torstai 8. syyskuuta 2016

Merellä näki jälleen vaikka mitä

Landsortin reissun jälkeen tuulet tyyntyivät ja oli aika jatkaa matkaa. Kesäloma oli ylittänyt jo puolivälin, joten oli aika lähteä nousemaan takaisin päin Tukholman saaristossa. Päivä oli jälleen aurinkoinen ja merimatkan aina näimme ja koimme vaikka mitä.


Nynäshamn jäi taakse. Kirkko ja vesitorni näkyvät kauas merelle.






Merellä oli ihania pehmoisia pilviä. Rakastan pilviä, silloin kun ne eivät peitä koko taivasta ja aurinko pääsee paistamaan =D.




Jonkin matkaa ajettuamme, tuli vastaan tämä torni. Ensin se näytti kaukaa katsottuna ihan tavalliselta kivitornilta, mutta kun pääsimme lähemmäksi, huomasimme, että sen päällä oli iso ankkuri! Kippari otti kierroksen merellä, jotta sain vaihtaa kameraan toisen objektiivin (tietysti oli väärä "putki" kiinni kamerassa). Mietimme Kipparini kanssa, että miten ihmeessä ankkuri on saatu ostettua tornin päälle?


Minua jäi vaivaamaan, että mikä tämä mahtoi olla. Onneksu ystävämme internetti osasi kertoa. Kyseessä on Älvsnabben monumentet ja se sijaitsee Kapellön saarella. Sen lisäksi, että Älvsnappen on miinalaiva, se on myös suojaisa satama lähellä Kappellötä. Alueella on pitkä historia niin sodankäynnin kanssa, myös muut purjelaivat kävivät satamassa odottamassa parempaa säätä. 1630 Gustav II Adolg purjehti saksaan suuren miehistön kanssa. Useimmat Älvnappen miehistön jäsenistä näkivät Ruotsin viimeistä kertaa. Muistoksi tästä purjehduksesta on tehty tämä 11 metriä korkea monumentti.







Merimetsot ovat olleet tänäkin kesänä puheen ja jutun aiheena mm. lehdissä. Nämä linnut jakavat mielipiteet todella kahtia. Puhutaan ryöstökalastajista ja sen myötä linnut uhkaisivat ammattikalastajien elinkeinoa. Merimetso yhdyskuntien läheisyydessä puut näyttävät tältä. Melko lohduton näky, ainakin näin äkkiseltään katsottuna. Vaan eräässä luontodokumentissa kerrottiin, että kun merimetsoyhdyskunta jättää pesimäalueen, se luonto nousee entistä loistokkaampaan kukoistukseen. Näitä pesimäalueita voi bongata laivan kannelta parikin, kun menee Tukholmaan isolla laivalla. Ainut haitta, mitä minä keksin näistä linnuista on haju =D. Kuvitelkaa mätä silli ja se potenssiin kymmenen! Emme ajaneet ihan hirveän läheltä pesimäyhdyskuntaa ja silti meinasi tulla yrjö kylään =D.




Pesimäalueen lähellä näimme myös merikotkan! Merikotkia näkee nykyään merellä usein, joka on ihana asia. Kaipa se kertoo siitä, että niiden kanta on parantumassa.


Ajelimme myös Dalarön lähellä sijaitsevan Dalarö Skanssin ohi. Saaressa sijaitsee 1600-luvulta peräisin oleva linna jossa voi järjestää mm. häitä, erilaisia juhlia ja muita tapahtumia. Saari on yksityisessä omistuksessa ja siellä on myös 40 paikkainen vierasvenesatama. Saarelta on todella upeat näkymät merelle. 






Reilun kahden tunnin merimatkan jälkeen saavuimme Malma Kvarnin kauniiseen ja rauhaisaan lahteen. Paikasta lisää seuraavassa postauksessa.





10 kommenttia:

  1. Kiitos taas hienosta jutusa. Merimetsot ihmetyttävät aina. Liika on liikaa oli se sitten mitä lajia tahansa. Metsäpalonkin jälkeen nousee tuore metsä, tosin kestää vuosia. Silti metsäpaloja pidetään pahana. Moni muu lintulaji kaipaisi suojelua kuin liian elinvoimaiseksi osoittautunut merimetso. Silti niitä muita hupenevia lajeja metsästetään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, että tasapaino eri lajien suojelun välillä tulisi säilyttää =).

      Poista
  2. Hianoja merikuvia. Pikkuveneellä näkee maisemat ja kohteet paremmin kuin isossa laivassa.
    Tuo lintupuukuva on mainio. Vaikkakin aihepiiriltään aika korni ja vakava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Orvokki! Pienellä pääsee aina lähemmäksi =).

      Poista
  3. Magnificas fotografias.
    Um abraço e continuação de uma boa semana.
    Andarilhar

    VastaaPoista
  4. Kiintoisia paikkoja!

    Merimetsoille soisi omat saarensa, paikkansa niilläkin on maailmassa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omissa saarissa merimetsot pääasiassa onneksi asuvatkin, näin ei kaikki paikat näytä ihan tuolta =).

      Poista
  5. Vautsi, mitkä kuvat taas, jo pari ekaa pysäyttivät heti :) Niin kiinnostavia paikkoja!

    Listailin juuri blogiini omia blogisuosikkejani, ja linkkasin itsestäänselvästi myös sinun blogisi sinne <3

    Aurinkoisia syyspäiviä, Katinka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Nunu! Olen todella otettu ja yllättynyt blogini saamasta huomiosta! Laitan haastetta ilman muuta hetken kuluttua eteenäin =).

      Poista