Kevät Suomenojan lintujärvellä

Eilen oli 15 astetta lämmintä! Kyllä, luit aivan oikein. Tuntui aivan ihanalta olla ulkona ja niinpä päätin lähteä kameran kanssa katsomaan mitä kuului Suomenojan lintujärvelle. Ketä siellä olisi jo paikalla.

Naurulokkeja oli vaikka kuinka paljon. Niiden ääntely täytti tienoon todella intensiivisesti. Oli ihan jännä ajatella, miten hiljainen alue on talvella. Silloin saattaa kuulla satunnaisen variksen äänen =D.

Puut alkoivat olla silmuilla, vihdoinkin! Katsoin eilen televisiosta ohjemaa kevään seurannasta ja siellä todettiin, että terminen kevät ei ole vielä alkanut. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Terminen kesä puolestaan alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee plus kymmenen asteen yläpuolelle. Sinne meillä on vielä vähän matkaa. Säätiedotuksessa sanoivat, että sää viilenee taas loppu viikoksi.... höh!

Sain eilen taas muutaman uuden lajin 100 lintua listalleni. Tämä vekkuli kaveri on lapasorsa herra ja alta kuvasta löytyy rouva. Tuo nokka on todellakin kuin kenkälusikka =D. Lapasorsia oli paikalla jo monia.

Nokikanasta en saanut uutta pistettä, sillä näitä näimme Kipparini kanssa jo merellä aikaisemmin. Silti niiden puuhia oli kiva seurata myös Suomenojalla. Nokikanoja oli paikalla myös monia yksilöitä.

Liejukanoja oli paikalla monia. Ne ovat välillä vaan vähän piilossa, mutta niitä pääsee näkemään kun tietää mistä etsiä. Onneksi linnut ovat melko uskollisia pesimäpaikoille. Tästä tuli piste. 

Väli västäräkki. Se keikisteli päätään niin kauniisti, että olihan siitä pakko ottaa kuva =).

Tavi oli myös paikalla. Internetin mukaan tämä on Suomen toiseksi yleisin sorsalintu ja minä näin tämän elämäni toista kertaa =D. Jostain syystä näitä ei näe merellä.

Mustakurkku-uikkuja oli myös monia yksilöitä paikalla. Tämä on minusta aivan ihana lintu. Telkkiä näin vain yhden ja minun mielestä paikalta puuttuivat vielä ainakin tukkasotka ja punasotka. Ne olivat joko niin piilossa, että en nähnyt tai sitten vasta matkalla paikalle. Suomenojan lintujärvi on kyllä todella mainio paikka bongailla vesilintuja. Ensi sunnuntaina 7.5.2017 siellä järjestetään lintuharrastuspäivä klo 10-15. Lisää tapahtumasta voit lukea täältä.

Syksy Suomenojan lintujärvellä

Olen saanut päähäni, että haluan kuvata tiklejä. Kipparini tiesi, että niitä on nähty monta kertaa Suomenojan lintujärvellä, sillä siellä on paljo talventörröttäjiä, joita tiklit tarvitsevat. Suuntasimme siis marraskuun puolivälissä sunnuntaina Suomenojalle.

Paikka oli oudon hiljainen. Keväällä täällä käy sellainen meteli, että melkein olisi korvatulpille tarvetta. Nyt kuulimme vain satunnaisia tintin ääniä. Eivät olleet tiklit kotona =D. Iso parvi tilhejä sen sijaan lensi korkealle puunlatvaan. Ne olisivat kelvanneet minulle oikein hyvin kuvatavaksi myös, vaan niin ison puunlatvassa ja kovasti korkealla olivat, ettei ollut mitään toivoa. Hetken niitä ihastelimme Kipparini kanssa kaulat kenolla ja pian parvi otti jälleen uuden suunnan, pois koko alueelta. Sinne menivät.

Mitä lintuja sitten nähtiin? Tilhien lisäksi näimme muutamia tinttejä ja sinitiasia. Lensipä pari varista ja harakkaakin ohitse. Odotan niin kovasti kevättä, että saadaan tällekkin alueelle taas elämää. Olen miettinyt monesti, että mikä tekee juuri tästä paikasta niin erityisen, että sellainen runsas lajien määrä tulee keväällä aina vain uudelleen ja uudelleen samoille paikoille.

 Ja kävi meillä tuurikin! Näimme tämän suloisen tavin. Siellä se uiskenteli ihan ypö yksin lähellä rantaa. Hän oli suloinen. Jostain syystä taveja ei tule paljoakaan merellä vastaan. Minulle tämä lintu oli suorastaan harvinaisuus, vaikkakin netissä kirjoittivat, että se on Suomen toiseksi yleisin sorsalintu =D.

Heinikossa lymyili myös pari pariskuntaa fasaaneja. Ennätin jo yhtä fasaanityttöä säikähtämään aikaisemmin, kun hän lähti puskasta lentoon, aivan minun edestä. En tiedä kumpi meistä säikähti enemmän, minä vai hän =D.

Tähän väliin vähän... mitäs muutakaan kuin sammaleita =D.

Nämä töhryt kertovat karua totuutta siitä, että ollaan luonnossa kaupungissa. Onneksi linnut eivät sentään pelästy näitä, vaan tulevat keväällä uudelleen.

Kun joulusta päästään, niin menee vain muutama viikko kun kevätaurinko alkaa paistamaan ja ensimmäiset muuttajat jo saapuvat. Onneksi on tällainen paikka, jossa voi tarkkailla lintuja.