torstai 7. marraskuuta 2013

Syksyllä saaressa

Marraskuu on jo menossa, mutta viivähdetään vielä hetki syksyisissä tunnelmissa. Syksyllä kävimme veneseuramme saaressa. Ystävämme tulivat sinne vasta seruaavana päivänä, joten heitä odotellessa kävin keräämässä suppilovahveroita.


Tänäsyksynä oli sieniä paljon. Suppilovahveroita kerätessä on se mukava puoli, että sitten kun niitä löytyy, saa hyvän saaliin ihan pieneltä alueelta. Rouskujen perässä saa yleensä tehdä hieman suurempaa lenkkiä.


Meidän perheessä kaikki tykkäävät sienistä, jopa perheen juniori. Suppiksista saa hyvää keittoa ja piirakka. Ollaan laitettu myös lihapullien sekaan, nam!


Makasin laiturilla ja kuvailin sieniä. Välillä tähystin merelle, että joko ystävät kohta saapuisivat.




Laiturilla kamerani kanssa peuhatessa tiputin linssin suojuksen. Mikä ihmeen laki se on, että jos on rakoja niin tottakai se sitten tippui laiturin alle, kääk! Onneksi siellä on vielä kalliota alla. Katselin epätoivoisena raosta ja siellä se köllötteli kalliolla eikä onneksi kierinyt mereen saakka. Nyt odotin ystäviämme vielä intensiivisemmin, sillä heillä on vene täynnä toinen toistaan ketterämpiä lapsia. Saisin linssinsuojuksen heidän ansiosta varmasti takaisin.


Jatkoin aikani kuluksi pyörimistä kameran kanssa.


Ei näy ystäviä vieläkään...


Maatessani jälleen mahallani laiturilla tuli tämä muurahainen poseerattavaksi. Siinä se seisoskeli kamerani edessä vaikka kuinka kauan.


Luonnosta löytyy kuvauskohteita vaikka millä mitalla. Ja kun suuret linjat on kuvattu, voi aina siirtyä macron kanssa alemmaksi.


Viimen näkyi purjeveneen keula niemen takaa ja ystävät saapuivat! Otin heidät laiturilla vastaan ja sain kerrottua huoleni linssinsuojuksesta. Suur kiitos Wilma vielä, että pelastit sen laiturin alta =).


Ystävämme lähtivät hyvissä ajoin seuraavana päivänä. Me jäimme vielä ja lähdimme saaressa olevalla seuran soutuveneellä kalaan. Tai siis kippari kalasti ja minä istuin veneen perässä ja kuvasin. Syksy merkkejä oli jo ilmassa.


Mänty ei sentään luo ruskaa syksyllä, tämä taitaa olla kuiva oksa =D.




Soutelimme muutaman sillan alta. Tullessamme takaisin pidimme hetken sadetta tämän sillan alla, sillä sadekuuro otti ja yllätti meidät.


Tämä silta oli niin matala, että piti mennä ihan levyksi veneessä, jotta pääsimme alitse, jännittävää!


Matkan varrelta löytyi tämä ihana rakennus kuvattavaksi.




Saderintama lähestyy, nyt takaisin veneelle!


Saldona syksyisestä saaresta oli kuvassa olleet suppilovahverot ja neljä hyvän kokoista haukea. Jälleen oli kotiin tuliaisia vietävänä. Niiden lisäksi henkinen akku lautui luonnon helmassa ja saimme virkistävän sadekuuronkin. Eikä unohdeta mukavia hetkiä ystäviemme kanssa!

8 kommenttia:

  1. Olipa kiva syksyinen tarina sienistä ja muista luonnon antimista! Ja taas kauniita kuvia!

    VastaaPoista
  2. Hienoja, syksyisiä kuvia! Ja vau mikä pilvikuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nonna <3! Pilvissä on välillä ihan hauskoja muotoja =)

      Poista
  3. Hienoja ja herkullisia kuvia syksyiseltä saariretkeltä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku <3! Hauet jäi kuvaamatta =D.

      Poista
  4. Herkullisia lähikuvia, myös tuossa toisessa sienipostauksessa.

    VastaaPoista