lauantai 31. lokakuuta 2015

Starlight Blogger Award - vastauksia haasteeseen

Sain Starlight Blogger Award -tunnustuksen ja haasteen Tuulalta blogista Tuula's life. Tuula on elämälle utelias aktiivinen nainen ja hänen blogi pursuaa kauniita kuvia ja kokemuksia elämän eri saroilta. Kiitos Tuula haasteesta, otan sen ilolla ja kunnialla vastaan.





 Tuula esitti minulle seuraavat kysymykset:

1. Mistä olet kiitollinen juuri nyt?

Tällä hetkellä olen kiitollinen monestakin, ihan elämän perusasiasta. Perheestä, työstä jossa viihdyn ja tietysti siitä, että pienistä vioista huolimatta olet suht terve ja pystyn elämään normaalia elämää. Olen kiitollinen siitä, että saan herätä joka päivä uuteen aamuun ja päivät tuovat kaikkea kivaa tullessaan.



2. Minkä valinnan tai asian haluaisit muuttaa elämässäsi, jos pystyisit?

En juurikaan  mitään. Kaikki se mitä olen kokenut elämässäni tähän saakka, jopa haasteet, ovat muokanneet minua sellaiseksi ihmiseksi kuin mitä nyt olen. Kaikesta olen oppinut jotain ja se on kantanut minua jatkossa elämässä eteenpäin. Ainut, mitä olen vähän katunut on, ettei minulla ollut nuorena rohkeutta lähteä vaihto-oppilaaksi ulkomaille. Se on jäänyt jostain syystä hieman kaivelemaan =D.



3. Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus?

Elämän tarkoitus on elää ja kokea asioita. Kaiken ei aina tarvitse olla helppoa, mutta elämässä tulisi olla kuitenkin enemmän onnen hetkiä kuin haasteita, elämästä pitää saada nauttia. Itse koen paljon asioita elämässäni perheen, luonnon ja hyvien ystävien kautta ja kanssa.



Jälleen tulee haasteen vaikein osio eteen, nimittäin haasten eteenpäin heittäminen. Olisi monia, ketä olisi mukava haastaa ja ketkä todella ansaitsisivat tunnustuksen. Laitetaan haaste eteenpäin tällä kertaa seuraaville bloggaajile, jotka ovat minulle tuoreempia tuttavuuksia:

Tiia K:n blogista Minäkö keski-ikäinen? Tiian blogi on raikas ja humoristinen ja siinä käsitellään monipuolisesti meidän keski-ikäisten naisten asioita ja aiheita. 

Marlen blogista Marle. Hänen käsittämättömän taitavia käsitöitä, ennen kaikkea patalappuja ihailen aina yhtä paljon.

Aimariin blogista Kuvakirjeitä karsikonperältä. Aimariin blogista on mukava seurata kauniiden kuvien kera mitä kuuluu pohjoisempaan Suomeen.

Kvilttaajan blogista Kvilttaaja. Hänen blogissa on kauniita kuvia luonnosta ja hänen tilkkutyöt ovat henkeäsalpaavan kauniita.


Tuulan minulle esittämät kysymykset olivat mukavia, joten mennään niillä edelleen:

1. Mistä olet kiitollinen juuri nyt?
2. Minkä valinnan tai asian haluaisit muuttaa elämässäsi, jos pystyisit?
3. Mikä sinun mielestäsi on elämän tarkoitus?
Ja vaikka naakalla onkin kuvassa tuima ilme, ottakaa blogihaaste rennolla otteella vastaan =D.

Aurinkoista pyhäinpäivää teille kaikille!






perjantai 30. lokakuuta 2015

Canon EOS M3 - järjestelmäkameran ominaisuudet pienessä paketissa

Sain juuri ennen kesälomamme alkua tilaisuuden Canonilta saada lainaan EOS M3 minijärjestelmäkameran. Minun oli aina tehnyt mieli kokeilla "minijärkkäriä", joten kauaa ei tarvinnut miettiä kun tartuin tilaisuuteen. Mukana tuli vielä minulle kaikkein mieluisin "yleisobjektiivi" vaihtoehto testattavaksi, 18-55 mm zoom.


Oman järjestelmäkamerani lisäksi minulla on käytössä Canonin PowerShot SX 260 HS niitä tilanteita varten, kun ei halua ottaa mukaan järkkäriä. Pokkarikamera menee jopa taskun mukaan ja tässä kyseisessä mallissa on mukava laajakulma ja 20 kertainen zoomi. Mutta mutta...  sillä ei voi ottaa RAW kuvia, eikä siihen voi vaihtaa objektiivia. Niin ja tässä minun mallissani ei ole Wi-Fiä, josta on tullut minulle todella tärkeä ominaisuus kamerassa. Olin katsellut tällaisia minijärkkäreitä ja nyt sain vihdoin kokeilla sellaista ihan käytännössä. Kiitos Canonille tästä tilaisuudesta!


EOS M3 oli nimensä mukaisesti minijärkkäri. Kamerasta löytyy järjestelmäkameralle tutut säädöt ja kuvia voi ottaa myös RAW muodossa. Tässä peilitömässä kamerassa on 24,4 megapikselin APS-C-kokoinen CMOS-kenno. Kamerassa on laaja ISO-herkkyysalue, 100-12800 jolla pystyy hallitsemaan kohinaa jo mukavasti. EOS M3 kameraan voi vaihtaa objektiiveja. Kameraan sopivista EF-M mallin objektiiveissä on valittavana 18-55mm f/3.5-5.6 IS STM:n lisäksi tällä hetkellä myös EF-M 22mm f/2 STM, EF-M 11-22mm f/4-5.6 IS STM ja EF-M 55-200mm f/4.5-6.3 IS STM. Tästä valikoimasta on mahdollista löytää oikea objektivii monenlaisiin kuvaustilanteisiin.


Kameraan on saatavana Mount Adapter EF-EOS M sovitin, jonka avulla siihen voi liittää myös Canonin muita EF ja EF-S objektiiveja. Itse kokeilin kameraa 60mm:n macrolla ja tältä se näytti. Minijärkkäristä oli löytynyt jo kaikki hyvän kameran elementit, wi-fiä myöten. Ainut, mitä kaipasin ja mitä siinä ei ollut, oli etsin. Nostin kameran monta kertaa silmän eteen, kunnes muistin, että etsintä siinä ei ole. Pian totuin kuvaamaan ilman sitä. Canonin tuotesivuilta sain myöhemmin selville, että kameraan saa lisävarusteena elektronisen etsimen EVF-DC1.


Kameran takana oleva kosketusnäyttö kallistuu ylöspäin 180 astetta ja alas 45 astetta. Tämä helpottaa kuvaamista monissa eri kuvakulmissa. Omassa järjestelmäkamerassani näyttö kääntyy myös sivulle, joten sitä ominaisuutta jäin hieman kaipaamaan. Näytön valikko on tuttu muista Canonin valikoista.


Miltä kamera tuntui käytössä? Kun käytin kameraa ja kävelin sen kanssa luonnossa, mietin monta kertaa, että miksi ihmeessä raahaan omaa painavaa järjestelmäkameraani mukana? Ja sen lisäksi vielä aina vähintään kolmea painavaa objektiiviä. Kamera oli todella kevyt ja näppärän kokoinen. Kun teimme retken Maarianhaminasta Tukholmaan Gröna Lundiin, päätin heti, että otan vain tämän kameran mukaani. Kuvia Tukholman reissusta voit katsoa täältä. Mitä enemmän kuvasin kameralla, sitä enemmän siihen rakastuin. Ihana kapistus kerta kaikkiaan! Muiden satunnaisten kuvien lisäksi kuvasin myös reisumme kuvat Tammisaaresta ja Sommaröstrandista pelkästään tällä kameralla.


Olin todella iloinen, että sain mahdollisuuden testata kameraa. Ainut huono puoli oli, että tällaista kameraa alkoi tehdä mieli. Tässä mieliteossa haaste on, että hintaa minijärkkärillä on jo kohtuullisen hyvän normaalin järjestelmäkameran verran. Tämä kamera onkin mielestäni todella hyvä vaihtoehto silloin, kun kuvaaja haluaa järjestelmäkameran ominaisuudet pienemmässä ja kevyemmässä paketissa. Taskuun tämä kamera ei mahdu (tai no, jos on oikein iso tasku) kuten pokkarikamera mahtuu, mutta toisaalta tämä vie puolestaan muussa kassissa paljon pienemmän tilan kuin mitä järjestelmäkamera veisi. Ja siis se paino, tämä on kevyt =D.

Voit lukea lisää tämän ihanan kameran ominaisuuksista ja teknisistä tiedoista, sekä lisävarusteista Canonin sivuilta täältä

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Kolme mukavaa blogia -haaste

Sain jonkin aikaa sitten Orvokki4you blogin Orvokilta "kolme mukavaa blogia" -haasteen. Kiitos Orvokki haasteesta, olen todella otettu!




Tämän kaltaisessa haasteessa on todellinen haaste se, että kenelle kolmelle blogille haasteen laittaisi eteenpäin, sillä mukavia blogeja löytyy todella paljon enemmän. Sain haasteen ahkeralta valokuvaajalta, joten mennään myös tällä kerralla sellaisten blogien kera, joissa pääosa on valokuvaamisessa ja ennen kaikkea luontokuvaamisessa.




Haastan mukaan seuraavat kolme ihanaa blogia, joihin kannattaa tutustua:

Tillariina K:n blogista Tillariinan fotobox. Hänen lintukuvat ovat vertaansa vailla ja sopisivat minusta luontokirjaan.

Susannan blogista Luonnon luomaa. Susanna kuvaa ahkerasti ja monipuolisesti luontoa. On aina yhtä jännittävää nähdä missä hän on retkeillyt.

Vikin blogista Vikki kuvailee. Tämän blogin kuvat ihastuttavat minua aina ja odotan kovasti kettukeskiviikko postauksia hänen kettuystävästä.

Ihanaa syksyä kaikille muillekin bloggaajille ja blogien lukijoille!

perjantai 23. lokakuuta 2015

Sommaröstrand

Kotimatkalla siis jo oltiin, mutta mereltä ei palata lomalta takaisin yhtään liian aikaisin, ehei. Vallankaan silloin kun oli menossa ne kesän lämpimimmät päivät. Tammisaaresta päätimme siirtyä vielä ennen kotiin paluuta toiseen, meille entuudestaan tuttuun, mutta todella mieluisaan paikkaan, Sommaröstrandiin.


Sommaröstrand Marina sijaitsee Tammisaaren etelänpuoleisessa saaristossa, Skärlandetin lounaisessa niemekkeessä. Satama on todella suojaisa ja kauniiden maisemien ympäröimä, saavuit sinne sitten kummalta suunnalta tahansa. 




Sommaröstrand on ollut vuoden vierasvenesatama vuonna 2012 enkä ihmettele asiaa lainkaan. Satama on todella yksi viihtyisimmistä ja huolella hoidetuista. Palvelu on ollut täällä joka kerta ystävällistä, tämä oli meidän kolmas kerta täällä. Olen esitellyt sataman blogissani aikaisemmin täällä ja täällä.




Vietimme satamassa kauniita kesäpäiviä, otimme aurinkoa, laitoimme hyvää ruokaa ja kävimme pelaamassa erän minigolffia. Käsillä oli jo elokuun alku ja nyt vasta näimme ensimmäisen kerran, että merivesi oli 20 astetta lämmintä. Minulle tuo on edelleen liian viileää, mutta perhe oli sitä mieltä, että olisi suorastaan noloa jättää talviturkki päälle, joten rohkaisin mieleni ja pulahdin veteen! Talviturkki tuli siis sittenkin heitettyä tänäkin kesänä pois. Viileää oli vesi, mutta täytyy myöntää että virkisti mukavasti.


Niin koitti loman viimeinen päivä, sunnuntai ja seuraavana päivänä piti olla jo töissä. Joten ei auttanut muu kuin irroitella köydet viimeisen kerran ja ajella kotisatamaan. Haikeina mutta kiitollisina ajelimme merellä hiljalleen helteisessä kesäsäässä. Lomamme oli todella onnistunut. Veneen tekniikka toimi, säät olivat viileästä kesästä huolimatta suotuisat eikä vettä satanut kuin parina päivänä vähän. Kävimme kaikkian 19 eri paikassa, joista kuusi oli entuudestaan tuttuja kohteita ja kolmetoista uusia. Pääsimme kaikkiin suunniteltuihin satamiin ja saimme vielä pari bonusta päälle. Merimaileja reissun aikana kertyi kaikkiaan 436. Näiden muistojen ja valokuvien avulla jaksaa taas odottaa seuraavaa kesälomaa. Reittisuunnittelu on jo kipparilla täysiä työn alla =D.

torstai 22. lokakuuta 2015

Tammisaari

Loma alkoi lähennellä todella loppua ja kotimatka häämötti. Päätimme kuitenkin vielä käväistä kahdessa jo entuudestaan tutussa paikassa. Toinen niistä oli Tammisaari. Koska oli vihdoin kesän helleviikot menossa, oli Tammisaari mukava valinta. Siellä odottaisi kaksi varmasti kivaa asiaa, mukava uimaranta ja hyvää pizzaa.


Matkalla näimme jälleen kauniita maisemia ja tämän upea purjeveneen. Melko hulppean näköinen!




Ajelimme jo tutuissa maisemissa. Hiittisten suoralla oli kalasääksen pesä jo tyhjä. Olihan edellisestä ohituksesta aikaa neljä viikkoa. Helsinginsanomissa on muuten menossa juttusarja Tommy kalasääksestä ja sen muutosta. Linnulla on mukanaan lähetin, jonka avulla sen muuttomatkaa seurataan. Juuri eilen luin Hesarista, että se oli rantautunut Turkin rannikolle. Pitkäällä on jo Tommy menossa.




Myös Hangossa on upeat hiekkarannat. Jostain syystä kuitenkin pidämme enemmän Tammisaaresta. Makuasioita, joita ei osaa selittää. Tämä oli meille jo kolmas kerta kun menimme omalla veneellä Tammisaareen.




Tammisaaressa tapasin kaksi vuotta sitten samalla laiturilla blogiystäväni Ulla O:n blogista Puolimatruusi seilaa. Oli todella mukavaa vaihtaa kuulumisia ihan livenä. Tänä kesänä oli minua vastassa laiturilla jälleen iloinen yllätys. Kun olimme saapuneet laituriin ja kiinnittelin veneen köysiä, tuli meidän veneen viereen nainen suloisen koiran kanssa. Hän oli blogiystäväni Ansku blogista Tuulta ja tyrskyjä. En ollut uskoa silmiäni, oliko se todella totta? Ja vielä samalla laiturilla kuin missä olin tavannut Ulla O:n! Olin niin innoissani että en meinannut nahoissani pysyä =D. Oli aivan ihanaa tavata blogimaailman todellinen sielunsisko. Siltä meistä oli monta kertaa tuntunut kun olimme juttujamme lukeneet =D. Loma alkoi hipoa jo täydellisyyttä.




Tammisaaressa oli aika käydä jälleen kunnolla kaupassa. Pienen kävelymatkan päästä keskustasta löytyy kunnon ruokakauppoja. Reput selkään, jalkaa toisen eteen ja muonavarastoja (ja juoma) täydentämään.




Kun ruokaostokset oli hoidettu menimme rannalle nauttimaan auringosta. Kippari ja juniori kävivät uimassa monta kertaa. Tässä vaiheessa lomaa, tai siis korjataan, koko kesää, en ollut vielä kertaakaan käynyt uimassa! Talviturkki oli edelleen päällä =D.


Kaupungin parasta pizzaa saa aivan satamassa olevasta Pup Niskasta. Niska konseptin on luonut tunnettu ahvenanmaalainen kokki Michael Björklund. Niskoja löytyy lisää Maarianhaminasta, Turusta ja Taalintehtaalta. Minun ihan ehdoton lempipizza on sellainen, että siihen tulee vuohenjuustoa, ilmakuivattua kinkkua ja rucolaa. Päälle muutama siivu balsamicoa. Oi nam!






Leijonien lasten leikkipuistossa ovat nämä hauskat kiviveistokset. Otan niistä kuvan ihan joka ikinen kerta =D. Aika mairea hymy... onko hän nyt sitten koira?




Asfalttiin oli maalattu räsymatto, hauska!




Tammisaaren torin laidalta löytyy suloinen taksitalo.



 Kaunis kaupungintalo.







"Menetkös nyt siitä kameriasi kanssa"!


Tykkään tosi paljon näistä Tammisaaren puutalokortteleista. Niissä on jotain aivan ihanaa nostalgista tunnelmaa.




Kävimme kävelyllä illalla kaupungilla ja kiersimme rantaan takaisin Tammisaaren kirkon kautta. Kirkko oli tuohon aikaan kiinni, joten tälläkään kertaa en päässyt käymään sisällä. On siis joku syy tulla edelleen uudelleen Tammisaareen (hyvän uimarannan ja pizzan lisäksi).


Ilta-aurinko maalaili kauniisti varjoja.








Ravintola Knipan ilta-auringossa. Tammisaari on kiva kaupunki ja vaikka nimessä onkin sana saari, se on mantereella, joten saatuvilla myös ilman omaa venettä. Suosittelen vierailua =).