tiistai 18. helmikuuta 2014

Hevosvoimia

Moottori kuljettaa venettä eteenpäin, ainakin meillä. Ja kippari sitten määrää vauhdin ja suunnan. Toki myös purjeveneissä on mottori, sillä aina eivät tuulet ole suotuisia, joten tarvitaan moottoria avuksi. Saattaapa käydä jopa niin, että meri äityy vallan tyyneksi.

Messuilla oli nähtävillä jos jonkinlaista ja merkkistä moottoria. Itseäni sykähdyttivät eniten vanhat kunnostetut moottorit. Niissä oli jotain ihanan nostalgista.




Tämän kauniin veneen pohjalta löytyi pitkäsiima. Minäkin olen josku virittänyt tällaisen. Ensin pitää etsiä toooosi paljon matoja ja sen jälkeen vain matoa koukkuun. Siis toooodella moneen koukkuun =D. Koulut pitkän siiman varassa veteen ja avot, alkaa kalaa tulla.


Porvoon saaristossa toimiva Outboard museum oli myös messuilla paikalla. Museossa esitellään perämoottoreiden 100-vuotista historiaa. Kunnia museosta kuuluu Nisse Häggblomille. Hän on jo venealan elävä legenda, sillä hänen kiinnostus perämoottoreita kohtaan alkoi jo viisitoista vuotiaana. Tällä hetkellä Nissellä on ikää jo kunnioitettavat yli 75 vuotta. Näin pitkällä kokemuksella hän todella tietää paljon moottoreista.






Katsokaa miten kauniita yksilöitä! Ja kaikki ovat kaiken lisäksi toimintakunnossa. Ei muuta kuin veneen perään ja fiilistelemään.




Tämä meriharakka punaisine saappaineen puhutteli minua, joten hänet oli pakko kuvata =D.


Tässä hieman uudempia perämoottoreita. Niitähän löytyy monta eri kokoa, aina ihmisen kokoisiksi, kuten tässä kuvassa suurimmat on. Upea rivistö.


Jotta moottori kuljettaa venettä eteenpäin, tarvitaan myös potkuri. Niitä on myös eri mallisia ja kokoisia. Tässä on jopa kaksi potkuria rinnakkain, joten kyllä liikahtaa =).


Tässä veneen sisään asennetavia moottoreita. Olivat niin hauskan värisiä, että piti ottaa kuva. Muuta en niiden päälle ymmärräkkän kuin että osa käy dieselillä (suurin osa) ja osa bensalla =D. Minulle riittää kun osaan tarkistaa öljyn tarvittaessa, loput huoltoasiat hoitaa meillä kippari.


Seuraavalla kerralla katsastamme shoppailu osaston, mitä kaikkea ihanaa oli tarjolla ja mitä jäi messuilta matkaan kotiin viemisiksi.

12 kommenttia:

  1. Heh. Samaa harakkaa kuvasin ja museomoottoreita myös. Mutta sinulla on aivan upea moottoreiden esiinmarssi :-) ! Mutta kyllä museomoottoreissa on jotain niin kaunista linjakkuutta. Olet napannut kuviin kivoja yksityiskohtia messuilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Viherrys. Meidän pitää tehdä tärskyt ensivuona messuille ja kuvata yhdessä =D. Sitä saa toiselta aina mukavia vinkkeejä kuvakulmiin, mitä ei itse hoksaakkaan.

      Poista
  2. Sinulla on ollut hyvä ja tarkka silmä kameran takana. Kuvissa on upeita detaljeja ja kokonaisuuksia. Hienot kuvat.
    Huomasin tuon kumisaapaslinnun (lokin?) jo pienenä aiemmassa kuvassa, ja iloinen yllätys oli löytää se isona. Samallainen lintu on myös Suomenlinnassa.
    Jään odottelemaan seuraavaa postaustasi ao. paikasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Orvokki! Lintu oli meriharakka ja se on luonnossa merellä yksi minun lempi lintu. Olen ollut lapsuuteni ja nuoruuteni keski-suomessa, eikä sillä ole meriharakoita. En meinannun nahoissani pysyä kun näin sellaisen ensimmäisen kerran merellä elävänä. Pitääkin tulevana kesänä oikein ottaa missioksi bongailla ja kuvailla meriharakoita =).

      Poista
  3. Jäi Venemessut tältä vuodelta väliin, joten on kiva fiilistellä kuvien kanssa, toisten ottamien. Moottorien kavalkaadi on hieno, ja hauska meriharakka kruunaa hyvän kuvasadon. Kiitos Katinka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Tuulia =). Kuvistasi päätellen sinulla oli hauskempi matka saamaan aikaan, joten seuraaville messuille sitten. Ja taitaa olla siellä teilläpäin vielä venemessut toukokuulla, pääset fiilistelemään =).

      Poista
  4. c'est une superbe ballades que tu nous offres en retour, superbe post!

    VastaaPoista
  5. Siinä sitä on veneilijän tarvikkeita :)
    Ja tuo harakka, sehän on meriharakka, täälläkin pesii mutten vielä ole nähnyt ikkään.
    Kivoja kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seijastiina! Tuolla ylempänä jo hehkitinkin sitä tunnetta kun näin meriharakan ensimmäisen kerran. Olen kasvanut keski-suomessa ja siellä ei harakoita ollut, joten olin aivan innoissani kunnäin sellaisen täällä pääkaupunkiseudulla livenä.

      Poista
  6. Kyllä on upeat värit noissa sisään asennettavissa moottoreissa. Harmi, että jäävät piiloon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, älä muuta sano =D. Pitäisiköhän harkita sellaita lasista kantta veneeseen, että näkyisi läpi =D

      Poista