Luostarin raunioiden aluelle pääsi sisään tästä kauniista portista. Vastassa oli heti kyltti, jossa opastettiin nurkan takana löytyvälle lippuluukulle.
Paikka sijaitsee Piritajoen rannalla ja sen historia ulottuu aina vuoteen 1407. Tuolloin alueelle perustettuun Vanhan Liivinmaan suurin nunnaluostari.
Luostari sai nimensä Ruotsiin pääluostarin perustaneen Pyhän Birgitan mukaan. Luostari säilyi alkuperäisessä muodossa aina vuoteen 1577 saakka, tuolloin Iivana Julman joukot tuhosivat sen. Vain päärakennuksen upea julkisivu, seinä, kellarit ja hautausmaa ovat säilyneet tähän päivään saakka.
Luostarin rauniot ovat kesäisin suosittu konserttipaikka. Kyllä näissä puitteissa kuuntelisi musiikkia mielellään.
Paikka oli suunnattoman mielenkiintoinen. Täällä viihtyvät perheen pienimmätkin, sillä käytäviä, onkaloita ja tutkittavaa riittää. Aueella on hyvin tehty kartta, jossa on kerrottu, mitä kaikkea luostarinalueella on sijainnut.
Luostari oli tarkoitettu sekä munkeille että nunnille. Molemmille oli omat tarkat alueet luostarissa.
Luostarin alueella oli vanha hautausmaa. Täällä oli tunnelma aivan omaa luokkaansa. Oli jännittävää mietiskellä, että ketä nämä kaikki ihmiset ovat olleet.
Voin lämpimästi suositella myös vierailua näillä upeilla raunioilla. Lisää tietoa löydät luostarin omilta sivuilta täältä ja paikan sijainnin voit katsoa täältä.
Lähes luostaria vastapäätä tien toisella puolella sijaitsee Olympiakeskus ja Kalev jahtiklubi. Kävimme ihastelemassa maisemia ennen kuin palasimme keskustaan. Vielä oli paljon veneitä vesillä.
Kannattaa lähteä Tallinnan keskustasta hieman kauemmaksi tutustumaan näihin upeisiin kohteisiin.
