Mietiskelin kotona ennen lähtöä, kumisaappaat voisivat olla oikea kengät retkelle. Jonkin verran oli satanut viime aikoina vettä joten märkää reittiä olisi luvassa. Tosin en arvannut, että ihan näin märkää =D. Astelin hartaana laudalta toiselle, sillä en halunnut istahtaa kameran kanssa kunnon vesilätäkköön. Samaan aikaan pelkäsin, ettei saapas lipeä liukkaalta laudalta.
Suhteellisen liejuisen ja parin laudoilla tuunatun osuuden jälkeen tulivat ensimmäiset hylätyt hyvilat näkyviin. Uskoisitteko, kun katsotte maisemia, että eletään joulukuuta ja toista adventtia? Olen huomannut, että blogin kirjoittamisen myötä tulee dokumentoutua mm. säätä =).
Netistä löytyy tietoa ja kuvia näistä huviloista monista blogeista. Jos puolestaan haluat perehtyä kunnolla paikan monivaiheiseen historiaan, kannattaa etsiä käsiin alueesta kirjoitettu kirja: Minna Torppa - Aurora Reinhard: Kruunuvuori - unohdettujen huviloiden tarina.
Merenrannalta kalliolta löytyi jonkinlainen "grillipaikka". Tässä on ollut varmasti ihanaa istuskella, katella merelle, ihailla auringonlaskua ja lämmittää makkaraa. Näin joulukussa meri oli harmaa. Päivä sattui myös olemaan melko tuulinen, joten ei tehnyt mieli istahtaa =D.
Rannalla oli pieni huvila. Tosin minulle tuli mieleen ikkunan muodosta nakkikioski =D.
Tätä rakennusta katsellessa tuli mieleen, että ensin antaa rakennuksesta periksi katto. Hirret kestävät myös melko hyvin mutta kivijalka se vasta kestääkin vuosien saatossa.
Saavuimme lammen rantaan josta löytyi pyykkikatos ja ilmeisesti pyykinpesu soikko. Siinä oli ihan kaatonokka, josta veden saattoi kaataa pois. Tämä esine oli minusta jotenkin tosi ihana...ja iso.
Lammen jälkeen saavuimmekin huvilalle, jonka pihassa olimme Juniorin kanssa jo käyneet. Tosin sai siihen eri kuvakulmia, koska saavuimme eri reittiä pihaan. Tänä on alueen kaikkein parhaiten näihin päiviin säilynyt huvila, Villa Hällebo.
Tässä vaiheessa pilvet alkoiva hieman väistyö ja aurinko pilkisteli siniseltä taivaalta. Voi miten aurinkoa olikaan ennättänyt jo tulla ikävä!
Aurinko maalasi maisemaan vastarannalle upeasti.
Tässä jälleen kuvia Villa Kissingestä, joka oli aikoinaan alueen hienoin huvila ja tapahtumien keskipiste. Kun katselin rakennuksesta jäljellä olevia muotoja mm. ikkunoissa, pystyin hyvin kuvittelemaan sen loiston. No joo, kyllä se toki melkolailla vaati mielikuvituksen käyttöä, myönnetään =D.
Jokainen hylätty huvila oli saanut osakseen töhrintää...
...mutta myös luonto oli ottanut niitä haltuun.
Kuten aikaisemmassakin postauksessa kerroin, on alue tosi mielenkiintoinen ja mitä manioin ulkoilukohde. Kannattaa jopa hieman etukäteen ottaa selvää sen historiasta (kirjassa on mm. kartta alueesta), jotta paikan päällä pääsee erilaiseen fiilikseen.
Hyyyvänen aika, mitä on tuolla... Aivan loistavat kuvauskohteet, mutta luonnossa nuo ovat jo hegenvaarallisia rötisköjä. Eikä ne "rakennukset" enää ole edes kauniita. Ymmärrän kun metsikkö tai puistikko jätetään oman onnen varaan, eli aarnioitumaan (esim. luonnonsuojelualue), mutta että talot ! Kaipa tuo olisi nähtävä, jollei se olisi niiiin kaukana :). Sait hienot kuvat.
VastaaPoistaKiitos Orvokki! Kyllä vaan, kuvattavaa riittää vaikka päiväksi, eväät vaan mukaan jne =D.Mutta todella, vaarallisia ovat, ei pidä mennä sisälle. Toiseksi, siellä on ihan hirmuisesti lasin sirua maassa.
PoistaUpeita kuvia! Todella surullista, että noin upea paikka on päästetty ränsistymään tuohon kuntoon. Näyttää siltä, että joku majailee siellä vieläkin. Törmäsittekö kehenkään asukkaaseen?
VastaaPoistaKiitos NJ! Samaa olen harmitellu, että paikka, joka on ollut aikoinaan upeassa loistossa on nyt tuossa kunnossa. Ei törmätty muuta kuin muutamaan lenkkeilijään =D.
PoistaOvat varmasti olleet kauniita rakennuksia. Surullisen että kiehtovan näköistä.
VastaaPoistaNiin ovat olleet, siinä kirjassa oli joitakin kuvia kukoistuskaudesta. Samaa mieltä surullista mutta niin kiehtovaa, että piti mennä ihan uudelleen =).
PoistaEin Haus am See hätte ich auch gern aber diese Häuser sind nur noch für Fotomotive gut.
VastaaPoistaSind aber schöne Bilder von einem verlassenen Ort.
Gruß
Noke
Hieno tunnelma kuvissa. Jotenki tuli kuvia katsellessa fiilis, että itärajan takaa on kuvattu.
VastaaPoistaKiitos Harry! Sieltäkin kuvat varmasti voisivat olla =D. Vaan näin surkea näky löytyy ihan Helsingin Laajasalosta.
PoistaTuolla onkin pitänyt käydä. Jotenkin olen ajatellut, että keväällä vasta sitten, mutta nythän lumettomat säät oisvat antaneet oivan mahdollisuuden tutustua paikkaan. Mutta koska pääsin sinne kuviesi välityksellä (kiitos siitä), pysyn suunnitelmassa ja teen reissun vasta keväällä.
VastaaPoistaTotta tosiaan, että blogi ja veneily tekevät sen, että säätä huomioi, tarkkailee ja dokumentoi ihan eri tavalla kuin aikaa ennen vene. Nytkin odottelen myrsky- ja suolapulssiuutusia jännityksellä =)
Suosittelen käymään, paikka on ainakin minusta tosi kiehtova. Ja onhan se merenrannalla =D. Kyllä, veneily on myös yksi kimmoke sään seuraamiseen. Myrskyä on täälläkin ratsattu Testbedistä vaikka vene onkin maalla =D.
PoistaNiin hirveän surullista, syksy vielä lisää tätä ankeutta. Mutta toisaalta, nämä kuvasi ovat myös upeita, dokumentointia ajasta joka on mennyt.
VastaaPoistaOn vaan niin vaikea ymmärtää miksi on jouduttu tähän pisteeseen!
Kiitos Vikki! Ihan samaa mieltä, miksi? Todella surullista.
PoistaUpeita kuvia, harmi vaan, että kohteet ovat rapistuneet. Mutta eiköhän sinne kohta aleta rakentamaan ihan uusia asuntoja. Näköalat ainakin rannan läheltä tulee olemaan upeat.
VastaaPoistaKiitos CurryKaneli! Minusta (joen en väärin muista) aluetta kaavoitetaan jo ja sinne tulee luxus asuinalue. Siksi onkin kiva kuvata se nyt ja mennä sitte katsomaan miksi se on muuttunut.
PoistaHienoja kuvia! Mutta jotenkin todella surullisen näköistä..
VastaaPoistaKiitos Nonna! Paikka on jännittävä ja todella koko stroori on surullinen, että tähän pisteeseen on päädytty.
Poista