keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Sinisorsa

Kun olimme viime lauantaina aikamme ihailleet nokikanan poikasia, jatkoimme matkaa Suomenojan altaan ympäri. Meillä kävi mukava tuuri, sillä voimalaitoksen vieressä olevan lintutornin luona oli sinisorsapoikue lököttelemässä auringissa. Sorsat ovat täällä kaupungissa siitä kiitollisia "luontokuvattavia" että he ovat tottuneet ihmisiin ja päästävät helposti lähelle. Ei tarvitse kovin pitkää zoomia omistaa kun saa jo ihan kohtuullisia kuvia aikaiseksi. Näiden sorsien edessä oli oikein penkki, joten istahdin heitä ihailemaan. Jälleen luontoelokuvaa tarjolla parhaimmillaan.


Emo piti minua silmällä koko ajan, että en vain tule ja nappaa yhtään näistä söpöliineistä mukaan =D. Vaikka sorsa onkin niin yleinen, että sitä näkee todella paljon joka paikassa, niin minusta se on aina yhtä sympaattinen lintu. En kyllästy katselemaan heitä koskaan.




Uintihetken jälkeen on mukava tulla välillä aurinkoon kuivattelemaan. 


 "Kato, mulla on näin hieno jalka"!


Sinisorsa munii kuudesta kymmeneen munaa ja hän hautoo munia noin kuukauden verran. Toisin kuin nokikana, sinisorsista vain naaras osallistuu poikasten hoitoon ja heidän ravinnon hankkimiseen. Poikaset ovat lentokykyisiä noin kahdeksan viikon ikäisinä. Osa sorsista muuttaa pois talveksi, mutta vallankin Etelä-Suomessa sorsat voivat talvehtia tiiviin höyhenistön ja paksun untuvakerroksen ansiosta.


Eikö hän olekkin herttainen =D.




Sinisorsaa kutsutaan myös heinäsorsaksi. Arkisemmin sorsaa taidetaan nimittää pullasorsaksi =D. Pullaa ei kyllä valitettavasti tullut nyt yhtään mukaan. Veneellä saan kipparilta aina vähän toruja kun meinaan syöttää meidän kaikki eväsleivät sorsille. No mitä itse tekisit, jos sinua tuijotettaisiin nätisti näillä nappisilmillä? Ei siinä voi muuta kuin antaa kun toinen nätisti pyytää =D.

22 kommenttia:

  1. Schöne Bilder von der Stockenten Familie,

    Gruß
    Noke

    VastaaPoista
  2. Kyllä on hieno jalka, ja niin olet soma itsekin ;))

    Upeat kuvat jälleen!

    VastaaPoista
  3. Kyllä ne on söpöjä noi sorsan poikakasetkin. Tuttavan mökillä aikoinaan syötettiin sorsille ylimääräinen aamupuuro lusikalla :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =D puuro on varmasti maistunut heille. Meille meinasi kerran tulla yksi sorsa veneeseen sisään ruoan perässä =D.

      Poista
  4. Sosat ovat kuvauksellisia ja luottavaisiakin!
    Ajatella että poikaset ovat jo noin isoja, tarkoitan ettei enää niitä pieniä pörröisiä palleroisia!

    VastaaPoista
  5. Tosi hienoja kuvia suloisista sorsanpoikasista ♥ ja onhan tuo äitisorsakin nappisilmineen melkoisen sievä :) Taitaa tienata tänäkin kesänä vielä monet eväsleivät tuolla katseellaan ;)

    VastaaPoista
  6. Upeita kuvia!
    Sorsille voi tarjota kauran siemeniä, jotka ovat paljon terveellisempiä, mutta aivan yhtä herkullisia kuin leipä tai pulla (vink-vink ;-))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna ja kiitos vinkistä! Nyt teidän mitä teen niille kauran siemenille, joita ei tule puuroksi keitettyä =).

      Poista
  7. On kyllä söpöjä nämäkin, eikä sorsien yleisyys todellalaan vähännä niiden söpöyttä yhtään! Ihana kesän valo näissä kuvissa jo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Merenneito =). Kesä se on jo käsillä (vaikka lämpötila ei aina sitä oikein vakuuta). Kohtahan se on juhannus ja valon määrä alkaa vähentyä =D.

      Poista
  8. Upeat kuvat luonnon ihmeestä, eli uusista pienokaisista. Eikä emokaan ole lainkaan hullumpi poseeratessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Orvokki. Sorsat olivat niin lähellä että heitä oli helppo kuvata, vaikka emo katselikin silmä kovana minun perääni =)

      Poista
  9. Sorsa on hyvinkin kuvauksellinen ja nuo pikkuisensa vieläkin enemmän.
    Sulla on ollut loistava tilaisuus näppäillä tästä perheestä kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli, poikue oli ihan rannassa lököilemässä =D.

      Poista
  10. The little ducks have really photographed fantastic. Sharp and bright and full of beautiful detaills. Great to see :-)

    VastaaPoista
  11. Hei, sinulla on aivan ihania valokuvia, joita katsellessa tässä vierähti luvattoman kauan aikaa! Tässäkin postauksessa tuo orkesterinjohtaja on loistava. Lisäksi tekstit ovat kivoja lukea, jopa koko tarina uuden objektin hankinnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Marle! Mukavaa että viihdyit näiden minun "jorinoiden" parissa =D.

      Poista