lauantai 2. tammikuuta 2016

Kinkun sulattelua

Niin meni joulu ja uusi vuosi alkoi. Uusi vuosi on aina uusi mahdollisuus... kaikelle. Kuten jokainen maanantai on uusi mahdollisuus italialaiselle =D. Vuoden vaihtuessa sitä mietiskelee, että mitähän kaikkea uusi vuosi tuokaan tulleessaan? No, noin vuoden päästä se nähdään =D. Uuden vuoden lupaukseni on, että en tee lupauksia. Fiilispohjalla mennään ja se saa riittää =D.

Joulun aikana oli jopa ihan aurinkoisia päiviä, joten kävimme ulkoilemassa ja sulattelemassa kinkkua luonnon helmassa. Vietimme joulua vanhempieni luona maallaa, joten pääsimme nauttimaan todellisesta luonnonhelmasta.




Me olimme kävellen liikkeellä, joten tästä kyltistä ei tarvinnut piitata =D.


Erään metsätien laidalle oli joku tuonut telkkarin kiven päälle! En ole koskaan ymmärtänyt, miksi mitään roskia, puhumattakaan juuri tämän kaltaista ongelmajätettä, tuodaan luontoon. Tuohan ei häviä tuosta mihinkään... ellei joku sitä ota asiakseen siitä viedä pois. Me olimme liikkeellä kävellen (edelleen), joten ei ollut mahdollisuutta ottaa sitä "kyytiin".


Tämä joulu mentiin ilman lunta. Jännittävää oli nähdä, että vielä joulukuun viimeisinä päivinä osa luotoa jaksaa viheriöidä.


Kinkun sulattelukävelyn varrelle sijoittui myös vanha lato. Ne ovat jotenkin todella kuvauksellisia. Mitähän kaikkea nuo vanhat hirret voisivatkaan kertoa meille?




Vaikka lunta ei ollutkaan, oli ilma sen verran pakkasen puolella, että lätäköt olivat jäässä. Juniorista oli todella hauskaa kävellä niiden päältä ja kuunnella jään ritinää. Minä kävelin kamerani kanssa edellä, joten sain lätäköistä kuvan ennen kuin Juniori pääsi niiden kimppuun.






Ja tässä todiste, että terveessä luonnonhelmassa ollaan. Naava kasvaa puhtaassa luonnossa. Naava kuuluu muuten jäkäläsukuun ja se kasvaa puiden oksilla. Näistä saisi hyvän paran joulupukille!






Vanhan kuusen oksiin oli jäätynyt vesi ikään kuin helmiksi. En saanut kovin hyvin niitä kuvattua, sillä macroa ei ollut mukana. Käytin tällä kävelyllä yhden objektiviin taktiikkaa ja lähdin vain yhden objektiivin voimin matkaan. Vaan ihanaa oli katsella näitä luonnon helmiä ihan vain paljaalla silmälläkin.




Lopuksi vielä muutama lintukoti. Nämä tuli kuvattua vanhempieni pihapiiristä. Meillä on aina laitettu paljon pönttöjä linnuille ja ne on huollettu asian mukaisesti joka vuosi, jotta ovat puhtaita seuraavalle pesijälle.






Ja viimeiseksi hömötiainen alias "hömppä", jonka kuvasin lintulaudan läheisyydestä. Kovin on ollut jännittävä "talvi" tähän saakka. Saas nähdä koska saadaan kunnon lumipeite tänne Etelä-Suomen. Pari hyvää yritystä on ollut. Vaan kevättä kohti mennään jo kovaa vauhtia. Reilut kolme kuukautta ja vene on jo taas vesillä, jes!

18 kommenttia:

  1. Upeita kuvia Katinka ja paljon lämpöisiä ajatuksia uudelle vuodelle. Tuo telsu jäi kyllä ihmetyttämään, kuka on sen sinne raijannut ja onko ollut hauskakin vitsi.. Hööh. Kaikenlaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset Tiia. Telkkarin osalta mietin ihan saamaa, jos oli vitsi niin oli todella huono sellainen =).

      Poista
  2. Upea kuvasarja jälleen!

    Tänään on hieman jo lunta tuprutellut, vähän sitä voisi lisää tulla...siis vain vähän :)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa. Mukavaa todella kun saimme edes vähän lunta. Heti näytti paljon valoisammalta =D.

      Poista
  3. On se vaan niin hassua miten samassa maassa voi niin erilaisessa luonnossa tehdä kinkun sulattelut. Meillä oli Itä-Suomessa ihan kunnon talvi pakkaslumineen ja etelässä on ollut melkein vesisadetta. Noh, nyt sentään maa valkeana. Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit. Suomi on pitkä maa ja todella siihen mahtuu sitten säätä laidasta laitaan =D. Ihanaa uutta vuotta myös sinulle!

      Poista
  4. Excelente trabalho, um abraço e um bom ano de 2016.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks a lot and same to you, happy new year 2016!

      Poista
  5. Párekin Palvelijatar02 tammikuuta, 2016 19:18

    Kuvasi ovat taas ykkösluokkaa! Minä rakastan kuvata lätäköitä niin jäisinä kuin sulanakin. Ja telkkari luonnossa on varmaan jonkun mielestä tilataidetta :)
    Tänään on hippasen tihrutellut ohutta lunta, tuuli on selvästi kylmentynyt. Ehkä talvi taas yrittää vallata etelänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokse, tänään todella saatiin vähän lunta ja sen kautta talven esimakua =D.

      Poista
  6. Haha, mukava kuvasarja, mutta kaksi erinomaisen mainiota bongausta (2,3) kerta kaikkiaan. :)

    VastaaPoista
  7. Tuo romujen raahaaminen metsään on ihan käsittämätöntä. Espoon keskupuistossa näin juuri sinne viedyn vanhan patjan, ja paljon muutakin siellä näkee.

    Hienot kuvat! Oikein hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi. Olen kassasi ihan samaa mieltä, että romut kuuluisi roskiin eikä missään nimessä luontoon, edes vitsinä. Ihanaa alkanutta vuotta sinullekin!

      Poista
  8. Isokoskeloista. Niitä on aina keväisin ja syksyisin runsaasti Seurasaaren ja Kuusisaaren tietämissä ja Laajalahdella. Marle löysi tänään niitä Kaivopuiston rannasta ja kyseli linnun nimeä. Komea lintu.
    Lightroomin hankinta taitaa olla edessä, muutenkin olin sitä miettinyt. Tyttäreni käyttää sitä ja on erittäin tyytyväinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wow, kiitti vinkeistä! Pitääkin tehdä retkiä sinne kameran kanssa. Isokoskelo on todella upea lintu. Hyvä, että tyttäresi käyttää Lightroomia niin sinulla on ihan oma "lähituki". Siinä on paljon näppäriä ominaisuuksia kun vain keksii ne (tai joku vinkkaa). =D.

      Poista
  9. Mitäpä niitä lupauksia ihan suotta. En tehnyt minäkään.
    Et pitkään vetkutellut, vaan lähdit happihyppelylle. Saldona nippu hienoja kuvia.
    Telkkaria en ole metsässä vielä nähnyt, sen sijaan erämaassa oli yllätys löytää vessan pytty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. He hee... vessanpytty =D. No oli varmasti hämmästyttävä näky =D.

      Poista