Saavuttuamme Inkooseen, oli siellä minun pahin painajainen ja jännityksen aiheuttaja vastassa, paalukiinnitys! Olin ollut kiinnyttymässä paaluun vain yhden kerran aikaisemmin, ja jotenkin koin sen silloin hankalaksi.
Kaikki meni kuitenkin hyvin ja vene saatiin kiinnitettyä. Jotenkin nostalgisiahan nämä paalut kuitenkin ovat. Kai niitä tottuisi käyttämään, jos olisi pakko. Onneksi meillä on kotisatamassa kävelyaisalaituri.
Inkoolla on meille aivan erityinen merkitys, nimittän veneemme on haettu sieltä. Muistelin, kuinka kaihoisasti katselin, kun mieheni lähti ensimmäisen kerran meidän venellä merelle (ajoi sen kotisatamaan) ja minun piti tuoda auto kotiin, epäreilua minun mielestä =).
Tässä Saga muistelee Inkoo aikojaan =D.
Samata alueella oli tehty kunnostustöitä. Puut oli katkaistu versomaan uusia oksia ja nurmialue oli vasta kylvetty. Laiturialue ja sähkötolpat oli myös uusittu.
Tiirasta on tullut lokille pahin kilpailija kuvissa, nimittäin myös kuvia tiiroista alkaa olemaan hyvin paljon. Mutta kun tämä istui niin lähellä, että kerrankin sai hyvin kuvattua, niin pakkohan se oli kuva ottaa =D.
Vierasvenepaikkoja on aivan laiturin päässä molemmin puolin muutama. Ne oli merkitty hyvin selvästi vihreällä Guest kyltillä. Muutama vieraspaikka läytyy myös Delta Cafen edestä.
Sataman läheisyydestä löytyy pieni kauppakeskus Strand. Siellä oli pari ihanaa putiikkia josta sai vaikka mitä ihania tuotteita. Kauppakeskuksesta löytyy myös Alko. S-market on pienen kävelymatkan takana keskustassa, mutta kaukana ei ole sekään. Inkoo on siis oivallinen paikka tankata juoma- ja syömäpuolta veneeseen.
Kauppakeskuksen rannanpuoleisesta päädystä löytyy ravintola Sågen.
Kun vene oli kiinnitetty ja rantautumistoimenpiteet suoritettu, lähdimme syömään Cafe Deltaan.
Söin vuohenjuusto rucola pizzan ja että maistui hyvältä. Jälkiruoaksi otimme kahvit ja ankkurimaljaksi konjakit. Tavallista tuhdimpi ankkurimalja oli ansaittu, sillä ylitimme Porkkalanselän hieman liian tuulisessa säässä ja meno oli sen mukaista. Kokemusta merenkäynnistä ja varsinkin sivuaallokosta tuli enemmän kuin olisi ollut tarpeen.
Tämä kaveri katseli hieman synkeänä kun söimme sisällä ja hän ei päässyt rääppiäisiin =D.
Toisin kuin kahvilan sijainnista luulisi, se ei ole sataman toimisto, vaan laituri- ja sähkömaksun käy keräämässä satamahenkilökunta laiturialueelta. Suihkut ja wc, joihin oli numerokoodi, löytyy kahvilan takaa erillisestä rakennuksesta (tässä kuvassa nuo kaksi ensimmäistä punaista taloa).
Moottoriveneilijöille vinkiksi, että tässä tankkaaminen on edullisemmasta päästä.
Meripelastuksen Reijo oli parkissa kahvilan edessä. Harvemmin näkee veneitä, jolla on miehen nimi =).
Aina kun näkee meripelastuksen aluksia, tulee jotenkin niin turvallinen olo. He tekevät todella tärkeää työtä. Onhan jokaisen veneilevän puhelimessa jo heidän numero tallennettuna muistiin? Ellei, niin nyt heti tallentamaan.
Inkoon satama-alue on kiva paikka. Jokiuoman varrelta löytyy monenlaisia hienoja yksityiskohtia. Inkoo on ehdottomasti poikkeamisen arvoinen paikka.
