Voihan palleroiset

Huomasin sosiaalisesta mediasta, että nokikanalla on jo poikasia Suomenojalla, joten niitä piti tietenkin päästä heti katsomaan, muutaman kuvan toivossa tietenkin =D. Niinpä lähdimme Kipparini kanssa eilen pyörähtämään iltakävelyllä lintualtaalla.

Parissa ensimmäisessä pesässä oli joko hautominen vielä käynnissä tai sitten äiti oli kutsunut jo pienokaiset iltapuulle. Kävi mielessä, että noinko tulee hukkareissu?

Viimeisellä pesällä onnisti! Siellä uiskenteli kaksi nokikanan poikasta emon kanssa. Pesä oli kauempana ja kasvillisuuden suojassa, mutta onnistuin saamaan muutaman kuvan näistä palleroista. Nokikanan poikaset ovat minusta niin hauskan näköisiä, omalla tavallaan söpöjä =D.

 Äidin kanssa!

Myös telkällä oli jo poikasia. Täälläkin mentiin yhdessä äidin kanssa. Nämä ne vasta palleroisia olivatkin. Siellä ne mennä uiskenteli laineiden lomassa.

Tässä välissä tikka innostui poseeraamaan minulle. Se puuhasteli pitkään muutaman puun ympärillä.

 Näkyykö mun kaunis punainen tukka?

Tällä kerralla bongasin harmaasorsan ja sain siitä pinnan Lintu100 listalle. Tai Kipparini sen oikeasti bongasi ennen minua =D.

 Lapasorsauros innostui myös esittelemään kauniita värejään.

Punasotkauros päivysti pesän edustalla, että naaras sai hautoa rauhassa.

Telkkänaaras oli kutsunut poikaset illan tullen siipien suojaan. Montakohan poikasta siellä oikein mahtoikaan olla?

Tiesin, että Suomenojalla asustelee piisameja. Kerran tänä keväänä sellaisen näinkin jo kaukaa. Tällä reissulla Kipparini bongasi sen läheltä ja pääsin ottamaan siitä kivan.  Toivottavasti se ei saalista ihania palleroisia!

Satakieli laulaa luritteli meille kauniita säveliä vielä viimeisillä metreillä. Jälleen kerran iltakävely Suomenojan lintujärvellä oli antoisa ja tarjosi luonnon ihmeitä ihasteltavaksi.

Kevät Suomenojan lintujärvellä

Eilen oli 15 astetta lämmintä! Kyllä, luit aivan oikein. Tuntui aivan ihanalta olla ulkona ja niinpä päätin lähteä kameran kanssa katsomaan mitä kuului Suomenojan lintujärvelle. Ketä siellä olisi jo paikalla.

Naurulokkeja oli vaikka kuinka paljon. Niiden ääntely täytti tienoon todella intensiivisesti. Oli ihan jännä ajatella, miten hiljainen alue on talvella. Silloin saattaa kuulla satunnaisen variksen äänen =D.

Puut alkoivat olla silmuilla, vihdoinkin! Katsoin eilen televisiosta ohjemaa kevään seurannasta ja siellä todettiin, että terminen kevät ei ole vielä alkanut. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Terminen kesä puolestaan alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee plus kymmenen asteen yläpuolelle. Sinne meillä on vielä vähän matkaa. Säätiedotuksessa sanoivat, että sää viilenee taas loppu viikoksi.... höh!

Sain eilen taas muutaman uuden lajin 100 lintua listalleni. Tämä vekkuli kaveri on lapasorsa herra ja alta kuvasta löytyy rouva. Tuo nokka on todellakin kuin kenkälusikka =D. Lapasorsia oli paikalla jo monia.

Nokikanasta en saanut uutta pistettä, sillä näitä näimme Kipparini kanssa jo merellä aikaisemmin. Silti niiden puuhia oli kiva seurata myös Suomenojalla. Nokikanoja oli paikalla myös monia yksilöitä.

Liejukanoja oli paikalla monia. Ne ovat välillä vaan vähän piilossa, mutta niitä pääsee näkemään kun tietää mistä etsiä. Onneksi linnut ovat melko uskollisia pesimäpaikoille. Tästä tuli piste. 

Väli västäräkki. Se keikisteli päätään niin kauniisti, että olihan siitä pakko ottaa kuva =).

Tavi oli myös paikalla. Internetin mukaan tämä on Suomen toiseksi yleisin sorsalintu ja minä näin tämän elämäni toista kertaa =D. Jostain syystä näitä ei näe merellä.

Mustakurkku-uikkuja oli myös monia yksilöitä paikalla. Tämä on minusta aivan ihana lintu. Telkkiä näin vain yhden ja minun mielestä paikalta puuttuivat vielä ainakin tukkasotka ja punasotka. Ne olivat joko niin piilossa, että en nähnyt tai sitten vasta matkalla paikalle. Suomenojan lintujärvi on kyllä todella mainio paikka bongailla vesilintuja. Ensi sunnuntaina 7.5.2017 siellä järjestetään lintuharrastuspäivä klo 10-15. Lisää tapahtumasta voit lukea täältä.

Suomenojan "vauvauutisia"

Kävin eilen katsastamassa, että joko on poikasia kuoriutunut Suomenojan lintujärvellä. Edellisen vierailun aikana oli ollut pesänrakennuspuuhat ahkerasti työnalla.

Mitkä ovat teille ne merkit, joista voi päätellä että on kesä? Minulle ne ovat haarapääskyt ja kun tuomi kukkii. Pääskyjä pääsin ihailemaan jo pari viikkoa sitten Jussarössä ja tuomi on kukassa tällä hetkellä komeasti. Eli se on kesä!

Räkättirasta tuli kuvattavaksi ihan väkisin, joten pitihän hänen uljas profiili ikuistaa =D.

 Harmaasorsa tuli myös ikuistettavaksi kameran eteen.

Tällä kerralla myös lapasorsapoika oli vähän lähempänä. On sillä iso nokka =D.

Ennätin jo ajatella, ettei poikasia olisi vielä, mutta sitten melkein törmäsin tähän sorsaperheeseen! Heillä oli lepohetki menossa. Niin ihanaa on uinahtaa oman äidin kainaloon. Tästä se uusi elämä alkaa.

Pienen matkan päästä tuli vastaan telkkäpoikue. Äiti sukelteli ahkerasti ja pörröiset poikaset pompottelivat veden väreilyn mukaan. Niin suloisia karvapalleroita!

Jatkoin matkaa ja jännityksellä odotin, että olisiko nokikananan pesässä jo tapahtunut iloinen perhetapahtuma? Hetken päästä näkyi pieniä suloisia nokikanan poikasia puskassa =D. 

"Kato sisko, mä lähden kohta lentoon!"

Punasotkat olivat myös tällä kerralla hieman lähempänä. Kaunis lintu kerrassaan!

Naurulokilla oli sanansa sanottavana tästä kaikesta =D.

Suomenojan lintujärvi tarjoaa joka kerta yhtä upeita luontoelämyksiä. Pieni, mutta elämää sykkivä paikka. Nyt tapahtuu luonnossa niin paljon, ettei meinaa perässä pysyä. Katselkaa ympärille ja havannoikaa, sillä pian ollaan taas siinä ajassa kun alkaa lehdet kellastua ja syksy tekee tuloaa. Nautitaan jokaisesta päivästä ja jokaisesta hetkestä täysin rinnoin! Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikilee! Tarkkailkaa luontoa =).