Tämä joutsen uiskenteli matkamma varrella, kun ajelimme kohti Suomenlinna. Siinä se pyöri ja elvisteli, joten pakko sitä oli kuvata.
Kun saavuimme Suomenlinna vierasvenesatamaan, tapahtui siellä minusta tosi hauska juttu. Laituriin ajoi toinen Saga vene ja sitä piti mennä tietysti ihailemaan. Sagoja tulee sen verran harvoin vastaan. Siinä kun vaihdoimme venekuulumisia Sagan omistajien kanssa, pelmahti paikalle kolme sinisorsaa, kaksi poikaa ja yksi tyttö.
Ja mikä tekee tästä nyt sitten hauskan jutun? Sorsat tulivat pää kolmantena jalkana kohti meitä laiturin päästä. Pojat jäivät hieman sivummalle, joten pääsin kuvaamaan heitä. Kun taas tämä tyttö tuli ja alkoi napsimaan minua housunlahkeesta. Sitten se tuli eteeni ja katsoa napitti minua niillä ihanilla nappisilmillään vaativasti =D. Voi jestas että se oli suloinen. Se kysyi ihan selvästi, että:"eikö sinulla ole minulle mitään annettavaa?"
Pojat poseerasivat oikein urakalla. "Onks tää hyvä asento?"
Kun lähdimme kävelemään laituria pitkin, seurasi tyttö sorsa minua jalan vieressä kuin koira konsanaan. Pojat yrittivät tulla myös lähemmäksi, mutta tyttöpä ajoi ne kauemmaksi. Näin lähemmäksi ei lintua voi enään päästä. En nimittäin saanut siitä tytöstä kuvaa, koska se pyöri kintuissani, eli oli liian lähellä. Uuden objektiivini lähin tarkennus on 1,8 metriä =D.
"Ei herunut mitään, joten heippa!"
Tämä kaksikko patsasteli myös vierasvenesataman laiturilla pienen matkan päässä. Mitä tekee kuvaaja joka rakastaa lokkeja? No ottaa tietenkin liian monta kuvaa =D.
"Mikäs se tämä tässä on?"
Välillä vähän huutoa maailmaan. Aina kun kuulen lokin äänen, tulee minulle mieleen meri ja upeat maisemat. Tiedän, kaikki eivät pidä tästä linnusta, varsinkaan siinä vaiheessa kun se varastaa lihapiirakan kädestä kauppatorilla. Mutta minä rakastan lokkeja merellä.
Joko saitte tarpeeksenne näistä kolmesta lajin edustajasta =D.
