torstai 4. joulukuuta 2014

Kenen luut?

Sen lisäksi, että Luonnontieteellinen museo oli kaunis rakennus, oli siellä paljon myös eläimiä nähtävänä. Nähtävää riittää kolmen kerroksen verran. Ensimmäisessä kerroksessa esitellään mielenkiintoisella tavalla eri eläinten luita teemalla "Luut kertovat". Otetaanko tähän ensialkuun heti pieni tunnistus tehtävä?




Tässä ensimmäinen, mikä lintu mahtaa olla kyseessä? Vinkiksi voin kertoa, että olen yrittänyt kuvata sitä merellä monet kerrat, mutta aina se on lentänyt liian kaukana =D. Hänen kuva (elävänä) on siis edelleen työn alla.


Tässä arvaus numero kaksi. Tämäkin eläin elää Suomessa, mutta näyttäytyy harvoin ihmiselle (onneksi). Tosin tämänkin kuvaaminen olisi enemmän kuin mielenkiintoista, mutta vaatisi piilokojuun piiloutumista. Tosin, en uskaltaisikaan häntä kohdata ihan silmästä silmään =D.


Tämä kolmas arvoitus on hyvin pieni pääkallo, mutta kenelle se mahtaa kuulua? Vihjeenä voin kertoa, että eläin on hyvin yleinen Suomessa ja voisin sanoa, että jokainen on sen meillä tavannut ihan omassa pihapiirissä.


Kenelle puolestaan kuuluu tämä neljäs pää? Vihjeenä, eläin ei elä Suomessa, eikä sitä meillä ole edes eläintarhassa. Mikäli tätä mielii ihailla luonnonvaraisena, pitää matkustaa kauas ja lämpimään maahan.


Tässä viides kuva. Kenelle vekkulille eläimelle mahtaa nämä luut kuulua. Vinkkinä, hän ei ole ihminen, vaikka ensi silmäyksellä voisikin niin luulla =D.




Toisessa kerroksessa löytyy täytettyjä eläimiä teemalla "Maailman luonto". Eläimet on ryhmitelty omiin elinympäristöihin mielestäni taitavasti. Näyttelyitä on kiinnostava katsella. Isojen eläinten lisäksi löytyi jokaisesta sommitelmasta myös niitä ihan pienen pieniä eläimiä.




 Isot kissat ovat aina kiehtoneet minua. Niitä olikin kattavasti esillä.


Toisen kuolema on elämä toiselle, sellainen se on luonnon "laki".




Tässä puolestaa muutamia söpöjä eläimiä =D.




Eläimiä oli aseteltu sommitelmien lisäksi myös kattoon. Täällä kannattaa todella olla valppaana ja katsella myös ylöspäin.


Tämä kuva on huono, mutta piti laittaa esille, sillä tämä lintu on minusta hauska. Lintu on nimittäin Satiinilavastaja joka elää Australiassa. Linnulla on erityinen parinmuodostuskäyttäytyminen. Koiras rakentaa risuista majan ja hän koristelee sen luonnosta löytyvillä sinisillä esineillä! Eikö olekkin hauska! Esineet ovat tarkassa järjestyksessä. Mikäpä tuonne on naaraan tulla, "koristeltuun" pesään =D.


Kakkos kerroksesta löytyi myös keittiö. Siellä kun availi keittiönkaapin ovia niin pääsi tutustumaan kodin eliöstöön. Eläimet oli esillä moninkertaisena suurennoksena ja sitten alkuperäisessä koossa. Osa oli niin pieniä, ettei niitä tahtonut paljaalla silmällä nähdä... onneksi! 




Kolmannesta kerroksesta löytyi "Elämän historia". Tämä oli myös rakennuksen kaikkein kaunein huone, ainakin minun mielestä. Kolmannen kerroksen yläpuolella oli vielä parveke, josta pääsi kuvamaan tämän luurangon myös ylhäältä päin.




 Tämä on jokaisen dinosaurusfanin unelma paikka =).




Hmmm, en haluaisi joutua näiden hampaiden väliin.


Luonnontieteellinen museo oli minulle elämys kahdella tavalla. Itse rakennus oli upea ja eläimiin ja elämään ylipäätään oli viihdyttävää tutustua. Ja jotta ei ketään jäisi vaivaamaan, niin käydään vielä läpi postauksen alussa olleet luut =D. Luulen, että jokainen teistä sai oikeat vastaukset aikaiseksi. Ensimmäinen oli merikotka. Minusta luut kertoivat hyvin, kenelle ne kuuluivat. Toinen oli tietenkin karhu, jota totisesti en halua metsässä kohdata silmästä silmään. Voisi tulla löysät housuun =D. Kolmas pieni pääkallo kuului siilille. Minusta se oli tosi söpö. Neljäs pääkallo oli kirahvin. Sen saattoi arvata myös siitä, että oli kuvattu alhaalta ylöspäin, korka eläin kun on. Ja viides oli tietenkin apina, mutta mikä apina? No oranki =D. Luonnontieteelliseen museoon, aukiolo aikoihin ja pääsymaksuihin pääset tutustumaan heidän nettisivuilta täältä. Suosittelen vierailemaan!



14 kommenttia:

  1. Luista on kyllä vaikea tunnistaa eläintä, vaikka merikotka tulikin mieleen vinkkisi ansioista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, tosin sitten kun tietää kenen kallo, niin löytää jopa yhtäläisyyksiä =).

      Poista
  2. Kyllä on elvännäköiseksi saatu nuo täytetyt eläimet. Pitäisikin käydä museossa, koska viime kerrasta on viisi-kuusi vuotta. Luista muut meni oikein, mutta siilin pääkalloa olisi veikannut oravan pääkalloksi :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siili olikin vaikea, kallo oli vielä niin pikkuinen =). Minusta se oli söpö =D.

      Poista
  3. Vinkkisi onneksi auttoivat vähän tunnistusarvaukseen - vaikkei minusta selvästikään näillä tiedoilla vielä arkeologiksi olisi ;-)

    VastaaPoista
  4. Tosi hieno kuvakavalkaadi.
    Saako tuolla muuten kuvata? Mä olen tullut niin "säikyksi" kuvamaan museoissa ja/tai taidetapahtumissa (no, en niissä juuri ole ollut kuin muutamassa mutta kumminkin..), kun aina puhutaan tekijänoikeuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli siitä mukava museo, että kerrankin seinällä jopa kehoitettiin kuvaamaan =D.

      Poista
  5. Hieno paikka, tuonne täytyy kyllä päästä käymään. Olit taas ottanut todella upeat kuvat - vau. Tuo ensimmäinen arvattava taitaa olla meidän molempien unelmana kuvata läheltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Merenneito! Ja kyllä, se on meidän yhteinen unelma, että merikotka osuisi joskus kuvausetäisyydelle =).

      Poista
  6. Tuolla olen käynyt joskus muinoin, mutta en enää muistanutkaan miten hieno paikka se on! Upeat kuvat olit ottanut :) Toivotaan että merikotkasta saisimme kaikki vielä joku päivä otettua edes sen yhden hyvän kuvan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku! Paikka oli tosi kiva, joten eu muuta kuin vierailulle =).

      Poista
  7. Hieno paikka. Tulipa toissasyksynä käytyä:)

    VastaaPoista