Jussarö

Yksi mieleenpainuvimmista saariston saarista meidän perheelle on ollut Jussarö. Saarella on aivan upea luonto ja mielenkiintoinen historia. Laituri on melko lyhyt, mutta sopu sijaa antaa.

Tuhatkuusisataaluvulla todettiin, että alueella on magneettisia häiriöitä, jotka vaikeuttvat merenkulkua. Merikortti alueestta tehtiin jo 1750-luvulla. Ensimmäiset luotsit sijoitettiin Jussaröhön 1800-luvun alussa.

Ensimmäiset kokeet rautamalmin louhintaan tehtiin jo vuonna 1817. Rautakaivos avattiin 1834. Kun rautamalmin louhinta teollistettiin 1961 syntyi Jussarön rautakauvos. Kaivos toimi ainostaan vuoteen 1967, jolloin toiminta lopetettiin kannattamattomana.

Kaivoksen ollessa toiminnassa, asuivat kaivostyölaiset saarella mm. kerrostalossa. Työlaisille oli järjestetty myös huoltorakennuksia. Nyt nämä rakennukset ovat autioita. Autiotalot tekevät saaresta hieman aavemaisen, jännittävän! 

Tästä rakennuksesta oli jäljellä enään vain rappuset =D.

 

Näin saarella kaksi autoa, toinen oli A1 ja toinen A2 =).

Jussarön luonto on todella moninainen. Siellä voit kokea kaiken rehevästä suomaastosta karuun kallioon. Saarella kulkee useita merkittyjä luontopolkuja joiden varrella on infotauluja eläimistä ja kasveista.

Saarelta voit bongata harvinaisia kasveja ja lintuja. Tässä yksi harvinaisuus, meriotakilokki (yllä). Minä näin kyseisen kasvin ensimmäisen kerran elämässäni. Jussarön rantahiekka on tummaa. 

Tässä mäntykukka (alla).

Saarelta löytyi myös sympaattisia lampaita.

Toisella puolella saarta on upea hiekkaranta. Rantaan löi kunnon surffiaallot. Rannan molemmin puolin on upeat kalliot.

Blogini otsikossa oleva kuva on kuvattu myös Jussarössä.

Vuonna 1891 rakennettiin ensimmäinen majakka saarelle. Todettiin, että majakan sijainti on huono ja se korvattiin vuonna 1922 uudella täysautomaattisella majakalla, joka rakennettiin lähellä sijaitsevalle Sundharunin saarelle. Majakka näkyy Jussarön saarelle.

Kaivoksen lopetettua toimintansa otti armeija saaren hallintaansa. Saarella oli merkittävä tehtävä kylmän sodan aikana. Meidän perheen juniori etsi innoissaan ammusten hylsyjä saarelta muistoksi. Niiden lisäksi muistoksi lähti pussillinen kiviä.

Vuonna 1989 saaren länsiosa liitettiin Tammisaaren saariston kansallispuistoon. Kesällä 2005 Jussarön itäosa avataan yleisölle. 

 Aavelintu!

 Saaren kalliolle oli kirjoitettu kivistä saarella vierailleiden veneiden nimiä.

Saarella oli paljon metsämansikoita ja mustikoita. Löysimme myös puutarhavadelmia ja kanttarellejä. Ja mikä parasta, laiturilta tuli mato-ongella suuria ahvenia! Kalat fileiksi ja pannulle, kattilaan uusia perunoita. Kanttarellien seuraksi sipuli pannulle ja voita perään. Tuli ihan omavaraistaloudellinen olo =D.

Jussarö on paikka jonne haluan mennä ehdottomasti uudellee. Jussarön nettisivuille pääset tutustumaan tästä.
Ihana paikka, suosittelen!