Keula kohti Tallinnaa

Kaikki hyvä loppuu aikanaa, niin myös loma, joka oli todella antoisa ja ihana. Onneksi voin kokea kaiken veilä uudelleen täällä blogissa. Arvatkaapa mikä on luku 3447? Se ei ole merimailien määrä, se ei ole lomabudjettimme vaan valokuvien määrä, joka tuli napsittua lomamme aikana. Perkaamista riittää =D. Ihan kaikki ei ole kelvollisia, joten älkää säikähtäkö, ei ole luvassa mitään valokuvamaratoonia =D.

Jokainen varmasti muistaa, millainen kesäkuu oli ilmojen puolesta. Koko alkuvuoden olimme olleet sitä mieltä, että loma vietettäisiin tänä kesänä Ahvenanmaalla. Säätiedotus lupasi lämpöasteita loman ensimmäiselle viikolle kuudentoista pintaan, ei houkutellut, mieli teki lämpimämpään. Siitä se ajatus sitten lähti, ja päivää ennen loman alkua kippari teki päätöksen, vietämme loman Eestin rannikolla. Olimme olleet siellä kaksi vuotta aikaisemminkin, joten "äkkilähtö" oli mahdollista ilman sen suurempia suunnitelmia. Tiesimme paikat ja systeemit entuudestaan. Joten loman ensimmäisenä aamuna suuntasimme veneen keulan kohti Tallinnaa.

Teimme kahden venekunnan eskaderin melko leppoisassa säässä. Ystävämme Tuija, Sture ja Salla lähtivä mukaan omalla veneellään viettämään viikonloppua Tallinnaan. Me jatkaisimme siitä sitten matkaa eteenpäin. Saavuimme varhain aamusta auringon saattelemana Tallinnan Old City Marinaan joka sijaitee A- ja D terminaalien välissä aivan vanhan kaupungin laidalla.

Ennen satamaan saapumista on otettava yhteyttä VHF kanavalla 14 (Old City Harbour Port Contril) tai soittamalla numeroon +372 631 8588 vaikka vihreä valo palaisikin sataman suulla. Kun lupa saapua satamaan on saatu, voi ajaa sisään. Satamassa on osa paikoista varattu paikallisille veneilijöille, joten niissä lukee privat. Vapalle paikalle voi kiinnittää veneen.

Satama on melko uusi ja siisti. Hinta määräytyy veneen koon mukaan ja hinnat olivat nousseet hieman meidän edellisen vierailun jälkeen. Tämä satama oli lomamme kallein, mutta toisaalta sijainti on mitä mainioin, olemme olleet valmiit maksamaan hinnan.

Ensimmäiset wc, sauna (miehille ja naisille yhteinen) ja suihkutilat löytyvät heti satamalaiturilta. Lisää saunoja (miehille ja naisille erikseen), wc tiloja, pyykinpesumahdollisuus ja viihtyisä lounge löytyvät kuvassa näkyvästä rakennuksesta taustalta, Vanasadam Jahtisadam tiloista. Aivan vieressä sijaitsee pieni tori (josta saa kaikkenlaisia hyviä herkkuja) ja Superalko. Satamaan liikutaan koodilla, joka on annettava oviin, joten ulkopuolisilla ei ole mahdollisuutta päästä sataman alueelle.

Satama-altaassa asusteli söpö sorsaperhe. Äiti lepäsi laiturilla...

 ... ja poikaset viereisen veneen alla olevalla tasolla. Eivätkö olekkin suloisia? Nämä uiskentelivat siinä kaiken aikaa ja välillä lepäsivät ja taas jatkoivat uiskenteleua. Pitihän heille leipää käydä antamassa pariinkin otteeseen. Neljän viikon jälkeen kun palasimme vielä Tallinnaan ennen Suomen puolelle ajamista, nämä olivat jo ihan ison sorsan näköisiä. Niin ne lapset kasvavat =D.

Old City Marinassa on mukava katsella isoja laivoja. Royal Prinscess oli samaan aikaan satamassa. Kun laiva lähti, se soitti Love boat teemaa laivan torvella, kuullosti tosi hauskalta =).

Surukseni huomasin, että edelliseltä kerralta (kahden vuoden takaa) oli palvelu hieman huonontunut. Silloin tultiin näyttämään vapaa paikka, nyt se oli löydettävä itse. Laiturissa olevat muut suomalaiset auttoivat uutta tulijaa. Eniten jäi kuitenkin harmittamaan se, että kun olimme lomamme päätteeksi uudellen satamassa ja menimme maksamaan lisäöitä, meille sanottiin, että samaan olisi tulossa regatta ja meidän pitäisi lähteä Piritaan. H e t k i n e n, siis me olemme olleet satamassa jo kaksi yötä ja nyt ajetaan pois? Veneemme oli kuulema liian pieni kyseiselle paikalle. Siis paikalle, jossa se oli ollut jo neljä kertaa aikaisemmin eikä kukaan koskaan ollut maininnut asiasta, vaikka henkilökunta ravasi laitureilla tekemässä muistiinpanoja. Ja meitä pienempiä oli samassa laiturissa, joten ei mennyt läpi. Tiukan neuvottelun jälkeen, saimme jäädä, mutta episodista jäi todella paha maku suuhun. Toiseksi kummastelin mielessäni sitä, että laiturissa oli varattu etukäteen paikkoja ja ne olivat tyhjillään parikin päivää ennen kuin varaaja ilmaantui paikalle. Monia veneitä kävi katsomassa ja kääntymässä pois. Mikäli minä omistaisin sataman, täytettäisiin paikat saapumisjärjestyksessä, eikä laituria pidettäisi tyhjänä.

Lisää tietoa ja mm. hintoja pääset katsomaan sataman nettisivuilta täältä.