Lõunaranna ja NamiNamaste - Viro

Loman viimeiset päivät alkoivat olla käsillä. Helteet jatkuivat edelleen joten suuntasimme lomailemaan seuraavaksi yhteen ihan meidän mielestä Viron parhaaseen satamaan, Lõunarannan satamaan. Käymme täällä joka kerta, kun vain olemme Viron puolella. Täällä jos missä oli mukava ottaa aurinkoa ja käydä virkistäytymässä välillä meressä.

Lõunarannan satama sijaitsee Muhun saarella, joka on minusta Viron saarista kaikkein mukavin. Satamaan oli tullu viime kesän jälkeen lisää venepaikkoja uuden laiturin myötä. Sähköä ja vettä on tarjolla. Täälläkin on tarjolla turvalliset kävelyaisalaiturit.

Rannassa kasvaa merikaalia!

Satamassa on mahdollista tankata sekä auto, että vene korttiautomaatilla.

Satamasta on venepaikkojen lisäksi mahdollista vuokrata myös mökkejä. Ja hei, täältä löytyy ehdottomasti Viron paras sauna! Sauna varattiin heti, vihdan kera tietysti. Oli niin mukava tavata jälleen tuttuja. Paikan omistaja Olav luo satamalle ihan oman ihanan hengen.

Lõunarannan sataman, voi sanoa naapurissa, on Sikke Sumarin omistama NamiNamaste. Ihana paikka. Kävimme siellä viime kesänä illallisella ja oli ilman muuta selvää, että yrittäisimme päästä sinne tälläkin kerralla. Laitoin sähköpostilla tiedustelun, vieläkö olisi vapaita paikkoja. Ei mennyt kauaa, kun sain viestin, että olimme tervetulleita! NamiNamasteen on mahdollista mennä lounaalle ja illalliselle vain jos varaa paikan etukäteen. Se käy kätevästi paikan nettisivuilta täältä.

Pöytä oli katettu tällä kertaa ulos. Ja mikä sen mukavampi, ilma oli mitä ihanin juuri ulkona syömiseen. Sikke ei ollut tällä kertaa itse paikalla, mutta hänen henkilökunta piti meistä erityisen hyvää huolta.

Onneksi paikan "isäntä" Flyn oli paikalla ja viihdytti meitä herrasmiesmaisesti. Suloinen koirus!

Albertin loihtimat herkut olivat jälleen aivan ihania. Tällä kertaa lautasella oli myös merikaalia. Hän oli käynyt vaalimassa sitä Lõunarannan satamassa. Merikaali maistui aivan parsalle.

Meitä oli illallisella viisi henkeä. Meidän lisäksi paikalla oli mukava nuoripari. He olivat Namasteessa yötä. Pariskunta kertoi meille, että menevät (tai nyt jo voi sanoa, että menivät) tänän kesänä naimisiin. Kaikkea hyvää ja paljon onnea tuoreelle avioparille! Tämä on kyllä paikka, minne itsekin voisin tulla joskus hemmoteltavaksi.

Paikka huokuu lempeyttä ja rauha. Kiitos jälleen kaikille upeista hetkistä ja makuelämyksistä.

Ruhnu tuletorn - Viro

Olin niin onnellinen kun pääsin vierailemaan minulle uuteen majakkaan. Tie majakalle oli hiekkainen, joten pyörällä liikkuminen meni talutus hommiksi =D.

Kun olin aikani talutellut pyörää, tuli majakka vihdoin näkyviin. Meillä kävi hyvä tuuri, sillä kun pääsimme perille, avattiin majakka 10 minuutin päästä ja pääsimme käymään sisällä. Päivä oli helteinen ja kuuma oli jo nyt, mutta totta kai kiipesimme majakkaan kun kerran siihen tuli tilaisuus =D.

Majakka on pystytetty saaren korkeimmalle kohdalle vuonna 1877. Majakka on ruosteen punainen ja ei muistuta ihan perinteistä majakkaa. Se on valmistettu Ranskassa Le Havre'in tehtaassa. Majakan on suunnitellut sama herra, kuka suunnitteli Ranskan Eiffeltornin. Majakan tornin korkeus on 39,5 metriä ja se on 65 metriä merenpinnan yläpuolella.

159 rappusta myöhemmin avautui majakasta upeat maisemat. Voin kertoa, että tämän kesän helteessä meinasi tulla ihan vähän kuuma kun kiipesi rappusia =D.

Seuraavaksi matka jatkuu jälleen, minne, siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Ruhnu - Viro

Loma oli siinä vaiheessa, että oli aika kääntää veneen keula kotiin päin. Niinpä jätimme Latvian taakse ja suuntasimme pikkuiselle Ruhnun saarelle Viron puolelle. Ruhnu on saari, jossa olemme aina halunneet käydä. Rojasta sinne oli matkaa vain 22 merimailia, joten nyt se olisi mukavasti "matkan varrella". Koska kesä oli ollut helteinen, se oli ollut myös kohtuullisen vähätuulinen ja sen ansiosta olimme päässeet jatkamaan matkaa aina oikeaan aikaa. Ei tarvinnut pidellä tuulia missään.

Tällä reissulle näimme ensimmäisiä sinilevä lauttoja. Olimme olleet onnekkaita lomamme aikana myös sen suhteen, että sinilevä ei ollut meidän harmina. Seurasin sosiaalisesta mediasta kuinka lohduton tilanne oli Suomen puolella monessakin paikassa.  Aikamme ajettua, alkoi Ruhnun satama siintää horisontissa. Oli jännä tunne tulla Viron puolelle. Olemme olleet Virossa omalla veneellä niin monta kertaa, että tuntui kuin olisi tullut jo kotiin =D.

Sataman oli mukava tulla, sillä ystävämme samasta pursiseurasta olivat laiturilla vastassa. Oli taas niin kiva osua samaan satamaan ja vaihtaa kuulumisia.

Ringsun satama Ruhnussa on pienehkö, mutta erittäin siisti. Laiturilla on tarjolla vettä ja sähköä. Satamakonttorin kanssa samassa rakennuksessa oli wc ja suihkutilat sekä sauna, jota sai vuorattua erillistä maksua vastaan. Sataman yhteydessä on myös ravintola, jossa sattui olemaan yksityistilaisuus, joten emme päässeet testaamaan sitä.

Ruhnun saarelle on mahdollista päästä lautalla. Tällä kerralla lautta toi tulleessaan paljon ihmisiä, sillä kylällä oli sukujuhla. Juhlaväkeä oltiin vastassa koivulla koristellulla lava-autolla.

Lähdetään käymään kylällä. Ruhnun saari on 5,5 kilometriä pitkä ja 3,5 kilometriä leveä. Rannasta on mahdollista vuokrata polkupyöriä. Saarelta löytyy monia mukavia polkuja myös kävellä. Itse asiassa siellä on niin hienoa hiekkaa, että se on suorastaan haastavaa ajaa pyörällä. Kylä keskustaan meni päällystetty tie.

Kun pääsimme pois satamasta, oli joltain lähtenyt heti kättelyssä mopo käsistä =D.

Kylältä löytyi posti, jonka yhteydessä oli pieni elintarvike puoti. Posti oli auki pari kertaa päivässä. Ensin ajettuamme se oli kiinni, mutta aikamme ajeltuamme saarella, pääsimme piipahtamaan puodissa.

Pysähdyimme välillä syömään seljankakeitot. Istuimme samassa pöydässä mukavan virolaisen seurueen kanssa. Ja seljanka keitto maistui aivan ihanalle. Se on vaan niin hyvää!

Saaren keskustasta löytyy kaksi kirkkoa vierekkäin. Uuden kirkon vieressä oleva vanha puinen kirkko on peräisin 1600-luvulta. Kirkot olivat niin lähellä tosiaan, että oli haastavaa saada ne molemmat samaan kuvaan =D.

Ruhnun saarelta löytyi monia kuvaksellisia kohteita. Saaren luonto on kaunis ja tämä onkin oivallinen retkeilijän ja luontoihmisen vierailukohde. Ensimmäiset saaren asukkaat ovat olleet hylken pyytäjiä. Meille kerrottiin satamakonttorissa, että saaren ympärillä on paljon hylkeitä. Me emme nähneet tällä kertaa yhtäkään =D.

Ruhnun saarelta löytyy myös majakka ja koska olimme ensimmäistä kertaa saarella, majakka oli minulle uusi bongaus! Majakat ansaitsevat aina oman postauksen, joten siitä tietoa ja kuva seuraavassa postauksessa.