Lennusadam Tallinna

Niin se vierähti neljä viikkoa merellä että hupsis vaan ja loma on nyt ohi. Seuraavien viikkojen aikana tulee blogissa kuvia ja asiaa Virosta, sillä vietimme koko loman siellä. Kesäkotimme kuljetti meitä taitavan Kipparin käsissä pitkin Viron rannikkoa. Kävimme monissa entuudestaan tutuissa paikoissa ja vierailimme myös monessa meille uudessa satamassa. Tervetuloa mukaan matkaan!

Loman alussa jouduimme odottelemaan pari päivää, että tuulet laantuisivat ja pääsisimme matkaan. Tänä kesänä on tullut jotenkin erityisen paljon! Kun se päivä vihdoin koitti, ja heräsimme aamulla hyvissä ajoin, oli meitä vastassa ihan totaalinen sumu. Kipparin kanssa mietimme, että vieläkö pitää ylitystä Tallinnan puolelle lykätä. Ajelimme hiljalleen eteenpäin ja onneksi sumu hälveni siten, että saimme tarpeeksi näkyvyyttä, jotta oli turvallista jatkaa matkaa. Pari hassua rahtilaivaa näimme  meren ylityksen aikana.

Tallinnassa on useampi vierasvenesatama. Me menimme tällä kertaa Lennusatamaan, ensimmäisen kerran. Soitimme satamaan etukäteen ja meille kerrottiin vierasvenepaikka, jonne saimme kiinnittää veneen. Tässä vaiheessa oli sumukin jo hälvennyt. Mieli oli korkealla, sillä loma oli päässyt vihdoinkin käyntiin ja olimme Tallinnassa.

Lennusatamassa sijaitsee merimuseo jota voin suositella todella. Museossa on jatkuvan näyttelyn lisäksi vuosittain vaihtuva näyttely. Tänä vuonna vahtuvan näyttelyn teema oli Mayday.Mayday.Mayday. Näyttelyssä pääsee tutustuman meripelastuksen historiaan ja nykypäivään, sekä tutustua meripelastuksessa käytettäviin välineisiin. Näyttely on avoinna 18.1.2018 saakka.

Lennusatamassa oli tarjolla kaikki tarvittavat palvelut, vettä, sähköä, suihkut ja sauna. Laitureille oli lukollinen ovi, joka toimi ovikoodilla.

Satamaan valmistui juuri tänä kesänä uudet tilat vessoille, suihkuille ja sauna. Yläkertaan valmistuu satamatoimisto ja konttien katolle terassi. Katolta olikin hienot näkymät merelle ja Tallinnan kaupunkiin. Kävimme ihastelemassa siellä saunan jälkeen myös auringonlaskua.

Entinen Patarein vankila sijaitsee aivan sataman vieressä. Olen kirjoitellut Patarein historiasta aikaisemmin täällä.

Satamat ovat minusta aina tosi kuvauksellisia paikkoja. Satamaan kiinnittyneet erilaiset laivat ja ennen kaikkea laivoissa olevat yksityiskohdat, köydet erityisesti.

Lennusatamasta ei ole pitkä matka kaupungille. Erityisesti pidimme siitä, että Tallinnassa sijaitseva Telliskivi (josta olen postannut aikaisemmin täällä) ja Kalamaja (josta olen postannut aikaisemmin täällä) oliva vallan vieressä. Molemmat alueet ovat meidän mielestä aivan ihania. Erityisesti Telliskivestä löytyy monia trendikkäitä kahviloita ja ravintoloita. Alue kehittyy jatkuvasti.

Parakkisaunan lisäksi pääsimme saunomaan tähän laivaan! Tämä oli ehdottomasti sataman eksoottisin ja jopa jännittävin kokemus. Olimme Tallinnassa kaikkiaan neljä päivää, sillä tuulet nousivat jälleen. Ja koska oli tuulinen päivä myös meidän täällä laivassa saunoessa, antoi se oman mukavan tunnelman saunailtaan. Laivasta kuuluu jännittäviä ääniä, kun köydet välillä kiristyivät ja antoivat taas laineille periksi.

Lauteilla olisi ollut tilaa isommallekin porukalle.

Vihreä värisuora =D.

Laivan kannella oli mukava käydä vilvoittelemassa löylyjen lomassa.

Löylyjen lomassa ihastelin Kakea.

Lennusadam oli meidän venekunnan mielestä mukava paikka ja saimme siellä hyvää palvelua. Ympärillä oli paljon kaikkea kiinnostavaa katsottavaa ja jos tulet tähän satamaan, vieraile ihmeessä merimuseossa.

Kalamaja kalmistupark Tallinna

Aikamme kierreltyämme Kalamajan asuinalueella, saavuimme Kalamajan hautausmaalle, tosin tällä hetkellä se on puisto. Ensimmäiset viitteet hautausmaasta saa vanhasta kellotornista. Aivan kellotornin vieressä oli tosi mukava leikkipaikka lapsille.

Puisto kylpi keltaisenaan syksyn lehdistä. Tämä puisto pitää kyllä nähdä keskikesällä vihreän loistossa. 

Kalamajan hautausmaa mainitaan kirjallisuudessa jo vuonna 1561. Tuolloin haudattiin tänne 2000 ruotsalaista sotilasta Liivinmaan sodan ajalta. 1700-luvulla hautausmaa palveli Pyhän Hengen kirkon ja ruotsalaisen Mikaelin kirkon seurakuntia. Porttitorni on rakennettu vuonna1780. 

 "Tuhansien muistoksi jotka lepäävät täällä..."

Vuonna 1950 hautausmaa suljettiin ja siitä tuli puisto vuonna1964.  Vuonna 1993 puisto julistettiin myös luonnonsuojelualueeksi.

Puisto oli todella ihana ja rauhallinen vaikka sijaitsikin melko vilkkaan tien varrella.

Tuon vilkkaan tien toisella puolella sijaitsee Lennusadam, Tallinnan merimuseo.

Me olemme käyneet merimuseossa jo aikaisemmin, joten emme menneet tällä kerralla näyttelyyn. Piipahdimme silti sisälle hieman lämmittelemään, sillä ulkona puhalsi todella kylmä tuuli. Samalla oli mukava katsoa, mitä kaikkea kivaa museon myymälässä oli myytävänä.

Minun oli aivan pakko ostaa itselleni pipo, sillä tuuli todella kävi päähän. Näin mallinuken päässä tämän kivan sinisen pipon ja ostin samanlaisen. Oli kyllä todella autuas olo mennä uudelleen ulos, enää ei päätä palellut =D.

Eikö olekin suloisia suola ja pippuri sirottimia?

Nämä majakat olisin voinut ostaa kaikki! Sen sijaan ostin ison majakan kupeessa olevan Eesti Tuletorni passin - Eestin majakkapassin. Olin hypistellyt sitä jo kaksi kertaa aikaisemmin ja nyt vihdoin päätin ostaa sen itselleni. Siinä on esitelty ja lueteltu Eestin majakat. Monta niistä olenkin jo päässyt bongaamaan. Saas nähdä, pääsenkö ensi kesänä bongaamaan lisää? Jonkin verran on Eesti vilahdellut ensi kesän reittisuunnittelu keskusteluissa =D.

Hautausmaan puisto ja meri museo ovat mukavasti lähekkäin, joten ne voi hyvin ottaa kohteeksi samalla reissulla.

Nyt sukelletaan!

Yksi mieleenpainuvimmista kohteista Tallinnan merimuseossa oli sukellusvene Lembit.

Sukellusveneeseen oli mahdollisuus päästä sisään ja eikä tarvinnut pitkään jonottaa. Pitihän siellä toki käydä!

Lembit on rakennettu 1930-luvulla ja se palveli toisen maailmansodan loppuun saakka. Se kuului osana Itämeren laivastoa ja pysyi käytössä aina vuoteen 1956. Tämän jälkeen sukellusvenettä käytetiin koulutuskäyttöön. 1979 alus tuotiin Tallinnaan museoitavaksi ja vuodesta 1985 lähtien se on ollut avoinna yleisölle.

Alus sisälsi tekniikkaa ja vipstaakeja vaikka muille jakaa! Tässä pitää tietää oikeasti, mistä vääntää, mihin suuntaan ja kuinka monta kierrosta =D.

"Hoi, väännä siitä vasemmanpuoleisesta kiinni!"

Sukellusveneeseen pääsi ensin tutustumaan Piritan satamassa. Muutamien vaiheiden jälkeen se siirrettiin 2004 Lentosatamaan ja vuonna 2012 se siirrettiin sisälle Tallinnan merimuseoon näyttelyn keskipisteeksi. Ja sitä se todella oli, alus oli nimittäin todella suuri ja oli keskellä hallia =D.

Haloo, kuuleeko kukaan?

Tässä sukellusveneen pentteri =D. Miehistöä tällaiseen alukseen tarvittiin 32, joten isoilla kattiloilla oli muonaa keitettävä. Kaiken kaikkiaan sukellusvene on melko veikeä. Kaikki "huoneet" ovat pötkössä (yllättäen). Pentteri sijaitsi aluksen keskivaiheella.

Miehistön lepopaikka. Sänky oli niin kapea, että tuossa kun kääntää kylkeä, tippuu aivan varmasti lattialle! Minä ainakin tippuisin =D.

Päiväsaikaan punkat sai käännettyä pystyasentoon, jolloin tuli tilaa liikkua paremmin. Jokaiselle oli oma laatikko (ruskeat pötköt kuvassa), jonne saattoi laittaa henkilökohtaisia tavaroitaan.

Ja ei niin pientä tilaa, ettei löytyis herroille omaa ja hienoa. Verhon takana oli jo saavutettavissa hieman yksityisyyttäkin =).

En tiedä pystyisinkö oleilemaan sukellusveneessä silloin, kun se olisi sukelluksessa veden alla? Ajatus siitä, että ympärillä olisi pelkkää vettä, siis myös yläpuolella saattaisi olla... sanoisinko... jännittävä =). Arvostan suuresti niitä henkilöitä, jotka ovat täällä työskennelleet ja puolustaneet maata. Tilaa ei ole ollut liioin liikaa.