Sunnuntaina, messujen viimeisenä päivänä katsastimme Uuden Aallon ja saaristolais osuuden. Uudessa Aallossa oli mahdollisuus kokeilla monenlaisia vesiharrastuksia. Minä tyydyin katselemaan kun muut kokeilivat =D. Tänä vuona Uuden Aallon allas oli suurempi kuin koskaan. Altaan pituus oli 40 metriä ja leveys 15 metriä. Veden syvyys oli jopa metrin.
Nämä flyboard esitykset olivat todella upeita. Haastavia kuvata, kun oli melko hämärää. Minä en uskaltaisi koskaan kokeilla moista vehettä.
Paikalla oli myös kaksi hehkeää merenneitoa =).
Sup lautailu on tullut vuosi vuodelta suositummaksi. Olen kuullut jopa Sup joogasta, hui! Minä en pysyisi pystyssä tuon päällä edes seisaallani, saati sitten että joogaisin siinä =D. Vaan mukavan näköistä touhua ken sen osaa.
Uuden Aallon osastolla oli nähtävänä kaikkea sukellukseen ja vesielämään liittyvää. Tuli sellaien olo kuin olisi ollut surffirannalla.
Pipo merellä lämmittää aina.
"Peltsi" Peltonen oli antamassa kalastusvinkkejä Rapalan jättiakvaariolla. Minä opin, että veden lämpötilalla on väliä kun valitaan viheen väriä. Heti jäiden lähdetyä kalat käyvät vähän hitaalla, ovat kylmästä kankeita. Kalahaaveista paras on sellainen joka on mukana. Toinen tärkeä ominausuus on, että se on tarpeeksi suuri.
Mikä kala ei kuulu joukkoon =D.
Kalastuksen maailma on ihan oma juttunsa. Messuilla oli mielestäni tällä kertaa enemmän kalastusvälineitä myyviä osastoja kuin ennen. Tarjolla oli vaikka minkälaista kuva ja vihettä. Oli keloja ja vapoja ym. kaikkea kalastukseen liittyvää tarviketta.
Upeat puukot. Toisen päällinen on tehty käärmeen nahasta ja toisen kalan nahasta.
Rosterin osastolta löytyi mielestäni asiallinen juomateline, jonka voi kiinnittää veneen kaiteeseen.
Saaristo-osalta löytyi mukavia vinkkejä uusista ja jo ennestään tutuista paikoista. Tarjolla oli myös aitoa saaristolaisruokaa, mitäpä muutakaan kuin lohikeittoa ja saaristolaisleipää. Kyllä maistui hyvältä!
Tämän vuoden valinta vuoden vierasvenesatamaksi oli Kökarin saarella sijaiseva Sandvik. En ollut vallinnasta yllättynyt, sillä satama on todella mukava. Koska sen yhteydessä on myös leirintäalue, on heillä mahdollisuus panostaa satamaan enemmän, koska myös käyttäjiä on enemmän. Vierailimme viime kesänä tässä upeassa satamassa. Voitte lukea sataman esittelyn
täältä. Sisävesistön vuoden vierasvenesatama oli tänä vuonna Kuhmoinen. Kuhmoinen sijaitsee suuren vesistön, Päijänteen rannalla Keski-Suomessa.
Kökarin saarelta oli tuotu messuille maisteltavaksi todella hyvänmakuista siideriä. Saimme maistettavaksi omenasiideriä, johon oli lisätty puolukkaa. Äkkiseltään olisi voinut kuvitella, että siideri olisi voinut olla karvas, mutta ei, se oli todella hyvää! Raikasta. Saaristosta löytyy kaikkea hyvää.
Löysimme messuilta myös Jussarön uuden satamapitäjän. Hän näytti meille kuvia uudesta saunasta ja laiturista. Asiallisen näköiset paikat. Jussarö on yksi meidän suosikkisaarista. Jos et ole koskaan käynyt, kannattaa ottaa agendalle. Saaresta löytyy monia upeita luontopolkuja ja mielenkiintoinen historia. Lisäksi saarella on upea surffiranta. Jussaröstä voit lukea lisää
täältä.
Karttakeskuksen osasto on aina mielenkiintoinen, rakastan karttoja! Kipparini uusi tänä keväänä meidän kaikki merikartat uusimpiin painoksin. Nyt on taas sen puoleen turvallista seilata merillä. Mustutuksena tässä kohtaa kaikille veneiliöille. Että vaikka veneessä on elektroniset kartat, tulee paperiversiot olla aina silti mukana. Sähköinen kartta saattaa mennä tilttiin, paperinen ei koskaan, se toimii aina.
Tällaisen "
Minne mentäis" kynäpenaalin hommasin jo vuosi sitten. Minusta erittäin oivallinen tapa käyttää vanhentuneita karttoja uusiokäyttöön =). Minun kynäpenaalissani on pala Ahvenanmaata ja siinä näkyy mm. Kastelholman satama, jossa kävimme viime kesänä.
Viimeisenä, mutta ei missään nimessä vähäisempänä löysimme Teakkerin osaston. Heillä on kerrassaan aivan upeita merellisiä tuotteita myytävää. Meillä on kuvan majakka jo kotona, sininen. Heidän valikoimasta löytää tuotteet niin itselle, kuin vaikkapa mökki- tai venetuliaiseksi. Nämä tuotteet ovat myös mainioita liikelahjoja.
Nämä saimaannorppa mansetit olivat todella ihastuttavia. Luontokuvaaja Juha Taskisen kuva saimaannorpan kuutista on ollut innoittajana näiden valmistuksessa. Ostamalla näitä tuotteita tukee samalla WWF:n toimintaa.
Tämä yhdestä puusta veistetty hylje oli melkein kaksi mertriä korkea. Se maksoi muistakseni 1700 euroa. Ei tullut rahaa niin paljoa mukaan. Tosin vaikka olisikin tullut, olisi sen kuljettaminen koitunut melkoiseksi haasteeksi, sillä hylje painoi yli 500 kiloa! Upea ja suloinen otus!
Teakkerin monien upeiden tuotteiden joukosta haluan nostaa yhden tuotteet erityisesti esille, tämän kauniin pöydän. Pöytiä oli saatavana eri materiaaleista ja pöydän keskellä olevaan uraaa sai myös eri materiaaleista. Sen saattoi itse sisustaa tai laittaa vaikka kylmiä kivilaattoja ja niiden päälle viileää vaativia tuotteita esille. Nerokas huonekalu. Lisäksi pöytä oli todella kauniisti muotoiltu.Teakkerin tuotevalikoimaan voit tutustua
täällä.
Venemessuilla tuli vietettyä kaikkiaan kolme päivää. Rehellisesti sanottuan vähempi aika ei olisi riittänyt mihinkään. Tapasimme paljon veneilyn ystäviä ja pääsimme tutustuman moniin mukaviin asioihin. Messujen kolme päivää olivat antoisat. Tästä alkaa uusi veneilykausi. Kipparilla on jo loman reittisuunnittelu täydessä käynnissä. Tulevana kesänä meitä kutsuu Ruotsi. Jäiden lähtöä odotellessa!
Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Helsingin Messukeskuksen kanssa.
Kiitos Messukeskukselle Bloggaaja passista!
