Lämmin joulukuu

Tänä vuona on ollut yhtä lauha syksy kuin oli vuosi sitten. Ei sen puoleen, että kovastikkaan lunta kaipaisin, mutta kyllä se tekisi maiseman hieman valoisammaksi. Tämä pimeys tuntuu ihan nielaisevan kokonaan. Eilen vietettiin jo kolmatta adventtia, yksi vielä ja sitten onkin jo joulu. Viikko sitten, toisena adventtina, kävimme Kruunuvuorella. Hylättyjen huviloiden lisäksi otin muutaman kuvan myös luonnosta.

Lehdet olivat kaikki jo tippuneet alas puista, kuten toki tähän vuoden aikaan kuuluukin. Normaalisti tähän aikaan on metsä jo lumen peitossa.

Vaikka päivä oli tuulinen, oli  lammella peilityyntä ja rauhallista.

Muutama sienikin oli vielä hengissä. 

Saniaiset olivat vielä ihan vihreitä ja näyttivät voivan hyvin. Tätä kuvaa kun katsoo, niin voisi luulla että se on otettu ihan alkusyksystä. Tuntui, kun käveli metsässä, että luonto oli talvilevolla vaikka lunta ei ollutkaan. Oli sellainen hiljainen ja odottava tunnelma.

Nämä kaksi kuvaa eivät kuulu luontoon, mutta luonnosta nämäkin tavarat löytyivät =D. Ihanaa joulun odotusta teille kaikille näiden ei niin talvisten kuvien myötä.

Paluu Kruunuvuorelle

Kävimme perheen kanssa ulkoilemassa viime sunnuntaina  Laajasalossa Kruunuvuoren hylätyllä huvila-alueella. Olin käynyt Juniorin kanssa siellä ensimmäisen kerran syksykesällä valokuvaamassa. Jo tuolloin ajattelin, että tänne pitää tulla sitten uudelleen, kun lehdet ovat tippuneet puista. Lisäksi meiltä jäi tuolloin lammen toinen puoli vallan katsomatta, joten tällä kerralla päätimme aloittaa sieltä. Edellisen käynnin kuvat näet täältä.

 

Mietiskelin kotona ennen lähtöä, kumisaappaat voisivat olla oikea kengät retkelle. Jonkin verran oli satanut viime aikoina vettä joten märkää reittiä olisi luvassa. Tosin en arvannut, että ihan näin märkää =D. Astelin hartaana laudalta toiselle, sillä en halunnut istahtaa kameran kanssa kunnon vesilätäkköön. Samaan aikaan pelkäsin, ettei saapas lipeä liukkaalta laudalta.

Suhteellisen liejuisen ja parin laudoilla tuunatun osuuden jälkeen tulivat ensimmäiset hylätyt hyvilat näkyviin. Uskoisitteko, kun katsotte maisemia, että eletään joulukuuta ja toista adventtia? Olen huomannut, että blogin kirjoittamisen myötä tulee dokumentoutua mm. säätä =).

Netistä löytyy tietoa ja kuvia näistä huviloista monista blogeista. Jos puolestaan haluat perehtyä kunnolla paikan monivaiheiseen historiaan, kannattaa etsiä käsiin alueesta kirjoitettu kirja: Minna Torppa - Aurora Reinhard: Kruunuvuori - unohdettujen huviloiden tarina.

Merenrannalta kalliolta löytyi jonkinlainen "grillipaikka". Tässä on ollut varmasti ihanaa istuskella, katella merelle, ihailla auringonlaskua ja lämmittää makkaraa. Näin joulukussa meri oli harmaa. Päivä sattui myös olemaan melko tuulinen, joten ei tehnyt mieli istahtaa =D.

Rannalla oli pieni huvila. Tosin minulle tuli mieleen ikkunan muodosta nakkikioski =D.

Tätä rakennusta katsellessa tuli mieleen, että ensin antaa rakennuksesta periksi katto. Hirret kestävät myös melko hyvin mutta kivijalka se vasta kestääkin vuosien saatossa.

Saavuimme lammen rantaan josta löytyi pyykkikatos ja ilmeisesti pyykinpesu soikko. Siinä oli ihan kaatonokka, josta veden saattoi kaataa pois. Tämä esine oli minusta jotenkin tosi ihana...ja iso.
 

Lammen jälkeen saavuimmekin huvilalle, jonka pihassa olimme Juniorin kanssa jo käyneet. Tosin sai siihen eri kuvakulmia, koska saavuimme eri reittiä pihaan. Tänä on alueen kaikkein parhaiten näihin päiviin säilynyt huvila, Villa Hällebo.

Tässä vaiheessa pilvet alkoiva hieman väistyö ja aurinko pilkisteli siniseltä taivaalta. Voi miten aurinkoa olikaan ennättänyt jo tulla ikävä!

Aurinko maalasi maisemaan vastarannalle upeasti.

Tässä jälleen kuvia Villa Kissingestä, joka oli aikoinaan alueen hienoin huvila ja tapahtumien keskipiste. Kun katselin rakennuksesta jäljellä olevia muotoja mm. ikkunoissa, pystyin hyvin kuvittelemaan sen loiston. No joo, kyllä se toki melkolailla vaati mielikuvituksen käyttöä, myönnetään =D.

Jokainen hylätty huvila oli saanut osakseen töhrintää... 

...mutta myös luonto oli ottanut niitä haltuun.

Kuten aikaisemmassakin postauksessa kerroin, on alue tosi mielenkiintoinen ja mitä manioin ulkoilukohde. Kannattaa jopa hieman etukäteen ottaa selvää sen historiasta (kirjassa on mm. kartta alueesta), jotta paikan päällä pääsee erilaiseen fiilikseen.

Kruunuvuoren luonto

Hylättyjen huviloiden läheltä löytyy Kruunuvuorenlampi, jota myös Kaitalammeksi kutsutaan. Se on 150 metriä pitkä ja enimmillään 45 metriä leveä. Helsingin ainutlaatuinen luonnotulanen metsälampi on luokiteltu kasvillisuutensa puolesta hyvin arvokkaaksi kohteeksi.

Lammen ympärillä on paljon erilaisia kasveja. Lammella viihtyvät myös monet linnut. Lampi on nykyään ympäristöineen kaavoitettu virkistys- ja suojelualueeksi.  

Kruunuvuoren alueella oli ihanaa metsää. Metsästä löytyy aina oivallisia kuvauskohteita.

Luonto valloittaa mielellään myös asumattomia rakennuksia, kuten tälläkin alueella.

Olimme kuvaamassa paikassa Juniorin kanssa ja hänestä oli erittäin jännittävää, kun luonnosta löytyi kaikenlaisia vanhoja hylättyjä esineitä.

Ruohonleikkuri oli ruimastu erään rakennuksen katolle. Hetkeen ei ole tällä ruohoa leikattu =D.

Kalliolta oli kauniit näkymät merelle. Edessä olevat rakennukset ovat Merihakaa ja rakennusten edessä oleva siltä vie Mustikkamaalta Korkeasaareen.

Kruunuvuoren hylättyjen huviloiden alue on mitä oivallisin retkeily ja ulkoilu kohde. Eväät mukaan ja täällä pääsee fiilistelemään monenlaisia asioita.