torstai 5. helmikuuta 2015

Espoon automuseo

Kaivelin koneen kovalevyä, ja löysin kuvat viime kesäkuun alusta, jolloin kävimme vierailulla Espoon automuseossa. Paikka on autoilusta ja eteenkin autojen historiasta kiinnostuneille tutustumisen arvoinen paikka. Espoon automuseossa on näytillä yli 100 autoa ja saman verran kaksipyöräisiä, sekä pienesineistöä. Kuvattavaa siis riitti ja karsintaa piti tehdä =D.





Museo sijaitsee graniittinavetassa ja siellä on katseltavaa kahdessa kerroksessa. Kuvaamisen kannalta paikka oli hieman haastava, sillä autojen välillä ei ollut liikaa tilaa. Välillä joutui metsästämään kuvakulmaa ihan tosissaan. Myös paikan valaistus antoi oman vaikeusasteensa.




Toinen asia valokuvaamisen kannalta minkä huomasin oli, että ylipäätään autoja on todella vaikea kuvata, vaikka olisi tilaakin. Itse näistä autoista en lähde teille sen enempää kertomaan, sillä en ole niiden kanssa todellakaan asiantuntija. Osaan ajaa autoa sujuvasti, mutta siihen se sitten jääkin =D.






Paikalla oli monenlaisia ei merkkejä ja malleja monilta eri vuosilta. Minusta auton edessä oleva maski on hauska. Se antaa autolle tietynlaisen ilmeen. Osa on tuiman näköisiä, toiset taas näyttävät siltä ikään kuin he hymyilisivät.

i

Sisustusta oli myös hauska katsoa, kuinka se on vuosien saatossa muuttunut. Ratti on ollut kovin ohut aikaisemmin. Muutenkin autojen kojelauta on ollut melko pelkistetty. Ei ollut radioita eikä kasettisoittimia, DVD soittimiesta puhumattakaan.






Mustia arvokkaan näköisiä autoja rivissä.




Tässä mallissa saa laitettua tavarat ulkopuolelle. Matkalaukku vain pitää kiinnittää tosi hyvin, ettei käy niin, että lähtee ensimmäisessä kurvissa lentoon =D. Minulle tällainen auto ei sopisi lainkaan, sillä meikäläinen kurvailee siihen malliin, että tavarat tuppaavat vaihtamaan paikkaa auton sisälläkin =D.




Minulla oli aikanaan niin kova hinku auton rattiin, että autokouluun oli päästävä heti kuin se vain oli mahdollista. Olen syntynyt keväällä, joten jo edellisenä kesänä menin kesätöihin tienaamaan rahat ajokorttiin. Vanhempani olisivat kortin kyllä maksaneet, vaan jonkin sortin itsenäistymisen puuskassa halusin sen itse maksaa. Kirjallinen koe oli syntymäpäivänäni ja muutaman päivän päästä sain kortin ensimmäisellä yrittämällä. Totuus oli, ettei minulla olisi ollut enään rahaa toiseen inssiin =D.




Minun ihan ensimmäinen oma auto oli Saab 96. Sellainen punainen vauhtisämpylä, jossa oli hyvät pehmeät puskurit. Sellaisella oli hyvä harjoitella, se kynti lumessakin kuin traktori. Vain kerran kävin sen kanssa lumipenkassa, silloin sukelsin tosin melko syvälle penkkaan =D. Saabissa oli erikoista se, että siinä oli rattivaihde. Millainen ensimmäinen auto teillä on ollut?




Tämä meinasi mennä nyt ihan muistelemiseksi. Palataan vielä Espoon automuseoon. Paikka on todella mukava ja muistoja herättävä. Joten kun käväiset Espoossa päin, piipahda katsomaan näitä hyvin palvelleita menopelejä. Lisää tietoa itse automuseosta, aukioloajoista ja sijainnista voit lukea täältä.

20 kommenttia:

  1. Ihana postaus!
    Omat autot tuovat niin paljon muistoja mieleen. Saa jopa kiinnekohdan johonkin muisteluun.
    Ovatpa autot olleet ennen kauniin värisiä.
    Meillä kotona ensimmäinen auto oli valkoinen Anglia. herranen aika miten se oli pieni auto tänä päivänä ajatellen! Meidän nelihenkinen perhe mahtui siihen oikein hyvin. Isästä tuli tämän auton jälkeen saabisti loppuiäkseen. Saabilla ajavathan tervehtivät toisiaan liikenteessä silloin kauan sitten :)
    Kun tapasin mieheni hänellä oli punainen pikku- Fiat ja kohta sininen kuplavolkkari.
    Muistoja herättävä postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vikki =D. Silloin kun minä olin pieni niin meidän perheessä oli kuplavolkkari. Sitten myöhemmin oli toinenkin. Se oli kanssa hauska auto, lämmityslaite oli kaksi toiminen, vaihtoehdot olivat kylmä ja helv... kylmä =D.

      Poista
  2. Noissa kuvissa oli monta autoa jotka haluisin :-). Monesti olen miettinyt kuinka nopsasti autokanta vaihtuu ja esim. lapsuuden aikaisia autoja ei enää näe liikenteessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei näy enään samoja autoja ei =D. Ja nämä nykyautot ovat minusta kovasti saman näköisiä. Ennen jokainen kärry oli omanlaisensa persoona =).

      Poista
  3. Olen monet kerrat mennyt paikan ohi, mutten ole käynyt. Selvästi on mentävä käymään. Olen itse ajanut kortin vasta nyt vanhemmalla iällä, ja sen vuoksi ajanut vain 2000-luvun autoilla. 18-vuotiaana ajokortin ajanut mieheni kertookin minulle hyvin usein siitä, minkälaisia autot olivat ennen ja mihinkä niiden kanssa saattoi päätyä:) Autot ovat meidän perheessä arkipäivää, sillä mies työskentelee autotoimittajana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä asuu sitten perheessä autoasiantuntija =). Itsellänikin on käynyt nuorempana autojen kanssa kaikkea hauskaa, mutta aina ollaan pärjätty, auto ja minä =D.

      Poista
  4. Oi ihanuus mitä autoja! Minä aina puhun miehelle, että olis kiva olla sellainen kesä-auto, joku oikein vanha ja kunnostettu...en ole saanut vastakaikua ; ) Mikä niissä oikein viehättää...? Mut jos minä sitten eläkepäivillä huristelen vaikkapa kuplavolkkarilla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesäauto olis kyllä ihana! Sellainen rättäri tai edes kuplavolkkari. Kesällä saisi sitten fiilistellä sillä maanteillä =D.

      Poista
  5. Useimmat vanhat autot ovat kauniita. Niissä on upea muotoilu, sekä värit.

    Mielenkiintoinen tuo matkalaukku kiinnitys. En ole ennen nähnyt.
    Näyttää fiatilta auto, ollenekko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se taisi olla joku malli Fiattia. Ennen autot olivat todella tyylikkäämpiä. Nykyautot ovat kovasti (ainakin minun silmmään) saman näköisiä.

      Poista
  6. Asumme aika lähellä, mutta en ole käynyt moneen vuoteen. Vanhat autot ovat niin tyylikkäitä. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat ehdottomasti. Nykyään autot näyttävätkin kaikki ihan samanlaisilta. Ei muuta kuin jonain joutilaana päivänä piipahdat uudelleen. Seillä löytyy paljon muutakin ihmeteltävää autojen lisäksi =D.

      Poista
  7. Ai että, miten ihania muistoja tämä postaus herätti! =D
    Ennen autot todellakin olivat persoonallisempia ja siskoni kanssa olimme tyytyväisiä isämme autovalintoihin pääasiassa sen takia, että ne olivat aina leveähymyisiä ja kiltin näköisiä =D
    Tuolla nostalgisessa Espoon automuseossa on tullut joskus käytyä ja paikka on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olin aikanaan lapsena ylpeä meidän perheen mossesta, koska se oli kaunis metallinhohto vihreä. Sitten kun minulle selvisi, ettei se kuulukkaan ihan niiden arvostetuinpien automerkkien joukkoon, en ollutkaan enään siitä niin innoissani =D.

      Poista
  8. Nuo vanhat autot ovatkin sympaattisia, uusista en tykkää ollenkaan. Ja tuo museokin on jotenkin liikuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Museo on tosi kiva, vallankin kun sijaitsee vanhassa kivinavetassa =). Käy ihmseessä joskus tutustumassa.

      Poista
  9. Hieno esittely. Tuolla onollut kun lapset oli ihan pieniä. Ei vaan ole tullut mentyä "aikuisena".
    Paljonhan Espoossa on näkemistä ja kokemista, ja Automuseo on yksi varteenotettavimmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Orvokki! Ja ei kun vaan jonain joutilaana päivänä lähdet käymään pitästä aikaa uudelleen, kamera mukaan tietenkin =D.

      Poista
  10. Paljon näyttää autoja olevan, yksi Lamborhinikin näköjään joukossa. Ainakin joku noista tiloista näyttäisi vähän kuin olisi tehty entiseen navettaan. No, eipä siinä sinällään mitään.Uusiokäyttöä! Tuon ajan autoissa eivät vielä tuulitunnelit määränneet muotoilua niin paljon kuin nykyään, joten paljon enemmän kirjoa muotoilussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko museo sijaitsee vanhassa kivinavetassa ja se tekee osaltaan paikasta minusta viehättävän. Kun ei ole mikään steriili näyttelytila. Ja kyllä, enne oli autoissa muotoa ja luonnetta =D.

      Poista