Merellisiä maisemia ja fiiliksiä

Talven pimeinä päivinä sitä aina muistelee kesää ja ennen kaikkea kesän merellisiä maisemia. Tällä hetkellä tilanne on ihanteellinen. Näitä maisemia saa taas ihailla muutaman kuukauden ajan ja painaa muistikuvia verkkokalvolle valokuvien lisäksi. Kauden alussa on aina jotain kutkuttavaa. Mitä kaikkea sitä tänäkesänä pääseekään näkemään. Toimiiko tekniikka ja millaista säätä on luvassa.

Itse säähän on ihan pukeutumis kysymys. Veneilyssä meille eniten haittaa tekee liian kova tuuli. Vene on kyllä erittäin merikelpoinen, onhan Saga Norjalaista vankkaa tekoa. Mutta ihan mahdottomassa tehosekoittimessa ei ole mukava olla kyydissä. Niinpä Kippari harkisee aina tarkkaan, millaisilla tuulilla lähdetään liikkeelle. Ja mitä reittivalintoja silloin tehdään. Välillä tulee se tilanne eteen, että on vain odotettava tuulen tyyntymistä. Viime kesänä jumiuduimme Pärnuseen viikoksi juuri tuulten vuoksi. Vaan Pärnu ei ollut ollenkaan hullumpi paikka jumittaa, sillä sieltä löytyy paljon kaikenlaista mukavaa tekemistä ja katseltavaa.

Meidän veneen syväys on alle metrin, joten sen puolesta pääsemme käyttämään hyväksi niin kutsutut maisemareiti, joille purjeveneillä ei ole kölinsä puolesta menemistä. Lisäksi meillä ei ole kovin korkeaa mastoa, joten pääsemme näppärästi myös useimpien siltojen alta. Maisemareitit ovat monesti niin saarten suojassa, että jopa kovalla tuulella on mahdollista tehdä matkaa. Reittisuunnittelu on tässäkin asiassa a ja o. Mikä on tuulitilanne, tuleeko matkan varrelle ylitettäväksi suuria selkiä? Mistä päin tuulee? Tuulen suunta on tärkeää havannoida myös satamaa valittaessa. Mikäli tuulee kovasti, olisi suotavaa löytää suojaisa satama.

Kaksi kesää sitten olimme Jussarössä ja silloin saatui tuuli kääntymään niin, että se puhalsi juuri satamaan. Jussarön satamaan käy kunnolla vain yksi tuulensuunta ja sillä kerralla se oli juuri se. Siinä sitten yrität nukkua kun vene tempoi köysien varassa. Mitetin, että pitääkö köydet kunnolla kiinni. Olin ihan hilkulla, että en ottanut tyynyä ja peittoa kainalooni ja painellut kuusen juurelle nukkumaan, niin kävi ottaan pattiin. Tuuli jatkui samalta suunnalta seuraavana päivänäkin ja lettutaikina meinasi tulla yli laitojen kulhosta. Ei se silloin naurattanut, jos nyt jo vähän huvittaakin =D.

Mutta sitten tulevat ne päivät (kuten näissä kuvissa), että tuuli tyyntyy, aurinko paistaa lämpimästi ja voit tuntea meren raikkaan tuoksun. Veneen takakuomu alas, ja saat nauttia siitä kaikesta ihanasta kaikilla aisteilla. Sitä en vaihtaisi mihinkän! Se on sellanen tunne, että sitä on ihan mahdoton kuvailla, se pitää jokaisen kokea itse. Sen eteen jaksaa nähdä vaivaa. Keväällä veneen laitot ja syksyllä nostot ja huollot. Sen eteen kestää (hammasta purren) ne tuulisemmat päivät ja huonommat säät.

Nämä kuvat on otettu toissa viikonloppuna, jolloin olimme seuramme omassa saaressa. Sunnuntai päivä antoi jo kovasti viitteitä kesästä. Toivottavasti pääsitte edes hieman siihen tunnelmaan mukaan, mistä veneilyssä parhaimmillaan on kyse =).