Apollo

Vaikka otsikosta voisi ensin kuvitella, ei ole tulossa tarinaa kuuraketista, vaan perhosesta =D. Näin elämäni ensimmäisen kerran apollo perhosen viime vuonna kesällä Sottungassa, mutta en saanut siitä valitettavasti valokuvaa. Apollo on Suomen kookkain perhonen ja se harvinaistui 1950-luvulla. Se on erittäin uhanalainen ja se on rauhoitettu meillä Suomessa vuodesta 1976. Nyt pääsin ihastelemaan useamman isoapolloperhosen liitelyä Utön saarella Ruotsissa, jossa se on myös rauhoitettu. Ja tällä kerralla annoin kameran laulaa =D.

Aamupäivästä oli ahkera munien laskenta käynnissä. Perhonen oli niin keskittynyt puuhaan, että pääsin melko lähelle kameran kassan. Yritin olla parhaan mukaan häiritsemättä sen puuhia.

Kävimme pyöräilemässä saaren eteläkärjessä ja kun palasimme takaisin, oli paikalla monta apolloa. Nyt oli ruoankeruu menossa. Osa perhosista oli jo hieman elämää nähnyt, eli melko kulahtanut. Mutta se ei haitannut minua. Vihdoin sain kuvia näistä upeista perhosista.

Apollo vaatii elinympäristökseen aurinkoista kalliomaastoa. Naaras munii munat heiniin tai tiputtaa ne maahan. Toukka etsii ravinnokseen isomaksaruohoa. Yksi tapa löytää perhosia luonnosta on etsiä juuri kasveja, joita perhosen toukat käyttävät ravinnokseen ja missä aikuiset ruokailevat. Aikuiset apollot ruokailevat ahkerasti ohdakkeilla. Apollo talvehtii joko munana tai pienenä toukkana. 

Kolmistaan perhosten kesken.

Kolmistaan pörriäisten kanssa =D.

Sinne lensi pois =D. Tämä oli lomani upein luontohetki, joka ei unohdu koskaa. Voi olla, etten enää ikinä näe apolloa uudelleen, siksi olin niin onnellinen, että sain siitä monta kuvaa. Tässä eivät oleet suinkaan kaikki =D.