Voihan palleroiset

Huomasin sosiaalisesta mediasta, että nokikanalla on jo poikasia Suomenojalla, joten niitä piti tietenkin päästä heti katsomaan, muutaman kuvan toivossa tietenkin =D. Niinpä lähdimme Kipparini kanssa eilen pyörähtämään iltakävelyllä lintualtaalla.

Parissa ensimmäisessä pesässä oli joko hautominen vielä käynnissä tai sitten äiti oli kutsunut jo pienokaiset iltapuulle. Kävi mielessä, että noinko tulee hukkareissu?

Viimeisellä pesällä onnisti! Siellä uiskenteli kaksi nokikanan poikasta emon kanssa. Pesä oli kauempana ja kasvillisuuden suojassa, mutta onnistuin saamaan muutaman kuvan näistä palleroista. Nokikanan poikaset ovat minusta niin hauskan näköisiä, omalla tavallaan söpöjä =D.

 Äidin kanssa!

Myös telkällä oli jo poikasia. Täälläkin mentiin yhdessä äidin kanssa. Nämä ne vasta palleroisia olivatkin. Siellä ne mennä uiskenteli laineiden lomassa.

Tässä välissä tikka innostui poseeraamaan minulle. Se puuhasteli pitkään muutaman puun ympärillä.

 Näkyykö mun kaunis punainen tukka?

Tällä kerralla bongasin harmaasorsan ja sain siitä pinnan Lintu100 listalle. Tai Kipparini sen oikeasti bongasi ennen minua =D.

 Lapasorsauros innostui myös esittelemään kauniita värejään.

Punasotkauros päivysti pesän edustalla, että naaras sai hautoa rauhassa.

Telkkänaaras oli kutsunut poikaset illan tullen siipien suojaan. Montakohan poikasta siellä oikein mahtoikaan olla?

Tiesin, että Suomenojalla asustelee piisameja. Kerran tänä keväänä sellaisen näinkin jo kaukaa. Tällä reissulla Kipparini bongasi sen läheltä ja pääsin ottamaan siitä kivan.  Toivottavasti se ei saalista ihania palleroisia!

Satakieli laulaa luritteli meille kauniita säveliä vielä viimeisillä metreillä. Jälleen kerran iltakävely Suomenojan lintujärvellä oli antoisa ja tarjosi luonnon ihmeitä ihasteltavaksi.

Suomenojan "vauvauutisia"

Kävin eilen katsastamassa, että joko on poikasia kuoriutunut Suomenojan lintujärvellä. Edellisen vierailun aikana oli ollut pesänrakennuspuuhat ahkerasti työnalla.

Mitkä ovat teille ne merkit, joista voi päätellä että on kesä? Minulle ne ovat haarapääskyt ja kun tuomi kukkii. Pääskyjä pääsin ihailemaan jo pari viikkoa sitten Jussarössä ja tuomi on kukassa tällä hetkellä komeasti. Eli se on kesä!

Räkättirasta tuli kuvattavaksi ihan väkisin, joten pitihän hänen uljas profiili ikuistaa =D.

 Harmaasorsa tuli myös ikuistettavaksi kameran eteen.

Tällä kerralla myös lapasorsapoika oli vähän lähempänä. On sillä iso nokka =D.

Ennätin jo ajatella, ettei poikasia olisi vielä, mutta sitten melkein törmäsin tähän sorsaperheeseen! Heillä oli lepohetki menossa. Niin ihanaa on uinahtaa oman äidin kainaloon. Tästä se uusi elämä alkaa.

Pienen matkan päästä tuli vastaan telkkäpoikue. Äiti sukelteli ahkerasti ja pörröiset poikaset pompottelivat veden väreilyn mukaan. Niin suloisia karvapalleroita!

Jatkoin matkaa ja jännityksellä odotin, että olisiko nokikananan pesässä jo tapahtunut iloinen perhetapahtuma? Hetken päästä näkyi pieniä suloisia nokikanan poikasia puskassa =D. 

"Kato sisko, mä lähden kohta lentoon!"

Punasotkat olivat myös tällä kerralla hieman lähempänä. Kaunis lintu kerrassaan!

Naurulokilla oli sanansa sanottavana tästä kaikesta =D.

Suomenojan lintujärvi tarjoaa joka kerta yhtä upeita luontoelämyksiä. Pieni, mutta elämää sykkivä paikka. Nyt tapahtuu luonnossa niin paljon, ettei meinaa perässä pysyä. Katselkaa ympärille ja havannoikaa, sillä pian ollaan taas siinä ajassa kun alkaa lehdet kellastua ja syksy tekee tuloaa. Nautitaan jokaisesta päivästä ja jokaisesta hetkestä täysin rinnoin! Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikilee! Tarkkailkaa luontoa =).