Sommaröstrand Marina

Loma alkoi toden teolla vedellä viimeisiä päiviä. Meille on tullu jo muutaman vuoden aikana tavaksi lopettaa loma yhteen meidän lempipaikkaan, Sommaröstrandiin. Sommaröstrand Marina sijaitsee Tammisaaren etelänpuoleisessa saaristossa, Skärlandetin lounaisessa niemekkeessä, joten meillä oli vain puolen tunnin venematka edessä kun lähdimme Tammisaaresta. Tämä vierasvenesatama on todella siisti, laiturilla on sähköä ja vettä, sekä mikä parasta, kunnolliset kävelyaisalaiturit. Satama-alue on puhdas uida ja kalastaa. Lisäksi henkilökunta on ystävällistä ja palvelualtista. Olen esitellyt Sommaröstrandin aikaisemmin jo täällä ja täällä.

Hauska kalasaalis odotteli laiturilta tulijaa venevajan kulmalla =D.

Tänä vuonna oli mukava yllätys huomata, että paikalle oli perustettu pieni saaristolaisleipomo. Leipomon maukkaita tuotteita sai ostaa satamakonttorista ja lähellä sijaitsevasta saaristolaiskaupasta. Satamakonttorin cafésta sai kunnon kahvia ja monenlaisia herkkuja, nam!

Ja herkuista pääsi nauttimaan ulos Cafén terassille.

Viehättävä leikkipaikka perheen pienimmille.

Sommaröstrad on siitäkin mukava paikka, että täällä on kaikkea kivaa tekemistä. Hyvä minigolfrata oli jo edellisenä vuonna. Tänä vuonna pääsi kokeilemaan suppausta. Juniori pääsi täällä toistamiseen loman aikana testaamaan suppilautaa. Alla hänen tyylinäyte suppailusta.Sommarösrtandin ihanasta Marinasta voit lukea lisää heidän nettisivuilta täältä.

Lomamme viimeinen päivä merellä laskeutui kauniin auringonlaskun myötä iltaan. Seuraavan päivänä olisi edessä viimeinen legi, joka päättyisi kotisatamaan.

Kotimatka taittui kauniissa säässä, tietenkin. Tuntui entistä haikeammalta päättää loma näin kauniissa säässä. Sitä olisi voinut jatkaa vielä vaikka kuinka monta päivää. Pieni lohtu oli se, että kesää oli vielä jäljellä ja pääsisimme vesille takaisin muutaman työpäivän jälkeen.

Oli niin muhkeat pilvet että oli ihan pakko ottaa kuva.

Meripelastus alus Jenny Wihuri ajeli meitä vastaan kovalla vauhdilla. Olikohan heillä tehtävä päällä? Niin sitten loppujen lopuksi rantauduimme kotisatamaan ja edessä oli tavaroiden purkaminen. Ei ollenkaan niin mieluisa tehtävä kuin niiden vieminen sinne loman alussa. Vaan vaikka oli haikea mieli, olimme koko venekunta todella tyytyväisiä lomaamme. Yli viisi viikkoa merellä oli ihan luksusta. Näimme monia uskomattoman upeita paikkoja, tapasimme uusia ja vanhoja veneilyn ystäviä, unohtamatta meidän viehättäviä amerikkalaisia vieraita. Meidän kesäkoti kuljetti meitä taitavan Kipparin käsissä kaikkiaan yli 662 merimailia. Reitti kulki: Kotisatama - Gölisnäs - Hanko - Kastelholma - Kapellskär - Futusund - Vaxholm - Tukholma - Saltsjöbaden - Smådalarö - Dalarö - Utö - Nynäshamn - Malma Kvarn - Sandhamn - Norrtälje - Grisslehamn - Eckerö - Korppoo - Tammisaari - Sommaröstrand - kotisatama. Ahvenanmaa tuli kierrettyä matkan varrella ympäri. Näiden kuvien ja muistojen kanssa jaksaa taas pitkä talven yli, sillä pian on käsillä jälleen veneen nosto ansaitulle talvilevolle.  Kiitos myös teille ihanat lukijat, että olette jaksaneet olla meidän "matkassa mukana". Loma 2016 oli tässä.

Gustavsvärnin majakka

Palataan ihan muutama merimaili takaisin Hangon edustalle. Koska päivä oli tyyni ja kaunis teki Kipparini minulle jälleen yllätyksen ja kaarsi veneen Gustavsvärnin majakan edustalle! Sain siis bongattua tälläkin reissulla uuden suomalaisen majakan.

Gustavsvärnin pieni kalliosaari sijaitsee Hangon tulliniemen kaakkoispuolella, kolmisen kilometriä Hangosta lounaaseen. Saaren alkuperäinen nimi on Eldskär. Linnoitus- ja majakkasaarella sijaitsee majakan lisäksi myös sumusireeninhoitajan talo. Majakkaseura on vuokrannut Gustavsvärnin Metsähallitukselta vuonna 2005. Seura kunnostaa ja entisöi sumusireeninhoitajan asuntoa mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon, sillä se kuuluu oleellisena osana rikkaaseen majakkahistoriaan. Majakkaseurasta ja heidän tärkeästä työstä majakoiden säilymisestä voit lukea lisää heidän nettisivuilta täältä. Mikäli sinua kiinnostaa majakoiden kunnostustyöt, voi lukea lisää tietoa tästä toiminnasta samasta paikasta.

Saarella ei kasva juurikaan puita. Gustavsvärn on hyvin kallioinen saari ja sen rannat ja ympärillä olevat syvänteet ovat hyvin suosittuja sukelluskohteita. Saaren rantaa kiinnittyminen on vaikeaa jopa pienveneille. Saareen pääsee kuitenkin maihin yhteysaluksella.

Netissä oli itse majakasta kovin vähän tietoa. Niinpä kaivoin kirjahyllystäni esiin Seppo Laurellin upean teoksen Suomen majakat. Johan alkoi tietoa irrota =). Keisarillinen senaatti oli antanut jo vuonna 1867 määräyksen luotsilaitokselle rakentaa johtoloisto tälle saarelle. Gustavsvärdin saarelle vedettiin sähköt vuonna 1951. Samana vuonna purettiin vanha majakka ja nykyinen 10 metriä korkea majakka rakennettiin betonista sen tilalle. Vanhasta majakasta otettiin käyttöön lyhtyosa, jonka sisään asenettiin sähkökäyttöinen sektoriloisto. Loiston kantama oli 18 meripeninkulmaa. Vuonna 1979 loiston kantama tiputettiin 13,5 meripeninkulmaan. Majakan korkeus on 18 meriä merenpinnasta ja 11 metriä maanpinnasta.

Majakan ympärillä olevat rauniot ja sen lähistöllä olevat rauniosaaret ovat peräisin vuonna 1789 rakennetusta linnoituksesta. Venäläiset räjäyttivät linnoituksen poistuessaan saarelta 27.8.1854. Minusta on ihan mieletöntä ajatella, jotain noin vanhaa on vielä olemassa, edes raunioina. Miltähän linnoitus on näyttänyt silloin kun se oli vielä ehjä?

Otan kyllä ehdottomasti tavoitteeksi, että jonain päivänä haluan päästä käymään tällä historiallisella saarella! Olisi mukava päästä katsomaan "Gustua", kuten majakkaa majakkaystävien kesken kutsutaan, vähän lähempääkin.

Käringsunds Marina Eckerö

Aikainen aamu valkeni aurinkoisena ja tyynenä. Juniori jatkoi uniaan kun me Kipparini kanssa teimme nopeat aamutoimet ja irrottelimme köydet hiljaa, ettemme herätä viereisiä venekuntia. Oli aika jättää Ruotsi taakse ja suunnata kohti Ahvenanmaata. Olo oli oikeasti haikea. Tykkäsin olla Ruotsin puolella niiiiiiin kovasti. Ilmoitin Kipparilleni, että haluan palata ehdottomasti ensi kesänä takaisin. Aika näyttää, minne reitti silloin vie =D.

Ennen "ison veden" ylitystä ajelimme kalakasvattamon ohi (tai ainakin luulen että se oli sellainen). Meri oli ihanan tyyni, ainakin näin saarten suojassa. Hetken päästä olimme jo "meren laidalla" ja matka Ahvenanmaalle alkoi. Merellä oli hieman enemmän tuulta, mutta silti se oli turvallinen ylittää. Jälleen totean, että se on aina yhtä jännittää kun ensin ei näe edessä mitään. No ehkä joksen rahtialuksen. Ja sitten alkaa horisontissa pikku hiljaa häämöttää jotain ja niin ollaan pian toisessa maassa.

Saavuimme aamutuimaan Eckeröhön Käringsundin vierasvenesatamaan. Satama sijaitsi todella tuulelta suojalta rauhaisassa lahdessa. Kun saavuimme satamaan, lähti kuin tilauksesta yksi vene laiturista ja saimme heidän paikan. Kun vene oli kiinnitetty laituriin, oli aamupalan aika.

Maisemat hivelivät täällä todella silmää. Vettä ja sähköä oli laiturilla. Wc- ja suihkutilat olivat todella hyvät. Pieni haaste saattaa olla liikunta rajoitteisille se, että ne sijaitsivat korkealla laiturilla. Portaita pitkin pääsi hyvin vessaan satamasta ja hieman kun kiersi pääsi myös tietä pitkin.

Satamassa oli mukavan oloinen ravintola, jonne satamamaksu maksettiin. Samalla sai tilattua aamuksi tuoreet sämpylät. Täällä saimmekin lomamme parhaat sämpylät.

Täällä pääsi ihanasti saaristolaistunnelmaan.

Satamassa oli polttoaineen tankkausmahdollisuus, vaan tällä kerralla se oli epäkunnossa. Tämä on se syy, miksi ei koskaan pidä ajaa tankkia ihan tyhjäksi. Meidän oli tarkoitus tankata täällä, vaan eipä onnistunut tällä kerralla. Ei muuta kuin opas käteen ja tutkimaan, mistä löytyy seuraava tankkausmahdollisuus. Meillä on myös jerrykannullinen varapolttoainetta mukana, juuri näitä tilanteita varten.

Käsillä oli jälleen hellepäivä. Sataman lahdessa oli todella upea uimaranta, joten ei tarvinnut kauaa miettiä mitä tehdään. Lähdime rannalle rentoutumaan! Läheiseen pikkusaareen pääsi kahlaamalla. Tien toisella puolella oli suuri camping alue.

Käringsundin vierasvenesatamaa voin suositella todella. Lahti oli upea ja täällä oli kaikki kesäisen päivän viettomahdollisuudet käsillä. Voit lukea lisää Käringsundin vierasvenesatamasta voit lukea lisää täältä. Tämä oli viimeinen meille uusi paikka lomamme aikana. Tästä eteenpäin vierailimme entuudestaan tutuissa paikossa, jotka ovat meidän mielestä mukavia käydä joka kesä. Parin postausken verran vielä asiaa niistä.