lomakohteestamme - Khao Lakista. Kaikki tuntevat paikan varmasti, jos ei muusta, niin vuoden 2004 tsunami katastrofista. Kyseisestä tapahtumasta on kulunut nyt yli kymmenen vuotta ja paikka on jälleen rakennettu täysin. Minä en huomannut tsunamista mitään muita merkkejä (tai sitten olen ihan sokea), kuin muistomerkkejä, jotka on jätetty kertomaan jälkipolville tuosta kohtaa historiaa.
Khao Lak koostuu pitkistä hiekkarannoista ja useammasta kylästä. Kylät ovat saaneet nimensä aina sen vieressä olevan ranta-alueen mukaan. Meidän hotelli sijaitsi Bang Niang Beachillä. Samassa kylässä sijaitsi tämä tsunamimuistomerkki, joka kertoi Tsunami museon paikasta. Nyt kun kerta olimme Khao Lakissa, koin jotenkin tosi tärkeäksi käydä tuolla tsunamimuseossa. Ihan vain kunnioittaakseni mm. niitä lukuisia suomalaisia, jotka menehtyivät tuossa onnettomuudessa. Museossa ei saanut kuvata, joten sieltä ei ole kuvia esittää. Sinällään museo koostui enimmäkseen muutamista valokuvista ja videoista. Lisäksi siellä kerrottiin, miten tsunami sai alkunsa ja kuinka kaikki tapahtui 26.12.2004.
Tsunamimuseon edessä aukiolla oli nähtävä tämä komea poliisivene, jonka tsunami kuljetti mereltä aina yli kahden kilometrin päähän mereltä mantereelle. Laiva on jätetty muistoksi tapahtuneesta niille sijoilleen. Kapteenin lisäsi laivassa oli kymmenen hengen miehistö joista vain yksi menehtyi tsunamissa.
Krabin lentokentältä oli matkaa 132 kilometriä. Siksi vietimme bussin kyydissä mennen tullen kolme tuntia pienen pysähdyksen kera. Khao Lak on paikka, jota voin suositella lämpimästi rantaelämästä pitävälle, sillä upeita hiekkarantoja on kilometri tolkulla. Rannat ovat täynnä hienoa hiekkaa ja uimamahdollisuuden ovat loistavat. Lisäksi tältä puolelta Thaimaata puuttuvat merestä polttavat meduusat.
Khao Laksta löytyi myös majakka ja sekös majakkahullua ilahdutti valtavasti! Kävelimme eräänä iltapäivänä oman hotellin rannalta muutaman rannan läpi ihastelemaan tätä majakkaa auringonlaskun ajaksi. Meillä kävi hyvä tuuri, sillä silloin sattui olemaan laskuveden aika, ja pystyimme tulemaan koko matkan rantoja pitkin. Laskuveden aikana näkee rantakivikoissa paljon rapuja. Ne osaavat kyllä käyttää suojaväriään viisaasti, että melkein ei meinaan heti niitä huomata.
Ennätin avautumaan teille taannoin jo rantatuolin varaamisesta, tässä tulee toinen miniavautuminen. Koska oli laskuveden aika, pääsi majakkasaarelle kävellen. Sehän tarkoittaa sitä, että siellä on silloin myös ihmisiä. Ja tämä puolestaan sitä, että osan pitää kiivetä majakkaan seisomaan! Ota siinä sitten kuvia kauniista majakasta kun turisti on se vallannut. Sain seisoskella pitkään, että sain kuvan majakasta ilman ihmisiä.
Khao Lakin alueella asuu noin 4500 paikallista, jotka saavat elantonsa pääasiassa turismilla ja paikallisilla kaupoilla, sekä sukellusyrityksillä (joita oli alueella todella runsaasti). Turistisesonki kestää täällä viisi kuukautta, jonka jälkeen alueella alkaa sadekausi ja paikka hiljenee. Jututin ravintolamme erästä tarjoilijaa, että koska hänellä on vapaata, kun hän on aina töissä. Siis joka päivä ja aamusta iltaan. Hän kertoi iloisena, että työskentelee putkeen neljä viikkoa ja sitten hänellä on yksi päivä vapaata. Ja kun turistikausi on ohi, vapaata onkin sitten viikko tolkulla. Turismin lisäksi on lähialueella Thaimaalle hyvin perinteistä kumin ja palmuöljyn tuotantoa ja maanviljelyä.
Thaimaassa näkee paljon henkien taloja. Nämä kuvassa olevat on kuvattu julkisilla paikoilla ja ovat siksi isoja ja koristeellisia. Yksityisissä kodeissa talo oli yleensä pienempi. Henkien talon sijainti on mietitty todella tarkkaan ja yleensä se sijaitsee tontin kulmassa. Thaimaassa uskotaan henkiin ja kummituksiin. Näiden kauniiden pikku talojen tarkoitus on lepyttää henkiä ja siksi heille tarjoillaan syötävää ja juotavaa. Talossa poltetaan usein myös suitsukkeita.
Tällä reissulla kiinnitin huomiota siihen, että taloja oli yleensä aina kaksi. Toinen oli isompi ja korkeammalla kuin toinen, miksi? Yritin etsiä tietoa internetin syövereistä, mutta en löytänyt. Niinpä kysyin asiaa ystävältäni, jolla on thaimaalainen vaimo. Hän kertoi, että talojen erolle voi olla eri syyt, liittyen missä talo on. Julkisella paikalla koreammalla oleva iso talo on kuninkaalle ja toinen normaali kansalle. Yleensä isompi on arvokkaammalle henkilölle. Kotona rukoillaan suvun vanhimpia isomman talo edessä ja muita pienemmän. Kun tapahtuu jotain hyvää, annetaan hedelmiä ja jotain syötävää. Kun tapahtuu jotain suurta, poltetaan kynttilöitä ja suitsukkeita.
Thaimaassa on paljon kaiken laisia uskomuksia. Matkamme aikana kuulimme mm. että veneen kaiteelle ei saa laittaa vaatteita tai pyyhkeitä kuivumaan, vaan ne tulisi kuivattaa esim. veneen penkillä auringossa. Myöskään veneessä ei saisi istua jalat ylhäällä menosuuntaan. Nämä molemmat tietävät pahaa. Minä tykkään viettää aikaa aina maassa maan tavalla ja kunnioittaa sen maan tapoja. Tosin haastetta tulee siitä, jos et tiedä. Siksi onkin mukava ottaa selvää, osaa sitten ainakin seuraavalla kerralla jo jotain =D.
Kaduilla on jonkin verran koiria, mutta uskon, että ne ovat aina "jonkun", sillä samat koirat viettivät aikaa samoilla paikoilla. Missään en nähnyt laumoittain koiria kulkemassa paikasta toiseen. Jonkin verran oli myös kissoja ja kanoja kotien pihoissa, irrallaan. Siellä ne pysyivät, kotipihoissaan
Khao Lakin varsinaisesta keskustasta löytyi myös tuttu pelle, Mc Donalds. Hän tervehti Thaimaalaisittain ruokailijoita tervetulleeksi sisään =).
Thaimaalaiset rakastavat kauneutta ja sitä myöten sieltä löytyy lukuisia suloisia yksityiskohtia mm. valokuvattavaksi. Joka puolella toivotetaan tervetulleeksi, tavalla tai toisella.
Jonkin verran on spekuloitu sitä, onko thaimaalaisen hymy aito ja mitä mieltä he ovat meistä turisteista oikeasti. Itse olen viihtynyt tässä maassa joka kerta todella paljon. Joka kerta olemme tavanneet aivan ihania paikallisia ihmisiä, joiden kanssa ollaan saatu viettää unohtumattomia hetkiä. Joka kerta meidät on otettu lämmöllä ja sillä hymyllä vastaan, minne olemmekaan olleet menossa. Monta kertaa asioihin vaikuttaa myös se, kuinka itse suhtaudut vastapuoleen. Meidän mielestä Thaimaa on ihana maa viettää lomaa ja siellä on ihania ihmisiä.
Nämä postauksesi ovat mahdottoman upeita!
VastaaPoistaVoi kiitos ihana Vikki =).
PoistaKoit historian havinaa...
VastaaPoistaKaunista on on jälleen tuttua Katinka kuvatasoa (ja tekstiä).
Ja kiitos ihana Orvokki =D.
PoistaUpea ja mielenkiintoinen postaus tämäkin!
VastaaPoistaKiitos Sirpa, ihana sinäkin =D.
PoistaAivan varmasti kokemisen arvoinen paikka! Kaunista ja mielenkiintoista.
VastaaPoistaKiitos jälleen upeasta esittelystä ja täydellisen hienoista kuvista.
Kiitos teille ihanat Parek ja palvelijatar. PS: pääsen taas pääsiäisenä rapsuttelemaan Mosku mäyräkoiraa =D.
Poistakiinnostava paikka ja upeat kuvat!
VastaaPoistaKiitos ihana Sussi!
PoistaThanks a lot Francisco =).
VastaaPoistaKhao Lak tuo mieleen muistoja. Itse en ole koskaan ollut siellä. Meillä on ystäväperheessä adoptoitu tyttö Thaimaasta ja heidän oma poikansa on 18 vuotta tyttöä vanhempi. He olivat juuri tsunamin aikaan Khao Lakissa. He pelastuivat kaikki, isoveli kantoi juosten pikkusiskoa olkapäällään pitkät matkat ja perheen äiti oli pelastautuessaan pikkuhousuissaan ja liiveissään. He pääsivät ensimmäisellä koneella sieltä Suomeen. He olivat määrätyllä lailla uutispimennossa siitä, mitä kaikkea paikalla tapahtui, koneessa ei ollut lehtiä. Ja kun he pääsivät Suomeen, niin täällä toimittajat hyökkäsivät kuin hyeenat heidän kimppuunsa, näin kertoi perheen äiti. Ja he olivat shokissa. Onneksi heillä oli edes peitot päällään koneesta ulos tullessaan.
VastaaPoistaMutta edelleen käyvät Thaimaassa :) Anteeksi outo vastaukseni, mutta näin juuri pari viikkoa sitten ystäväni ja kävimme aihetta taas läpi.
Hyvää pääsiäisen odotusta. Ja ihania kuvia olet ottanut!
Kiitos Tuula. Heilä oli varmasti aikamoinen kokemus, onneksi pelastuivat. Se on varmasti sellainen asia, jotta ei voi käsittää oikein kunnolla, ellei ole sitä ollut itseko kokemassa. Kiitos kun jaot heidän tarinan kanssani <3.
Poista