Virossa olen aina tykännyt kovasti näistä olkikatoista. Se on jotenkin niin maanläheinen. Sopi erinomaisesti tähän taloon, ainakin minusta =D.
Ihan kuin portti salaiseen puutahraan.
Niemestä löytyi kivinen ranta, josta oli upeat maisemat merelle. Täällä on mukava istuskella ja katsella ohi lipuvia veneitä. Rantaviivaa pitkin oli myös hyvin kuljettava luontopolku.
Alueella oli monia uusia koteja vielä rakenteilla, joten siitä päätellen alue on melko uusi. Tämä suuri ja kaunis hirsikoti oli myytävänä vielä heinäkuussa. Kyltistä löytyy numero, josta voi tiesdustella, joko on mennyt kaupaksi, jos siis kiinnostasi muuttaa Viron puolelle =D.
Itse Kaberneemen alueesta en löytänyt netistä muuta tietoa kuin että se on ollut aikanaan kalastajakylä. Yllätys, kun on merenrannalla! Selvästi alue on nyt suosittu asuinalue ja veikkaanpa, että ihan edullisesti ei sieltä asunto irtoa.
Kun tullaan takaisin niemeltä, mennään hotellin ja sataman ohi. Kun jatketaan matkaan, tulee hetken päästä Kaberneemen kauppa. Täällä on veneellä liikkujan helppo tehdä myös ruokatäydennyksiä veneeseen loman aikana.
Heti sataman vieressä mentäessä kaupalle päin, on tämä vekkuli kalastaja veneineen. Onkohan tullut saalista?
Veneen vesillelasku paikka.
Kaberneemen kaupassa oli ihan mukavasti valikoimaa. Kaupassa oli vain niin kuuma, että tulin miettineeksi, miten kauppias jaksaa olla siellä koko päivän! Minä olisin sulanut sinne. Kylmää vaativat tuotteet olivat asian mukaisesti kylmäkaapeissa.
Kaupan vieressä oli aivan ihana Suvekohvik Poostmani. Ihastuimme paikkaan ihan saman tien. Istuimet oli tehty eurolavoista ja päällystetty matoilla. Eripari tyynyt koristivat niitä. Ennen merelle lähtöä tänne oli ihan pakko poiketa.
Sisällä kahvilassa oli tarjolla vaikka mitä ihanaa. Juniori otti juustokakkua. Me emme voineet Kipparini kanssa vastustaa alla olevaa kalahampurilaista. Se oli todella herkullinen!
Kahvilan pihalla oli hauskoja lepopaikkoja. Ne suorastaan kutsuivat minua, vaan niin kutsui myös meri ja pian olisi jatkettava matkaa. Jos koskaan tulemme Kaberneemeen uudelleen, niin tänne haluan tulla viettämään aikaa oikein kunnolla.
Kahvilassa oli kaksi näin suloista kissan poikasta. Niiden touhuja oli ihanaa katsella samalla kun söimme kalahampurilaista. Pääsin jopa rapsuttelemaan tätä suloista kisua.
Kaberneeme oli minulle lomamme positiivisin yllätys. Kyllä oli Kipparini jälleen suunnitellut reitit hyvin. Hän saa jatkossakin hoitaa reitti suunnittelun. Kun vatsat olivat täynnä, oli aika jättää Kaberneeme ja jatkaa matkaa lomamme toiseksi viimeiseen paikkaan. Mikä se oli, selviää seuraavassa postauksessa =).