Villa Sandviken Vaasa

Kävin pari viikkoa sitten työmatkalla Vaasassa. Tämä oli elämäni toinen kerta kun pääsin käymään Vaasassa. Vaasa on aivan upea kaupunki ja mikä parasta, meren rannalla =D. Kävin Vaasassa syksyllä ensimmäisen kerran. Päivä oli aurinkoinen ja puistot olivat täynnä keltaisia lehtiä. Aivan ihanaa täynnä kauniita rakennuksia. Tällä reissulla kävimme työkavereiden kanssa lounaalla Villa Sandvikenissä. Wow mikä paikka! En meinannut ennättää syömään lainkaan, kun piti ihastella paikkoja ja valokuvata... kännykkä kameralla, kyllä vain se oli ainut joka oli mukana =D. Paikka oli kerrassaan niin upea, että se on ihan pakko esitellä teillekkin.

Käsillä oli aurinkoinen talvipäivä. Villa Sandviken sijaitsee merenrannalla (joka on paikalle bonusta) ja sen takana on upea puisto. Voin vain kuvitella, miten kaunista täällä on kesällä. Ehdotin henkilökunnalle, että laittavat vierasvenesataman puiston rantaan. Tänne olisi upeaa ajella omalla veneellä syömään. Ranta pitäisi kuulema ruopata ensin, jotta sinne pääsisi =D.

Heti eteisessä tervehti lounaslista kauniilla telineellä. Ai että noin kauniista nuottitelineestä olisi aivan ihana soittaa huilua (huokaus). Ai niin, onko siitä koskaan ollut puhetta, ettäs soitan huilua? Huokailin jo tässä vaiheessa ihastuksesta syvään.

Seuraavaksi oli upea ja aristokraattinen alue, jossa saattoi istahtaa hyvän juoman kanssa lukemaan vaikka päivän lehdet.

Lasit voi ihan hyvin ripustaa lampunvarjostimeen =D.

 Upea kokonaisuus!

Itse ruokasali oli avara ja kylpi valossa. Kiitos keväisen auringon paisteen ja suurien upeiden ikkunoiden. Tilaa oli paljon, joten tänne mahtuu monta kerrallaan syömään. Paikka taitaa olla suosittu, sillä vaikka tilaa oli paljon, oli pöytävarauksiakin tehty.

Meidän pöytä oli ihan ikkunan vieressä. Kun aurinko tuli pilvien lomasta esiin, se lämmitti todella. Heti tuli niin keväinen fiilis että! Kevät on ihmisen parasta aikaa, ainakin jos minulta kysytään =D.

Lounaslistalla oli muutama hyvä vaihtoehto annoksia. Tarjoilija otti meidän tilaukset ja kertoi, että salaatti pöydästä sai hakea salaattia. Siis mikä ihmeen salaattipöytä? Tästä oli Rosson perusraasteet kaukana. Tämä oli herkku alkupöytä! Mielettömästi upeita makuja. Ennen kaikkea rakastuin oliiveihin. Minkähän merkkisiä ne olivat? Eipä tullut kysyttyä. Myös pöydässä ollut savutettu kypsä oli mehevää. Vatsa tuli täyteen jo tämän pöydän jälkeen.

Kun ruoka-annokset oli nautittu, sai jälkiruoaksi hakea kahvia ja suklaakakkua! Sitä suklaata ihan valui sieltä välistä. Meinasi viedä kyllä kielen mennessään. Kun olimme valmiit lähtemään, saimme käydä tutustumassa vielä Villa Sanvikenin yläkertaan. Siellä sijaitsivat Villan kokoustilat ja kabinetit.

Yläkerrassa sijaitsevat kokoustilat olivat erikokoisia ja jokaisella oli oma nimi ja oma tarina. Tämä oli nimeltään kesähuvila. Huone on sisustettu Kustavilaistyyliin ja tällä halutaan kunnioittaa 1800-luvun lopun huvilaperinnettä. Kävin vakoilemassa Villa Sandvikenin netti sivuilta, että se on rakennettu 1845 Hietalahden puistoon hienostohuvilaksi. Tuon ajan merkki henkilöt kokoontuivat kesäisin Villaan viettämään aikaa. Kokoustilojen nimet antavat mm. viitteitä siitä, ketä kaikkia Villassa on vieraillut.

Tämä upea sininen, kullalla koristeltu kokoustila on nimeltään Sanmark. Tällä tilalla halutaan kunnioittaa Vaasassa kaupunginlääkärinä toiminutta ja puutarhanhoidosta kiinnostunutta F. G. Sanmarkia, joka aikoinaan suunnitteli Hietalahden puutarhan. Upea huone!

Takana näkyy seuraava kokoustola, joka on nimeltään Sibelius. Hän tykkäsi istuskella Villan nojatuolissa ja poltella sikaria.

Jos olinkin tähän mennessä jo vaikuttunut paikan ihanuudesta, niin nyt tuli piste iin päälle! Kokoustila Pavlova! Ja nyt ei puhuta sitä makoisasta jälkiruoasta, vaan ballerinasta Anna Pavlovasta. Rakkaus ruotsalaiseen näyttelijään toi myös Annan aikoinaan Villaan.

Mitä ihmettä, soutuvene pöydän alla! Ravintolan johtaja Taina kertoi meille, mihin tämä vene liittyi. Vaasassa asuneen paikallisella torikauppiaalla oli venäjänkielen taitoinen poika, joka johdatti Annan Hietalahden puistikkoon. Anna oli tullut Tukholmasta kiertueelta etsimään ihastustaan, jonka oli määrä näytellä puiston kesäteatterissa. Vaan miten kävikään. Anna ei saanutkaan vastakaikua tunteilleen ja niinpä hän otti soutuveneen rannasta ja yritti hukuttautua rantaveteen. Onneksi Anna ei onnistunut siinä ja niinpä saivat tuolloin ihmiset vielä nauttia hänen kauniista tanssista, ura oli vasta alussa. Minä kuuntelin tarinaa haltioissani.

Yläkerran wc tila oli vuorattu vanhoilla sanomalehdillä. Täällä ei tarvitse selata kännykkää, aika kuluu muutenkin mukavasti. Saattaa syntyä jonoa oven taakse =D.

Vuodesta 1880 eteenpäin Villa kuului Vaasan kaupungille. Vuonna 2016 Kiinteistö Oy Hietalahden Villa osti huvilan. Vuosi tämän jälkeen aloitti paikassa ravintola, onneksi. Nyt Villa Sandvikenistä pääsee nauttiman kaikki! Tämä paikka oli niin kaunis, ruoka hyvää ja palvelu erinomaista, joten voin suositella paikkaa käsi sydämellä. Täällä kokoukset nousevat ihan eri levelille. Voit lukea lisää paikasta ja sen mielenkiintoisesta historiasta heidän nettisivuilta täältä. Paikasta löytyy myös viinikellari ja juhlapalvelu, joihin voit tutustua myös heidän nettisivuilla.