Noin kolmen kilometrin päästäLaulasmaalta löytyi todella ihana kahvila, Kahvel Kahele Kohvik. Tämä olisi pyöräretken oivallinen ensimmäinen pysähdyspaikka. Päivä oli jälleen helteinen, joten nesteytyksestä tuli pitää hyvää huolta =D.
Laulasmaalla heti kahvilan vieressä oli myös hyvä ja monipuolinen ruokakauppa. Hetken levättyämme nousimme jälleen pyöränselkään. Olimme kuulleet satamassa, että lähistöltä löytyisi hieno vesiputous, joten se oli tietysti nähtävä.
Paikalle saavuttaessa tulijaa hellii heti kauniit rakennukset. Tätä luulin ensin kirkoksi, mutta se olikin keittiö =D. Se on rakennettu uusgoottilaiseen tyyliin ja on valmistunut 1801. Keittiö on osa Keila-Joa kartanokokonaisuutta ja se sai viimeisen muotonsa 1830-luvun alussa. Keittiö sijaitsee erillään kartanosta siitä syystä, että ruoan valmistuksesta tulevat hajut eivät häirinneet aikanaan kartanon herrasväkeä. Työläiset kutsuttiin syömään soittamalla tornin vellikelloa.
Vesiputous oli ihana! Se sijaitsee Harjumaalla, Keilan kunnassa, Keila-Joan kylässä. Putouksella on korkeutta kuusi metriä ja leveyttä kymmeniä metrejä. Puistossa oli mukavia teitä kulkea ja riippusiltaa pitkin pääsi joen toiselle puolelle.
Riippusillalta löytyi tämä kaunis elefanttilukko =D.
Päivä oli niin helteinen, että puiston puiden varjoissa oli suorastaan ihanaa kulkea ja vilvoitella. Sen lisäksi maisema hiveli silmiä todella. Onneksi löysimme paikan. Otin putouksesta todella paljon kuvia. Kotona niitä katsellessani olin hieman petynyt. Päivä oli niin kirkas, että jonkinmoiselle suotimelle olisi ollut tilaus. Tässä vielä pari kuvaa putouksista.
Tässä pari kuvaa samasta paikasta hieman eri valoitusajalla otettuna. Kummasti muuttuu tunnelma putouksella.
Jostain syystä veden äärellä on aina ihanaa ja rauhoittavaa olla. Joen rannalla sijaitsi myös Keila-Joan kartano.
Neogoottilainen kartono on valmistunut vuonna 1833 ja sen suunnitteli Hans von Stackenschneider. Kartano sijaitsee upealla paikalla joen rannalla, korkealla rinteellä, josta avautuu upeat näkymät luontoon. Kartanoa oli kunnostettu, joskin kunnostustyöt olivat loppusuoralla. Kartanossa oli taidenäyttely, sisään oli pieni pääsymaksu.
Vietimme paljon aikaa ja katselimme rauhassa ympärillemme. Vesiputouksen luona oli myös mukava ja edullinen ruokapakka jossa päätimme syödä, ennen kuin lähdemme polkemaan takaisin satamaan.
Otimme kaikki pelmeneitä smetanan kanssa ja kyllä maistuivat. Yksi parhaista jälkkäreistä, mitä tiedän Eestissä on kahvi ja sen kanssa Vana Tallinn likööri (en juonut molempia, toinen oli kipparille). Eikö olekkin suloinen maitokannu =D.
Jos tulet veneellä Lohusaluun, ota ihmeessä fillari (tai joku muu menopeli) allesi ja etsi tämä paikka. Se löytyy helposti kartalta. Paikka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.
