.Hampaat irvessä tuulta päin!

Uskonnollisuus, joka on vallankin entisaikaan ollut tärkeää merenkulussa, tuli myös koristeissa esiin. 

Köysi voi tulla myös näin kauniista kolosta ulos =).

Uivan näyttelyn jälkeen ajelimme Elbejoella paikallisella bussilipulla. Ilta alkoi kovasti jo hämärtyä, joten kuvia ei siitä ole. Mukavaa oli kuitenkin päästä laivamatkalle. Ja kyllä, löysimme myös mukavan ruokapaikan illan mittaan =).

Magellan-Terrassen ja Sandtorhafen

Merimuseovierailun jälkeen lähdimme kävelemään kohti rantaa. Päivä jatkui pilvisenä, mutta onneksi ei satanut vettä. Matkalla ylitimme jälleen monia siltoja ja kanavia. Hampuri oli totisesti kaupunki, jossa viihdyin ja josta löytyi kuvattavaa vaikka millä mitalla. Koska oli sunnuntai, oli kaikki kaupat kiinni. Mitä oivallisinta aikaa katsella kaupiunkia.

Saavuimme Hafen City kaupunginosaan, josta löytyi Magellan-Terrassen. Alue on 5000 neliön suuruinen ja sijaitsee Sandtorhafenin kanavan päässä. Se on rakennettu sileästä valkoisesta betonista. Alueen on suunnitellut vuonna 1963 syntynyt italialainen arkkitehti Benedetta Taglialue, joka asuu ja työskentelee Barcelonassa.

Magellan-Terrasseniin oli upotettu mosaiikkikaloja.

Alue oli kuin kaupungin olohuone, jossa saattoi viettää aikaa. Paikalla oli myös kahvila. Magellan-Terrassenilta alkoi Sandtorhafenin kanava. Kävelimme kanavaa pitkin eteenpäin.

Alue näytti äkkiä katsottuna aivan Helsingin Ruoholahdelta. Myös siellä on upea kanava, siltoja ja saman kaltaisia taloja kanavan varrella. Tämä oli ihan paikka!

 Kanavan varrelle oli kiinnitetty kauniita venietä.

Hampurissa oli monia ihania paikkoja, mutta tämä kyllä kannattaa nähdä, jos joskus menet Hampuriin =).

Hanseboot 2014

Olimme olleet Hanpurissa vasta yhden yön ja tuntui kuin olisin nähnyt jo vaikka kuinka paljon. Lauantaina kuitenkin koitti se päivä, jota varten oli reissuun varsinaisesti lähdettykin. Suuntasimme heti aamusta Hampurin messukeskukseen.

Mainoksia venemessuista löytyi jo heti metroasemalta. 

Messukeskuksessa meidät vastaanotti Hansebootin markkinointihenkilö. Hän kertoi tietoa messuista, mitä mistäkin löytyy ja toivotti antoisaa messupäivää. Lauantai oli reissun ainut päivä, jolloin vähän satoi vettä, joten  oli oikein hyvä päivä vietää aikaa sisällä messuhalleissa. Näyttelyalue käsitti 11 messuhallia, osa isoja ja muutama hieman pienempi. Nähtävää siis riitti, mutta alueen ennätti kiertämään rauhassa mainiosti yhden päivän aikana.

Alku alkoi näyttää uhkaavasti siltä, että meidän veneen keulahytti täyttyisi tyynyistä, aivan ihania tyynyjä oli tarjolla! Voin kertoa, että siellä on entuudestaan jo viisi tyynyä, joten ihan hirmuisesti ei enään uusia mahdu. Tai no toki mahtuu, mutta muuta ei sitten mahdukkaan =D.

Huokailin ja pitelin itseäni. Kipparini kanssa ihastuimme kuitenkin molemma näihin tyynyihin. Niihin oli mahdollisuus saada oman veneen nimi. Teimme tilauksen (tyynynpäälliset tulevat toimituksena jälkikäteen) ja meille on tulossa kaksi tyynyä, joissa on tuo sinivalkoinen leveä raita, vasemman puoleisesta tyynystä ankkuri ja pelastusrengas ja veneemme nimi tulee kultaisella tekstillä. Olen joskus haaveillut, että haluaisin myös kaikille isot tummansiniset rantapyyhkeet siten, että niistäkin löytyisi veneemme nimi. Tyynyistä on hyvä lähteä liikkeelle =D.

Esillä oli kattava valokoima kaikkia telineitä, joihin voi veneessä kiinnittää mm. astioita. Silloin kun mennään kunnolla aallokkossa, on jokainen tavara oltava omalla paikalla ja sittenkin ne tuppaavaat välillä lähteä liikenteeseen. Kaikein tärkeintä on, ettei irtotavaraa ole likaa hytissä, vaan kaikki olisi mahdollisuuksien mukaan kaapeissa ja laatikoissa. Silloin ei hätätilanteen osuessa kohdalle (jota toivottavasti ei koskaan tule eteen) kompuroi irtotavaraan.

Tässä esimerkki, miten mm. lautaset saisi pysymään paikoillaan kaapissa. Ja eikö muuten olekkin hienot lautaset! Meillä on nimittäin veneessä juuri tämä astiasto, Nordwind. Tykkään siitä ihan valtavasti. Osa astioista toistaa väriskalaa toisinpäin, valkoisella pohjalla sinisellä kuvioita.

Paikalla oli myös monia tunnettuja tekstiilimerkkejä ja kenkiä. Hintatasosta voisin mainita sen verran, että mitään ihan huippuedullista ei ollut tarjolla, hinnat liikkuivat samalla tasolla kuin meidän suomenkin venemessuilla.

Olen tainnut jo aikaisemminkin kertoa, että minun ihan totaalinen heikko kohta ovat nämä purjekankaasta valmistetut tuotteet. Näitä takkeja suorastaan kuolasin, mutta hinta hillitsi ostamaan (iski nuukuus). Samaan hengenvetoon sanoin myös Kipparilleni, että jos meinaan ostaa yhtäkään purjekankaasta valmistettua laukkua, niin kiellä ja ohjaa pois paikalta. Minulla on niitä jo kolme kotona ja pikkuinen kolikkokukkaro.

Valikoimaa oli ja voitte arvata, että tiukkaa teki. Niin herkullisia värejä ja malleja oli tarjolla. 

Tämän leipäkorin sallin itselleni, mutta ostin sen sinivalkoisena. Meillä on veneessä pidetty sinistä teemaa yllä sisustuksessa ja astioissa vaikka vene onkin ulkoapäin osittain tumman punainen. Sininen väri on meistä vaan jotenin niin merellinen. Tässä siis yksi messuhankinta, leipä/pulla kori =).

Kun kerta messuilla ollaan, pitää toki hetki välillä levähtää ja lepuuttaa jalkoja. Ja toki messuolutkin kuuluu messuihin =).

"Tilpehööriosastojen" jälkeen siirryimme ihastelemaan veneitä. Olemme Kipparini kanssa melko ahkeria venemessukävijöitä, joten monessa veneessä on tullut jo käytyä. Näillä messuilla kävimme katsomassa norjalaista 32 jalkaista Marexia. Norjalainen vene kiinnosti jo senkin puoleen, että nykyinen meneemme on myös Norjassa valmistettu. Marex näytti kauniilta ja tilat olivat hulppeat. Kyllä tällä kelpaisi ajella merellä ja lillua auringossa.

Teille, ketkä olette mahdollisesti hankkimassa venettä, voin antaa neuvoksi, että käykää ihmeessä AINA katsomassa venettä paikanpäällä. Esite kertoo numeerista faktaa, mutta käytännössä vasta pääsee konkreettisesti toteamaan, millaiset tilat ovat. Olemme Kipparini kanssa myös törmänneet moniin ihan pöyristyttäviin suunnittelun kukkasiin. Välillä tuntuu, että veneitä suunnittelevat sellaset henkilöt, jotka eivät niitä itse vesillä käytä. Kaikkein pahin kukkanen oli ehkä se, kun eräässä veneessä oli pentteri sijoitettu veneen keulahyttiin jossa ei ollut seisomakorkeutta. Siellä sitten niska kenossa lämmittelet ruokaa =D.

Tästä tyylikäs vene kruisailuun. Tästä päästäänkin mukavaa aasinsiltaa pitkin siihen tosiasiaan, että veneitä ja malleja löytyy ihan joka lähtöön. Kun olet venettä hankkimassa, mieti tarkkaan, millaiseen tarkoitukseen se on tulossa, ettei tarvitse heti ensimmäisen kauden jälkeen olla sitä vaihtamassa. Pienelläkin pääsee hyvin alkuun, kunhan sielä vain on järkevät tilat. Kun oppii veneen käsittelyn ja vesillä olon lainalaisuudet, on turvallista vaihtaa isompaan. Samalla tulee kartoitettua se, kuinka paljon tulee oltua merellä, kuinka paljon rahaa satsaa veneeseen, lilluuko se suurimmaksi osaksi laiturissa vai onko vene aktiivikäytössä.

Oli hienoa huomata, että messuilla oli myös useampi Suomessa valmistettu vene näytillä. Ei tarvitse hävetä, näyttivä todella hienoilta, hyvä Suomi!

Paikalla oli toki myös purjeveneitä. Ne vain ovat veikeitä kuvattavia, niin isoja, että mikään laajakulma ei riitä =D.

Mitä muuta tuli hankittua messuilta? Ei sentään tätä rantatuolia =D. Hankintalistalla oli löytää fendarisukkaa, samaa mitä löysimme Düsseldorfin venemessuilta pari vuotta sitten. Iloksemme sama myyjä oli myös täällä paikalla. Mukaan lähti myös yksi ankkurikuvioinen huivi ja sellaiset ranta/sukelluskengät koko perheelle kevään Thaimaan matkaan silmällä pitäen.