Vatsan täytettä Kalanassa ja fiilistelyä Orjakussa

Pitkä päivä alkoi painua mailleen ja ravaaminen majakoissa oli kuluttanut energiaa (hyvistä välipaloista huolimatta), joten oli aika etsiä mukava ruokapaikka. Olimme saaneet satamasta hyvän vinkin paikasta, joka olisi merenrannalla. Kalana - seasonal local food with a sea view, luki heidän käyntikortissa, sopi meille paremmin kuin hyvin! Paikka sijaitsi Kalanan satamassa. Ristnan majakalta oli sinne vain kiven heitto.

Ravintola näytti ulospäin melko vaatimattomalta. Ravintolan edessä, lähellä merenrantaa oli tersassi, jonne iltapäiväaurinko paistoi mukavasti. Ruokavalikoima ei ollut mitenkään kovin laaja, mutta sitäkin maittavampi. Hyvää oli!kalanan kesäravintolaan pääset tutustumaan lisää täältä.

Kalanan satamassa sijaitsee myös ulkoilualueita ja vesiurheilukeskus. Paikanpäältä löytyy myös lomakylä. Tämä on paikka, johon pitää tutustua vielä joskus lisää. Paikkaan voit tutustua lisää täältä.

Olimme vasta puolivälissä saarikierrosta ja aika uhkasi loppua (kukahan se maleksi liikaa majakoilla, no mahakkahullu tietenkin =D). Joten kun saimme vatsat täyteen, jatkoimme matkaa.

Pysähdyimme matkalla Sõrussa.

Sõrusta pääsee lautalla Saarenmaalle Triigiin. Lautta-aikataulut löytää netistä täältä.

Jatkoimme matkaa eteenpäin. Halusimme löytää seuraavaksi majatalon, jossa yövyimme silloin yhdeksän vuotta sitten. Paikka löytyikin, mutta emme toki paukanneet pihaan, sillä siellä olisi saattanut olla asukkaita. Fiilistelimme sen sijaan Orajakun satamassa, jonka ohi myös tuolloin yhdeksän vuotta sitten kävelimme.

Orjaku on myös vierasvenesatama Hiidenmaan kaakkoiskulmassa, josta löytyy kaikki tarvittavat palvelut ja ravintola. Satama ei osu veneilyreiteille, mutta on käymisen arvoinen paikka, sillä läheltä löytyy upeaa luontoa ja mm. lintutorni. Orjakun satamasta saat lisätietoa täältä. 

Satama oli minusta tosi kaunis.

Täällä olisi katsellut pidempäänkin, vaan päivä uhkasi kääntyä iltaan ja vielä oli matkaa tovi jäljellä. Ei kun eteenpäin.

Viimeinen pysähdys ennen veneelle paluuta tehtiin Roograhun satamassa. Myös tämä on vierasvenesatama ja löytyy Hiidenmaan koillisosasta, jo melko läheltä Kärdlaa. Olimme saaneet vinkin, että täältä löytyisi Hiidenmaan paras pizza. Tilanne oli vain se, että vatsat oli täytetty vain hetki sitten, joten pizzan testaaminen jäi auttamatta seuraavaan kertaan.

Ei voi muuta todeta, kuin että mukavalta näytti täälläkin. Maitse kun saapui satamaan, ajettiin ihan Hiidenmaan lentokentän vierestä. Satamasta voi lukea lisää täältä.

Niin tuli aika palata venelle ja palauttaa vuokra-auto takaisin. Päivä oli ollut ihan mahdottoman antoisa. Kolme majakkaa, kolme uutta venesatamaa, upea Hiidenmaan luonto, paljon upeita muistoja yhdeksän vuoden takaa ja hyvää ruokaa. Siitä oli ihana kesälomapäivä tehty. Seuraavana päivänä oli jälleen aika irroitella aamutuimaan köydet ja jättää haikeat hyvästit Hiidenmaalle. Loman viimeinen viikko oli menossa, joten seruaava etappi tulisi olemaan lomamme toiseksi viimeinen. 

Ristna tuletorn

Kõpun majakalta lähdimme jatkamaan majakkakierrostamme. Pitkään ei tarvinnut ajella sillä seuraava majakka Ristna oli melko lähellä Ristnan pohjoisniemessä. Jälleen oli tarjolla hieman perinteisemmän muotoinen majakka.

Ylhäältä löytyi kauniita yksityiskohtoa!

Majakan juurella oli kahvila, josta pääsi ostamaan lipun majakkaan (ellei ollut jo aikaisemmin ostanut sitä "sarjalippua" =D). Täälläkin pääsi istahtamaan majakan juurella ja haukkaamaan välipalaa. Mikäpä tuollaista punaista komistusta oli katsellessa.

Kahvilassa oli näytillä vanhoja samovaareja.

Eikö kiivetäkkin seuraavaksi ylös? Tämä oli kolmas majakka saman päivän aikana, joten alkoi tuntua, että kiipeäminen käy jo ihan kuntoilusuorituksesta. Tassua vaan toisen eteen, rappunen kerrallaan se tämäkin majakka selätetään =D.

Majakka oli sisältä valkoinen. Pienistä ikkunoista saattoi seurata, kuinka korkealla oli jo menossa.

Ennen viimeisiä rappusia oli pyöreä huone josta löytyi lasten piirustuksia majakoista. Vielä viimeiset askeleet ja sitten olemme perillä.

Lienee tarpeetonta kertoa, että jälleen oli tarjolla upeat näkymät! Metsää ja merta silmän kantamattomiin.

Kuten Tahkunan majakka, myös Ristna tilattiin Ranskasta vuonna 1873, ja se aloitti toimintansa vuonna 1874. Majakkaan asennettiin myös 7-puutainen vaskinen sumukello. 1920 majakka on peitetty betoni pinnoitteella. Majakka on 29,5 metriä korkea ja valo näytää tietä 37 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Valo näkyy jopa 31,5 kilometrin päähän.

Kuten Tahkuna, myös tämä majakka on tuotu osina Pariisista ja koottu paikanpäällä. Vuonna 1915 majakka vaurioitui sodassa. Se kunnostettiin viisi vuotta myöhemmin, jolloin sen ulkonäkö muuttu merkittävästi.

Päivässä kolme majakkaa majakkahullun katseltavaksi! Voitte uskoa, että se oli majakkahullulle onnen päivä isolla O:lla. Tällaista päivää ei ihan hetkeen tulisi eteen =D.

Kõpu tuletorn

Majakkahullun onnenhetket sen kuin jatkuvat. Tahkunasta suuntasimme seuraavalle majakalle. Hiidenmaan ohitse kulki aikanaan Pohjois-Euroopan tärkein itä-länsi-suuntainen kauppatie. Kõpun majakka rakennettiin varoittamaan laivoja Hiidenmaan matalista vesistä. Majakka sijaitsee Kõpun niemimaalla. Ja tämä on nyt se majakka, joka ei sijaitse merenrannalla =D.

Majakka on komea ilmestys. Se ei ole pyöreä, kuten useimmat majakosita ovat, vaan tämä majakka seisoo ylväänä valkoisena jykevänä rakennuksena. 6000 tonnia kiveä ja 36 metriä korkeutta. Majakan juurella järjestetään kesäisin konsertteja.

Tämän majakan historia ulottuu kaus, 1500-luvulla rakennettuna se on Itämeren ja koko Baltian alueen vanhin majakka. Se on rakennettu Hiidenmaan korkeimmalle paikalle, merenpinnasta 67 metrin korkeudella sijaitsevalle mäelle.

Tämä oli majakoista kaikkein haastavin kiivettävä. Rappuset olivat ylikorkeat ja kapeat. Ihan kauhulla ajattelin, että mitä jos joku tulee vastaan! Askel kerrallaan urkasta kuitenkin selvittiin. Majakkassa on sisällä näyttely, jossa kerrotaan majakoiden historiasta. Löytyipä sieltä kuvia muutamista meidän Suomen majakoistakin.

Viimeiset rappuset olivat jo hieman inhimillisimmät =D.

Näkymät majakan katolta olivat jälleen upeat. Ehdottomasti vaikeiden rappusten kiipeämisen arvoinen asia. Metsää oli silmän kantamattomiin ja näkyi siellä se merikin =).

Majakan juurella sijaitsee viihtyisä kahvila ja pieni matkamuistomyymälä, josta ostetaan myös sisäänpääsyliput majakkaan (muistakaa se "sarjalippu"). Alueella on myös reilu parkkipakka.

Olimme nähneet monessa paikassa Eestissa mainostettavan tuulehaug nimistä kalaa, suomeksi nokkakala. Sitä mainostettiin myös Tuletorni kohvikissa, joten päätimme maistaa. Kala on savustettu ja se tarjoiltiin kylmänä mustan leivän kanssa. Huomatkaa, että lautanen on iso ja silti kala on pilkottu, että se mahtuu lautaselle. Ja oli muuten hyvää! Mietimme kipparin kanssa, että lämpimänä se olisi voinnut olla ehkä jopa vielä parempaa.

Kyllähän tämäkin komistus pitää nähdä, jos Hiidenmaalle menee, vai mitä olette mieltä? Tällä oli majakoiden paras kahvila, joten tämän voisi ottaa makakkakierroksella sellaiseksi paikaksi, jossa ottaa välipalaa =).