Kotimatkalla

Niin koitti sunnuntai ja viikon "esiloman" viimeinen päivä. Miten se aika rientääkin lomalla, ei voi ymmärtää. Lähdimme Gölisnäsistä ajelemaan hiljalleen kotiin päin. Päivä alkoi sumuisena, mutta pian sumu väistyi ja aurinko helli jälleen täydellä teholla. Sehän tiesi sitä, että voisimme ajella kuomu alhaalla ja nauttia auringosta.

Varoitus, postaus sisältää paljon merellisiä kuvia, merimerkkejä ja kuvia taas kummeleista =D.

Tankkasimme veneen Barosundissa ja ajelimme kohti Porkkalan selkää. Tällä kertaa se tarjosi toisen puolen, tyynen ja aurinkoisen, joka mahdollisti valokuvaamisen. Rajavartijalaitoksen Merikarhu oli paikalla valvomassa, että juhannuksen paluuliikenne sujuu hyvin =D.

Vartiolaiva Merikarhu on rakennettu 1994. Luin netitä ja hämmästyin, että Merikarhulla on tosi paljon tehtäviä! Mm. merirajan vartiointia ja valvontaa, meripelastusvalmiuden ylläpitoa, rajanylityskulkuliikenteen valvonta, vedenalainen etsintä, nostot ja korjaistyöt, noin muutaman mainitakseni. Näitä tehtäviä jotenkin osasin odottaa, mutta se, että tehtäviin kuuluu myös kalastuksenvalvonta aluemerellä ja kalastusvyähykkeellä, oli minulle yllätys!

Kalastuksesta päästään hyvänä aasinsiltana merimetsoihin. Nämä kiistellyt linnut ovat päässeet tänäkin kesänä lehtien palstoille. Kanta on kasvanut nyt pelätään, että nämä pelikaanilintuihin kuuluvat komistukset kalastavat kilvan meidän ihmisten kanssa. Niin tai näin, minä ainakin itse tykkään katsella heidän lentelyä ja siipien tuuletusta kivellä.

Kummeli kalliolla =).

Porkkalan selällä tuulta oli vain noin 3m/s. Meno oli leppoisaa verrattuna viikon takaiseen sunnuntain keinutukseen. Niin se vain on, että luonto on se joka määrää ja meidän pitää vain mennä mukana ja sopeutua.

Täälläpäin liikkuessa yritän aina silmä kovana bongailla hylkeitä, mutta valitettavasti en onnistunut tälläkään kertaa.

Nämä merimerkit ja valot sisältävät ilmeisesti jotain magneettista, niin vaan kamera nousee itsekseen ja räpsii kuvia =D.

Tämä tässä on linjamerkki (linjataulu) joka yhdessä toisen samanlaisen kanssa näyttää väylälinjan tarkan sijainnin. Saman linjan merkit ovat vedenpintaan nähden eri korkeuksilla. Alempi linjamerkki sijaitsee väylältä katsottuna lähempänä ja ylempi kauempana. Linjamerkit näkyvät päällekkäin, kun alus on väylän keskilinjalla.

Porkkalan selällä sijaitsee Porkkalan luotsiasema.

Porkkalan selälle kajastaa myös Rönnskärin majakka. Majakka seisoo Rönnskärin saarella ja se on valmistettu 1800. Majakka jäi pois käytöstä Porkkalan majakan valmistuttua Kallbådan luodolle ulommas merelle 1928. Rönnskär on Puolustusvoimien vartiolinnake ja siten sotilasaluetta, mutta saaressa on lintuasema Rönski, joka on lintuharrastajien ja rengastajien käytössä.

Ja taas kummeli =).

Valkoposkihanhiperheen perhepotretti. Isin ja äidin lähellä on turvallista uiskennella.

Maisemat tästä etenpäin alkavat olemaan minulla (itseasettamassa) kuvauskiellossa. Niin monesti ollaan ajeltu ja melkein yhtä monesti paikat on kuvattu =) Ei näihin silti ainakaan minun silmä koskaan kyllästy.

Mieli lepää...

Hauska yksityiskohta =).

Tässä vaiheessa vaan taas pakko kaivaa kamera esiin. Eteen tuli nimittäin sen verran harvinainen kulkupeli.

Helikopterillakin voi tulla mökille, ei se paljoa vaadi =D. Tässä on ollut kyllä erittäin taitava pilotti (vai millä nimellä sitä kutsutaan henkilä joka ohjaa helikopteria), sillä laituri ei ollut kovin iso.

Näin on takana viikon "esiloma". Paljon nähtiin ja paljon koettiin. Mutta mikä parasta, nyt alkaa vasta varsinainen kesäloma! Neljä viikkoa ja suuntaamme tietenkin... tadaa... jälleen merelle. Lomalla on paljon tohinaa ja nähtävää, joten ihan joka päivä en ennätä postausta tekemään. Yritän silti jotain lomani lomassa postailla, mitä on kesän aikana löytynyt. Matkakertomusta on luvassa sitten jälleen elokuun lopulla. Ihanaa kesää kaikille!