perjantai 26. toukokuuta 2017

Pihlajasaari

Viime viikonloppuna saimme esimakua kesästä, vihdoinkin! Ja kyllä se tuntuikin hyvältä. Lauantaina oli Juniorin musiikkiopiston konsertti, joten lähdimme sunnuntaina vasta vesille. Teimme päiväretken Pihlajasaareen.


Pihlis on mukavan matkan päässä päiväretkeä ajatellen. Annoimme päivän lämmitä ensin rauhassa. Kun saavuimme satamaan, huomasimme iloksemme, että laiturissa oli tutuja veneitä vastassa. Meidän mukana oli Juniorin paras kaveri. Kun saimme veneen laituriin kiinni, häipyi nuoriso heti maihin.




Pihlajasaari on aivan Helsingin edustalla. Saarella on upea hiekkaranta ja mm. siksi se on todella suosittu paikka kesällä. Saareen pääsee kätevästi saaristolautalla. Vuorovene liikenteeseen ja aikatauluihin voit tutustua täällä.




Istuimme ystävien kanssa auringossa ja vaihdoimme kuulumisia sekä kyselimme tulevan kauden suunnitelmia. Tässä vaiheessa tuntuu aina, että talvi meni tosi nopeasti. Että vastahan sitä nähtiin.




Aikamme turistua, pakkasimme eväät ja astiat veneestä mukaan ja suuntasimme grillaamaan! Saimme tuulettoman paikan käyttöömme ja sielläkös se aurinko lämmitti. Kyllä luonnossa ruoan valmistaminen ja syöminen on vaaaaan niiiiiiin iiiiihaaaanaaa!




Kipparini teki tulet ja paistoi meille kananrintaa ja lisäksi makkaraan. Minä tein sillä välin salaatin ja katoin meille pöydän valmiiksi.




Kun vatsat olivat täynnä, lähdimme viemään tavarat veneelle ja suuntasimme ravintola Pihlajasaaren jälkiruoka kahville. Samalla katselimme ympärille ja kiersimme saaren ympäri.


Pesimäpuuhissa oltiin täälläkin =D.




Nämä uimakopit ovat varmasti tämän saaren kuvatuin kohta. Ja ovathan ne hauskoja.










Pihlajasaaressa on kaksi saunaa joita voi varata. Luin juuri netistä, että saunojen vuorot on jo myyty loppuun tältä kesältä! Kovasti ovat suosittuja.


Meillä oli aivan ihana aurinkoinen retkipäivä, joka antoi jo pienen lupauksen kesästä. Jospa se kesä siitä pikkuhiljaa tulisi.

tiistai 23. toukokuuta 2017

Voihan palleroiset

Huomasin sosiaalisesta mediasta, että nokikanalla on jo poikasia Suomenojalla, joten niitä piti tietenkin päästä heti katsomaan, muutaman kuvan toivossa tietenkin =D. Niinpä lähdimme Kipparini kanssa eilen pyörähtämään iltakävelyllä lintualtaalla.


Parissa ensimmäisessä pesässä oli joko hautominen vielä käynnissä tai sitten äiti oli kutsunut jo pienokaiset iltapuulle. Kävi mielessä, että noinko tulee hukkareissu?




Viimeisellä pesällä onnisti! Siellä uiskenteli kaksi nokikanan poikasta emon kanssa. Pesä oli kauempana ja kasvillisuuden suojassa, mutta onnistuin saamaan muutaman kuvan näistä palleroista. Nokikanan poikaset ovat minusta niin hauskan näköisiä, omalla tavallaan söpöjä =D.


 Äidin kanssa!


Myös telkällä oli jo poikasia. Täälläkin mentiin yhdessä äidin kanssa. Nämä ne vasta palleroisia olivatkin. Siellä ne mennä uiskenteli laineiden lomassa.






Tässä välissä tikka innostui poseeraamaan minulle. Se puuhasteli pitkään muutaman puun ympärillä.


 Näkyykö mun kaunis punainen tukka?




Tällä kerralla bongasin harmaasorsan ja sain siitä pinnan Lintu100 listalle. Tai Kipparini sen oikeasti bongasi ennen minua =D.




 Lapasorsauros innostui myös esittelemään kauniita värejään.



Punasotkauros päivysti pesän edustalla, että naaras sai hautoa rauhassa.



Telkkänaaras oli kutsunut poikaset illan tullen siipien suojaan. Montakohan poikasta siellä oikein mahtoikaan olla?


Tiesin, että Suomenojalla asustelee piisameja. Kerran tänä keväänä sellaisen näinkin jo kaukaa. Tällä reissulla Kipparini bongasi sen läheltä ja pääsin ottamaan siitä kivan.  Toivottavasti se ei saalista ihania palleroisia!




Satakieli laulaa luritteli meille kauniita säveliä vielä viimeisillä metreillä. Jälleen kerran iltakävely Suomenojan lintujärvellä oli antoisa ja tarjosi luonnon ihmeitä ihasteltavaksi.

tiistai 9. toukokuuta 2017

Vihertää jo - kesä tulee!

Viime sunnuntaina aurinko jatkoi paistamista ja sehän sopi meikäläiselle. Kerroinkin jo aikaisemmassa postauksessa, että Suomenojan lintujärvellä olisi sunnuntaina lintuharrastuspäivä. Koska ilma oli mitä ihanin, vaikkakin vähän viileä, lähdimme kävelemään kotisatamastamme kyseiseen tapahtumaan.


Matkan varrella näin vihdoinkin valkovuokkoja. Olin niitä ihaillut kevään mittaan kateellisena muiden blogeista.


Orava poseerasi puussa.


Espoon rantaraitti on maisemana upeaa katseltavaa. Meren äärellä viihtyy niin lenkkeilijät kuin koiran ulkoiluttajatkin.


Tämä laituri on saanut purkutuomion. Sinne ei ollut enää meneminen. Laiturin eteen oli laitettu kieltomerkki, ettei laiturille saanut mennä.


Suomenojalle päästyämme olin todella yllättynyt kun siellä oli jo kaksi sorsan poikasta. Voi että ne olivat pieniä ja suloisia <3!




Miljoona linnunpönttöä projektissa on rekisteröity jo 1200808 kappaletta. Ihan huikea määrä! Mikäli et ole vielä ennättänyt rekisteröimään omaa pönttöäsi, voit tehdä sen helposti täältä.


Lintuharrastuspäivän kunnaksi oli Suomenojalle tullut muutamia yhteystyökumppaneita. Heidän kiikareita ja kameran objektiivejä pääsi testaamaan. Näissä testeissä on vaan se paha puoli, että alkaa tehdä mieli sellaisia laitteita joita tällaisella harrastelija kuvaajalla ei ole mitään mahdollisuutta omistaa. Ei ostaa edes puoleen hintaan =D.Alahuuli väpättäen jätin ne sinne. Oli aivan ihanaa, että myös sää suosi tapahtumaa ja väkeä olikin paikalla mukavasti. Paikalta löytyi myös lettukahvila. Kyllä maistui hyvälle!


Pari kuvaa vielä liejukanasta.


Tästä kuvasta näet, miten suuri jalka liejukanalla on, jos vain hahmotat jalan kasvistosta, on se niin samanvärinen.


Pepponen lauleli puunoksalla kauniista. Oli ihan pakko pysähtyä kuuntelemaan, niin kauniilta se kuulosti.


Matkalla takaisin satamaan poseerasi rastas minulle uljaasti.


Rentukat olivat myös puhjenneet jo kukkaan.




Sehän vihertää jo oikeasti! Ja hei, se on oikeasti kesä nyt, sillä bongasin Suomenojalla haarapääskyn. Pääskysestä ei päivääkään =D.


Kun pääsimme takaisin satamaan, pääsin kuvaamaan tiiraa ja laiturin päässä nökötti pari hyvänmielen lintua, meriharakkaa.


Viikonloppu oli kuvaamisen kannalta kaiken kaikkiaan tosi kiva. Tuli nähtyä taas paljon kevään edistymistä. Kyllä se kesä sieltä tulee... aikanaan.