Näytetään tekstit, joissa on tunniste rippuliitäjä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rippuliitäjä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 11. lokakuuta 2016

Aina yhtä ihana Suomenlinna

Suomenlinna on meidän koko venekunnalle paikka, jonne pitää päästä joka kesä. Tänä vuonna teimme Kipparini kanssa viikonloppuretken Suomenlinnaan kahdestaan Juniorin jatkaessa kesälomaa vielä mummolassa. Olen kertonut aikaisemminkin, että Suomenlinnalla on iso merkitys myös meidän parisuhteessa, sillä sieltä se käytännössä aikanaan alkoi =D. Olen kuvannut Suomenlinnan kaikki mutkat ja muurit niin moneen kertaa, että käytännössä tämä paikka pitäisi olla minulla jo kuvauskiellossa. Vaan en malttanut olla tälläkään kerralla ihan kokonaan kuvamatta.


Tykkisluuppi Diana oli rannassa vieraiden kera.


Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin hauta löytyy kunniakkaalta paikalta Suomenlinnan linnanpihalta. Tätä paikkaa pääsee harvoin kesällä kuvaamaan ilman ettei yhtäkään turistia ole kuvassa =D.


Suomenlinnan telakka-alue on minusta aina jostain syystä tosi kiehtova. Mieletöntä ajatella, että niin iso allas voidaan täyttää ja tyhjentää vedellä.








Katselin pitkään tätä kuvaa hanhista. Mistä ihmeen kuvakulmasta otinkaan sen? Äkkiseltää näyttää että olen ollut mahallani ruohikossa, jota en siis myönnä. Lisäksi minulle tulee tästä kuvasta sellainen Sound of Music fiilis. Laulava Trappin perhe kirmaa ihan just kuvaan =D. Outo otos!








Suomenlinnan kalliot ovat ihanat. Auringon paisteella, kun kallio on lämmin, on siinä mukava makoilla ja katsella merelle kohti Harmajaa. Me teimme Kipparini kanssa perjantai iltana retken rantaan picnic eväiden kanssa. Menemme yleensä yhdessä aina "meidän paikalle", eli sinne, mistä meidän yhteinen tarina aikanaan alkoi.








Suomenlinnassa oli... onko tämä nyt sitten riippuliitäjä (en ole hyvä näissä). Hän odotteli kunnollista tuulen virettä ja otti spurtteja ilmaan. Olin tosi jännittävää katsoa vieressä. Olin ihan varma, että jossain kohtaa hän törmä tuohon muuriin, niin läheltä hän välillä meni. Vaan ei törmännyt, oli tosi taitava liitelijä.








Matkalla takaisin veneelle pääsimme ihastelemaan horsmakiitäjän toukkaa. Melkoinen pötkylä tuo on, niin kuin ovat monet kiitäjän toukat. Nimensä mukaisesti toukan ruokavalio koostuu pääasiassa maitohorsmasta. Toukka kuoriutuu reilun viikon kuluttua, kun naaras on muninut munat. Suurimmat toukat syövä vuorokauden läpeensä, huh mikä ahmatti =D.