Torrören

Syksykesällä olimme meille niin rakkaassa paikassa Lähteelässä Porkkalanniemessä. Ystävämme Pete tiesi lähistöllä kauniin pienen saaren, Torrörenin. Niinpä päätimme tehdä yhdessä hänen kanssa retken kumiveneillä sinne. Moottorit kummarien perään ja matkaan. Juniori pääsi Peten kyytiin ja Kipparini kyyditsi minua. Ilmassa oli pientä seikkailun tuntua =D.

Ajelimme ensin katsastamassa Stora Svarön ja suuntasimme sen jälkeen kummarin keulat kohti Torröreniä. Torrören sijaitsee Ormholmenin vieressä. Päivä oli hieman pilvinen, mutta onneksi ei satanut vettä. Tosin se ei meitä estänyt kastumasta.... sitä vähän myöhemmin lisää =D. Rantauduimme upealle kalliolle. Saari näytti heti sellaiselta, että siihen oli helppo ihastua.

Olen aina tykännyt kovasti kalliosta ja kivistä. Tälläkin saarella matala ja tasainen kallio oli helppo kulkea. Kalliosta paljastui vaikka mitä kauniita kuvioita.

Syksykesä alkoi olla käsillä, joten kanervat kukkivat saaressa kauniisti.

Kalliokielon marjat ovat siniset kuin mustikat, toisin kuin kielon marjat ovat punaiset kuin puolukat. Molemmille on yhteistä se, että ne ovat myrkyllisiä.

Katajanmarjat alkoivat olla kypsiä. Harmi, ettei tullut mitään pussia mukaan, olisin voinut poimia hieman mukaan. Näin silakkamarkkinoilla myynnissä hyvin pienen pienen purkin tätä herkkua ja maksoi viisi euroa!

Ihastelimme ajan kanssa saarta. Kaivoin pitkästä aikaa macro-objektiivin esiin ja konttailin sen kanssa maastossa.

Gammayökkönen laskeutui pietaryrtille hetkeksi huilaamaan =D. Nimensä tämä metalliyökkösiin kuuluva perhonen on saanut etusiivessä olevasta vaaleasta kuviosta, joka muistuttaa kreikkalaista gamma kirjainta.

Saari oli juuri niin ihana kuin meidän ystävä oli sitä meille kuvaillut. Voisin tehdä tänne retken uudelleen aurinkoisella säällä. Ottaa evästä mukaan ja tulla näille ihanille kallioille auringon lämpöön.

Kun lähdimme ajelemaan kumppareilla takaisin Lähteelään, oli tuuli hieman noussut ja jouduimme ajelemaan vastatuuleen. Sehän tarkoittaa myös vasta-aaltoja ja arvatkaapa mitä siitä sitten seurasi. Vettä tuli syliin lähes jokaisella aallonlyömällä =D. Tilanne oli sen kaltainen että ei voinut muuta kuin nauraa ääneen ja antaa kastua vaan. Onneksi aurinko tuli esiin iltapäivällä ja veneellä odottivat kuivat vaatteet, joten ei hätää. Hauskaa kyytiä oli =D.