maanantai 30. marraskuuta 2015

Syksy Seurasaaressa

Eilen vietettiin ensimmäistä adventtia ja täällä etelässä ei ole lumesta tietoakaan. Lumi toisi valoa kovasti tähän vuoden pimeimpään aikaan. Lunta odotellessa. Marraskuu ensimmäisenä päivänä kävimme perheen kanssa pitkästä aikaa Seurasaaressa. Ajoimme ensin kaupan kautta ja ostimme mukaan pussillisen maapähkinöitä. Jos oikein hyvä tuuri kävisi, voisimme syötää siellä eläimiä.




Seurasaaren sillalla seisoskeli lokinpoikanen sillan kaiteella. Se oli niin kesy, että sain kuvailla sitä ihan rauhassa. Olikohan tämä nyt se Lenni lokinpoikanen?


Myös varis ihmetteli maailman menoa samalla kaiteella.



Sillan juurella oli iso parvi sorsia ja niiden seasta bongasin tämän telkkäpariskunnan. Suloisia nappisilmiä!










Seurasaaressa on monia mukavia museorakennuksia kuvattavaksi. Minulla oli vain pitkä putki tällä kerralla mukana, joten en päässyt ottamaan kovin laajakulmaisia kuvia.




Ei aikaakaan kun ensimmäinen orava jo kurkkaili puiden oksilta. Hän oli kovin rohkea ja tuli hakemaan pähkinöitä Juniorin kädestä. Välillä hän söi pähkinan ja välillä hän kävi nopesti kaivamassa sen maahan jemmaan, talven varalle =D.




 Tämä orava katseli melko kriittisellä katseella ensin, että mitäpä siellä alhaalla mahtaa olla tarjolla.


Vaan niin sai Kippari hänet houkuteltua alas herkkujen äärelle =D.


Ja kun kurre pääsi vauhtiin hän kävi hakemassa vuoron perään Juoniorin ja Kipparin kädestä pähkinöitä. Välillä jemmattiin ja välillä syötiin. Yhden kerran hän pysähtyi minunkin eteen ja katsoi kysyvästi silmiin, "etkö meinaa antaa minulle mitään, vaan osoittelet ainostaan tuollaisella putkella minua"? Suloinen!


Vaan sitten tuli koiran ulkoiluttaja. Hän näki aivan varmasti, että me syötimme oravaa, niin eikö hän oikein antanut löysää hihnaan, että koira pääsi kyöräämään oravan puuhun! Oliko aivan pakko! Miksi ei voinut vain mennä ohi ja antaa oravan olla. Ja kaiken huippu oli, että koiran omistaja oikein nauroi päälle.


Arvatkaa tuliko orava enään puusta alas? Seillä se säksätti ja katsoi meitä loukkaantuneen näköisenä, vaikka yritin kuinka hänelle vakuutella, että emme halua hänelle mitään pahaa.


 Kyllä oravat vain ovat suloisia, oletteko samaa mieltä?


Myös nämä suloiset pikkuiset tintit tulivat hakemaan makupaloja suoraan kädestä. Piti vain malttaa olla holjaa eikä aikaakaan kun vierailija tuli kädelle.


Ensin hieman tuumaillaa, että tohtiiko tulla hakemaan.


Tämä oli aivan ihanaa puhaa. Voittaa luontokappaleen luottamus.


Seurasaaressa on mukavaa pistäytyä kaikkina vuoden aikoina. Lähellä juhlalavaa on grillipaikka, jossa oli tälläkin kerralla tulet. Viereisestä kioskista voi ostaa makkaraa, ellei omat sattunut tulemaan mukaan. Mikähän siinä on, että makkara maistuu taivalliselta kun sen saa syödä ulkona, kaikkina vuoden aikoina? Penkillä oleva pötkö ei ole makkara vaan käpy =D.




Nämä ovat kuuluisat Urho Kaleva Kekkosen kuntoportaat. Hän ulkoili ja kuntoili paljon Seurasaaressa.


Lopuksi vielä pari kuvaa joutseista.




Tuleeko teidän käytyä Seurasaaressa? Itse päätin, että pitää mennä edottomasti pian uudelle, vaikka sitten kun saadaan sitä lunta. Jos vaikka oravat eivät löydäkkään kaikkia piilottamiaan pähkinöitä voi antaa heille uusia.

30 kommenttia:

  1. Ihanat kuvat! Että ne oravat ovat söpöjä. Itse olen aina käynyt Seurasaaressa kesäisin. Pitäisi varmaan käydä muinakin vuodenaikoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Gunilla. Seurasaari on kiva talvellakin sitten kun on oikeasti lunta =).

      Poista
  2. Liian harvoin tulee käytyä, jopa vuosia aikaa. Nuorena tuli aina lenkkeiltyä siellä. Voi että mitä kurrekuvia ja minkälainen eläinystävä kiusaa kurrea ja vielä nauraa päälle!

    Mukavaa alkanutta viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia =). Ei muuta kuin otat eväät mukaan (mm sen makkaran) ja käyt retkellä =D.

      Poista
  3. Ihania kuvia taas! Juuri männäviikolla näin myös toisaalla kivoja lintujenruokkimiskuvia, ja päätin, että mennään kyllä ensi tilassa tuonne retkelle! Äiti saa kuvailla ja muut ruokkia suloisia otuksia :)

    Pöljä koiranomistaja, jotkut ovat kyllä ihan moukkia :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Nunu =). Mene ihmeessä käymään, oli tosi kivaa. Ja kyllä, moukkia valitetavasti aina löytyy...

      Poista
  4. Upeita nuo lähikuvat oravasta ja linnuista :) En ole koskaan saanut syöttää kesyjä oravia. Meilläpäin tuntuu olevan vain villejä ja varovaisia. Joskus joku oravanpoikanen yritti kyllä änkeä ulko-ovesta meille sisälle ja pitikin vähän keplotella, että pääsi itse kotiin ilman oravaa. Ihania otuksia kuitenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Merenneito =). Oravat on kyllä aivan ihquja =D.

      Poista
  5. Ihanat kuvat! Seurasaaressa tuli käytyä ennen hyvinkin usein. Kiehtova paikka ihan ympäri vuoden :)
    Voi itku mikä vatipää! Valitettavasti kaikenlaisilla idiooteilla on lemmikkieläimiä, vaikka eivät taida kovinkaan eläinrakkaita olla :(
    Odotan lumisadetta vähintään yhtä innokkaasti kuin lapsenakin. Potkukelkka ja lumikengät on jo kaivettu komeron perukoilta oven pieleen odottamaan sopivia kelejä =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku. Näin se menee, että toiset osaa arvostaa luonon eläimiä ja toiset taas ei. Toivottavasti pääsette pian kelkkailemaan =D.

      Poista
  6. Todella kivat ja hienot kuvat!

    Keväällä kävin viimeksi Seurasaaressa pitkän tauon jälkeen. Kameraa ei ollut minulla mukana, ja se harmitti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi. Ei muuta kuin uusi retki ja tällä kerralla kamera mukaan =).

      Poista
  7. Excelentes e belas fotos.
    Um abraço e boa semana.

    VastaaPoista
  8. Mrr...sille koiranomistajalle! Sama juttu täällä Hämeenlinnassa Aulangon joutsenlammella kuin myös Vanajaveden rantareitillä. Siellä on paljon lintuja ja ne ovat tottuneet saamaan visiteeraajilta leipää. Eikös melkein joka kerta siellä joku "urpo" päästä koiraa niiden kimppuun. Ihmeellistä on myös, että lintutornille tullaan joskus koiran kanssa. Siellä se räksyttää ja ääni raikaa pitkin järveä. Ihmiset tulevat katsomaan sinne lintuja...Eikä minulla oo koiria vastaan mitään siis! Se on upea tunne kun saa kädestä syöttää luonnon eläintä. Ei me kaikki ihmiset olla pahoja ollenkaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Ja on todella jännää mennä lintutornille koiran kanssa! Lintujen katselemisen lisäksi on mukava kuunnella niiden ääniä, eikä niitä sitten kuule, jos siinä joku koira haukkuu. Olen kanssa koiraihminen mutta en myöskään kyllä moista toimintaa ymmärrä. Koirien kanssa voi lenkkeillä muualla.

      Poista
  9. Liian harvoin tulee käytyä Seurasaaressa, vaikka liikun siinä nurkalla lähes päivittäin. Upeita kuvia oravista ja kylläpä ne ovat kesyyntyneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se taitaa mennä osastolle "liian lähellä" =D.

      Poista
  10. Varmaan upea tunne sydänalassa, kun tintti tai orava tulee kädeltä ottamaan syötävää. Ne ovat siellä niin rohkeita. Miedän pihan vekkulit jotenkin vaan arkoja, vaikka miten koetan pähkinää ja siemeniä kädeltä niile tarjoilla, eivät tule hakemaan.
    Hyviä ovat kuvasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aimarii. Kyllä se oli tosi jännittävää. Ja niin nätisti istuivat sormenpäihin ettei sattunut yhtään =D.

      Poista
  11. Ihanat kuvat ja ihanat Seurasaaren kurret ja tintit :-)
    Täytyypä käydä taas...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna =). Ja käy ihmeessä, siellä sitä on tintti ja orava poikineen =D.

      Poista
  12. Oravat ovat suloisia!!! Ihania säksättäjiä. Mutta koiraihmisen temppu oli ilkeä.. :( Mukavia bongauksia
    Seurasaari on minulle outo paikka ja kaukana. Mielenkiintoiselta näyttää, museoineen kaikkineen. Kuullut olen paikan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oravat ovat ihania, samaa mieltä. Jos joskus tulee tilaisuus päästä Seurasaareen, niin älä jätä tilaisuutta käyttämättä =).

      Poista
  13. Upeita kuvia Seurasaaresta. Seurasaaren silta on kaupungin varmin paikka päästä kuvaamaan vesilintuja lähietäisyydeltä. Piipahdan siellä vaihtelevasti. Ikävää, että kohdallesi sattui huonosti käyttäytyvä koiranulkoiluttaja pilaamaan hyvät hetket oravan kanss. LIntutorneissa tapaamani koirat ovat kaikki ollee säyseitä ja hyväkäytöksisiä. Pitäisiköhän mun ottaa Seurasaari-kuviani käsittelyyn ja yrittää tehdä niistä yhtä hienoja kuin sun kuvat? En taitaisi onnistua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi tosi ihana nähdä sinun seurasaari kuvia, joten ota ihmeessa työn alle. Ja ihan varmasti saat hyvää jälkeä aikaiseksi, parempaakin =).

      Poista
  14. Todella kauniita kuvia.
    Näen myös varis, joka tulee myös minun ensi postitse.Varis Alankomaissa on vähän nähdä. Kuvia orava ovat todella suuria. Olen hieman kateellinen näitä kauniita orava.
    ****************
    Really beautiful pictures.
    I also see a hooded crow, which also comes in my next post. The hooded crow in the Netherlands is little to see. Pictures of the squirrel are really great. I'm a bit jealous of these beautiful squirrel.

    VastaaPoista
  15. Seurasaaren elikot on kesyjä, on tullut joskus 100 vuotta sitten käytyä. Ihanat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irja =). Seurasaaressa pitäisi itsekkin vierailla paljon paljon useammin =D.

      Poista