Keväinen Suomenlinna

Viikonloppuna meitä helli aurinko oikein todella. Ajelimme perjantaina töiden jälkeen Suomenlinnaan. Suomenlinna on yksi meidän ehdoton suosikkisatama. Sen lisäsi, että itse saaressa riittää tutkittavaa ja kuvattavaa, on vierasvenesatamassa sijaitsevassa Cafe Bar Valimossa todella ystävällinen palvelu ja järkyttävän hyvää ruokaa.

Vaikka veneilykausi ei ole vielä päässyt ihan täyteen tohinaan, oli Suomenlinnan vierasvenesatama täynnä. Onneksi pääsimme perjantaina lähtemään hyvissä ajoin, saimme todella hyvän paikan veneelle. Viimeviikonloppuna oli ensimmäisen kerran jo kesän tuntua ilmassa. Lämmityslaitetta ei tarvittu kuin vain yöksi päälle ja päivällä pääsi jo avaamaan keulaluukkua, jes! Kyllä se kesä sieltä tulee.

Olimme Suomenlinnassa vain yhden yön, sillä lauantaina meidät oli kutsuttu ystäviemme juhliin omaan kotisatamaan. Suomenlinnassa oli myös toinen ystäväperhe, jotka olivat tulossa samoihin juhliin, joten ajelimme peräkanaa paikalle. Aamupalan jälkeen teimme kuitenkin pienen kävelykierroksen Suomenlinnassa, ennen kuin irrotimme köydet ja lähdimme matkaan.

Olen kuvannut nämä paikat monia kymmeniä kertoja, mutta aina vaan pitää saada lisää kuvia. Suomenlinnan telakka on alueena minusta jotenkin kiehtova.

Cafe Chapmanin edustalla kasvoi jotain kauniita sinisiä kukkia. Ystäväni Jaana kertoi minulle niiden nimenkin, mutta en muista sitä millään enää. Olen kyllä todella surkea noiden kasvien nimien kanssa.

Kiertelimme ystäviemme kanssa lempi paikkojamme. Jäänmurtaja Tarmo taisi olla menossa telakalle. Kesäaikaan on hyvä kunnostaa jäänmurtajia, ovat sittenvalmiina taas talven tullen kuin meri jäätyy.

Näihin maisemiin en kyllästy ikinä! Ihan superia, että meillä on tällainen Unescon maailmanperintö paikka olemassa. Näin keväällä oli ihanaa kulkea, kun takiaispensaat olivat vielä vasta tuloillaan. Maisema ikään kuin odotti kaikkien kasvien kasvun aloitusta.

Kesäisen päivän kunniaksi istahdimme nauttimaan Cafe Piperissä kuohyviinit. 

Matkalla kotisatamaan ohitimme Tallink Siljan Megastarin. Tai siis se ohitti meidät =D. On se vaan valtavan kokoinen laiva. Hieman ennen kotisatamaan näimme ison kasan pikkuisia jollia. Merellä oli monen laista kulkijaa liikkeellä.

Oli kyllä todella ihana käydä Suomenlinnassa. Ja tällä kerralla uskalsin jättää toppahousutkin kotiin =D.

Aina yhtä ihana Suomenlinna

Suomenlinna on meidän koko venekunnalle paikka, jonne pitää päästä joka kesä. Tänä vuonna teimme Kipparini kanssa viikonloppuretken Suomenlinnaan kahdestaan Juniorin jatkaessa kesälomaa vielä mummolassa. Olen kertonut aikaisemminkin, että Suomenlinnalla on iso merkitys myös meidän parisuhteessa, sillä sieltä se käytännössä aikanaan alkoi =D. Olen kuvannut Suomenlinnan kaikki mutkat ja muurit niin moneen kertaa, että käytännössä tämä paikka pitäisi olla minulla jo kuvauskiellossa. Vaan en malttanut olla tälläkään kerralla ihan kokonaan kuvamatta.

Tykkisluuppi Diana oli rannassa vieraiden kera.

Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin hauta löytyy kunniakkaalta paikalta Suomenlinnan linnanpihalta. Tätä paikkaa pääsee harvoin kesällä kuvaamaan ilman ettei yhtäkään turistia ole kuvassa =D.

Suomenlinnan telakka-alue on minusta aina jostain syystä tosi kiehtova. Mieletöntä ajatella, että niin iso allas voidaan täyttää ja tyhjentää vedellä.

Katselin pitkään tätä kuvaa hanhista. Mistä ihmeen kuvakulmasta otinkaan sen? Äkkiseltää näyttää että olen ollut mahallani ruohikossa, jota en siis myönnä. Lisäksi minulle tulee tästä kuvasta sellainen Sound of Music fiilis. Laulava Trappin perhe kirmaa ihan just kuvaan =D. Outo otos!

Suomenlinnan kalliot ovat ihanat. Auringon paisteella, kun kallio on lämmin, on siinä mukava makoilla ja katsella merelle kohti Harmajaa. Me teimme Kipparini kanssa perjantai iltana retken rantaan picnic eväiden kanssa. Menemme yleensä yhdessä aina "meidän paikalle", eli sinne, mistä meidän yhteinen tarina aikanaan alkoi.

Suomenlinnassa oli... onko tämä nyt sitten riippuliitäjä (en ole hyvä näissä). Hän odotteli kunnollista tuulen virettä ja otti spurtteja ilmaan. Olin tosi jännittävää katsoa vieressä. Olin ihan varma, että jossain kohtaa hän törmä tuohon muuriin, niin läheltä hän välillä meni. Vaan ei törmännyt, oli tosi taitava liitelijä.

Matkalla takaisin veneelle pääsimme ihastelemaan horsmakiitäjän toukkaa. Melkoinen pötkylä tuo on, niin kuin ovat monet kiitäjän toukat. Nimensä mukaisesti toukan ruokavalio koostuu pääasiassa maitohorsmasta. Toukka kuoriutuu reilun viikon kuluttua, kun naaras on muninut munat. Suurimmat toukat syövä vuorokauden läpeensä, huh mikä ahmatti =D.

Katajanokka ja Harmaja

Kävimme viimeviikon loppuna pyörähtämässä Tukholmassa. Siitä olikin jo kulunut tovin aikaa edellisestä kerrasta. On jotenkin tosi jännittävää, että vaikka kuinka monta kertaa käy laivalla ja lähtee samasta satamasta, on se hetki joka kerta yhtä kutkuttava. Se kun irrotetaan köydet ja laiva lähtee kääntymää kohti Suomenlinnaa. Vaikka olisi kuinka kylmä, pitää lähtö päästä näkemään kannelle.

Laiva lähti puoli kuudelta ja siinä vaiheessa aurinko paistoi matalalta ja maalasi kauniita sävyjä.

Olen aina tykännyt ihan valtavasti Helsingin rannasta. Minusta se on todella edustuskelpoinen. Näkyvillä on parikin kaunista kirkkoa, tori, kauppahalli, kaikki kauniin kaupungin elementit. Finnairin Skywheel luo suurkaupungin tunnelmaa. Ei ihme, että tänne tulee joka kesä suuri määrä risteilijöitä eri puolilta maailmaa. Kyllä tätä kelpaa esitellä =).

Skywheel ajelu on vieläkin tekemättä. Pitäisiköhän ottaa tänä kesänä oikeasti agendalle? Voisi olla mukava katsella... no joo myönnetään, siis kuvata... tulta ylhäältä Helsingin rantaa.

Hei hei Helsinki, pian nähdään uudelleen!

Ennen reissua kävin totaalisen henkisen taiston itseni kanssa, että minkä kameran otan mukaan. Järki sanoi, että voisi olla mukavaa kävellä kaupungilla ilman painavaa järkkäriä. Tunne taas piti kovastikkin järjestelmäkameran puolia. Kävin painia asian kanssa mielessäni monta päivää. Kumpi sitten voitti?

Skywheel ajelun lisäksi meiltä on korkkaamatta myös Lonna. Se pitää todellakin ottaa tänäkesänä agendalle! Paikka on ihan Helsingin edustalla ennen Suomenlinnaa. Sinne pääsee omalla veneellä, mutta myös Kauppatorilta yhteysaluksella. Lisätietoa Lonnasta saat täältä.

Myös Suomenlinnan ohitus ja ennen kaikkea Kustaanmiekka pitää aina katsoa kannelta, oli kuinka kylmä tahansa =). Näihin maisemiin ei vaan kerta kaikkiaan  kyllästy koskaan. Isolta laivalta saa mukavasti uutta kuvakulmaa samoihin tuttuihin maisemiin.

Ja majakkahullu halusi tapittaa myös Harmajan majakan tälläkin kertaa =).

Meille sattui aivan ihana sää, tuulta oli sopivasti ja laiva ei keinutellut liikaa. Ja merellä oli upeaa olla, vaikkakin lähellä on jo sekin hetki kun päästään laskemaan omaa venettä vesille. Talven selkä on taitettu ja pitkä odotus vetää viimeisiä metrejä.

Ai niin... kumpi voitti, järki vai tunne? Järki voitti. Tosin teki kyllä todella tiukkaa jättää järkkäri matkasta pois =D.  Kuvat on napsittu Canon PowerShot SX280 HS.