Aamu Kasnäsissä näytti tältä, ei siis ollut mitään kiirettä merelle. Söimme rauhassa aamupalan ja odottelimme sään selkenemistä.Niin vain sumu väistyi ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Lähtövalmistelut valmiiksi, köydet irti ja matkaan!
Olimme juuri päässeet Högsåran ohi, kun vastaan tuli jälleen sumuseinämä, auts! Uskokaa tai älkää, mutta tässä kuvassa näkyy saari. Tai siis näkyisi, jos ei olisi sumua. Tuuli oli lähes nollassa ja merenpinta rasvatyyni. Mistähän muuten tuokin sanonta tulee? Ei merellä ole mitään tekemistä rasvan kanssa vai onko?
Näin edettiin koko matka kohti Korppoota. Välillä sumuverho hieman hälveni ja sitten oli näkyvyys taas hetken miltein nollassa. Oli kyllä melko aavemainen tunnelma. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta näin sakeassa sumussa.
Ja sitten se tapahtui! Yksi haaveistani kävi toteen!
Mieheni huudahti, että tuolla on hylkeitä!!! En ole vielä ikinä (ja tuskin tulen tätä ennätystä ihan heti lyömään) vaihtanut kameraan niin nopeasti objektiivia (tietystihän siinä oli väärä valmiiksi kiinni). Siis en meinanut uskoa silmiäni! Sydän hakkasi niin kovaa, että tuli melkein rinnasta ulos. Tätä hetkeä en unohda koskaan!
Hylkeitä oli todella monta, niitä oli lisää kauempana. Onneksi sumu hieman hälveni juuri tällä kohdalla, sillä muuten en olisi saanut niistä minkäänlaista kuvaa. Juniori ihasteli kiikareiden kanssa ja minä tähystin kameran kanssa. Olen ollut merellä kesäisin kohta 14 vuotta ja tämä oli ensimmäinen kerta. Katselimme pitkään heidän sukeltelua ja köllöttelyä.
Sumu kesti koko matkan Korpoströmiin saakka, eli matkalla ei tullut juurikaan muuta nähtyä kuin muutama aavemaisesti vastaan tuleva vene ja ne hylkeet (aah).
Korpostömin vierasvenesatamaan mahtuu noin 70 venettä. Sataman saunat, suihkut wc:t ja pyykkitupa oli uudistettu, joten paikat olivat todella siistit.
Aivan sataman tuntumassa (suorastaan laiturilla) on ravintola ja heti sen takana saaristolaiskauppa. Tämä tässä on satamakonttori. Konttorin kiinni olessa pystyi satamamaskun maksamaan ravintolaan.
Myös Korpoström on hyvä "huoltosatama". Täälläkin pääsee halutessaan valmiiseen pöytään nauttimaan hyvää ruokaa. Strandbodenista voi käydä ostamassa lisää ruoka- ym. tarvikkeita ja myös veneen voi tankata.
Kaupassa oli tuoretavarat houkuttelevasti esillä. Kaikkea tarvittavaa löytyi.
Satamasta oli mahdollista vuokrata pyörä. Korppoon keskutaan oli matkaa satamasta yhdeksän kilometriä. Mikäli ei halua mennä sinne pyörällä, pääsi matkaan myös bussilla. Päivän mittaan lähti useampi bussivuoro.
Korposrtöm on jälleen paikka, josta pääsevät nauttimaan myös muutkin kuin veneilijät. Täällä on Saaristokeskus, jossa hotellihuoneita ja itse keskuksesta löytyy nykyaikaiset kokoustamis fasiliteetit.
Tämä punainen mökki oli ilmeisesti kirjojenvaihtopiste. Ovet olivat avoimena ja seiniä kiertävät hyllyt täynnä kirjoja.
Sataman tuntumassa oli myös paikallisten asukkaiden oma venesatama.
Sataman läheisyydestä löytyi viehtäviä rakennuksia. Kasokaapa miten ihana yläkerran pyöreä ikkuna ja siellä teekannu =). Nätti yksityiskohta.
Eikö olekkin hauska yksityisestä alueesta ilmoittava kyltti!
Pienellä mäellä, hieman puiden siimeksestä löytyi tuulimylly.
Korposrtömin satama oli vierailun arvoinen paikka. Pieni miinus tulee siitä (ja senkin tekevät veneilijät itse), että satama sijaitsee väylän varrella, jossa toki on ilmoitettu nopeusrajoitus, mutta siitä huolimatta osa posotti melko kovaa vauhtia ohi. Välillä ei meinannut pysyä perunat kattilassa, kun aallot löivät veneen kylkeen. Nopeusrajoituksilla on siis oikeasti merkitystä, niitä noudattamalla lisätään satamassa olevien viihtyisyyttä. Ja jokainen meistä veneilijöistä on aina vuorollaan siellä satamassa =).
Illan mittaan sumu nousi jälleen. Se vyöryi mereltä ja kietoi maiseman aavemaiseen vaippaansa. Oli jännittävää katsella, kuinka se nielaisi veneitä hellään huomaansa.Korpoströmin vierasvenesatamasta ja Saaristokeskuksesta pääset lukemaan lisää netistä tästä.
Ihana postaus :)
VastaaPoistaIsot onnittelut haaveen toteutumisesta, hylkeiden kuvaamisesta! Ihan mahtavaa, että sait jopa kokovartalokuvaa! Olen nähnyt aika usein hylkeitä, useamman kerran ihan lähietäisyydeltäkin, mutta en ole koskaan malttanut lähteä hakemaan kameraa. Kaikki tapaukset ovat olleet yksittäisiä uimareita, joten se on ollut hylkeen osalta melko lyhyt hengittely-kurkinta tai kellumishetki. Tuollainen ryhmä saattoi pysyä näkyvissä kauemminkin, jos niillä oli joku seuruselutuokio meneillään.
Voi kiitos Merenneito! Hylkeitä oli tosiaan monia, isoja ryppäitä hieman kauempana. Selvästi viettivät siestaa (tai jotain sinne päin) ja lököilivät karikolla. Hetki oli ikimuistoinen ja varsinkin kun oli sitä kaikki kesät odottanut =D
PoistaMukavaa settiä jälleen kerran. Tuo kakkoskuva sopisi loistavasti seinälle tai vaikka tietokoneen näytön taustakuvaksi. Sillä olisi varmasti rauhoittava vaikutus.
VastaaPoistaKiitos Pasi! Kakkoskuvasta erottuisi myös kaikki ikonit hyvin kun ei ole mitään muuta väriä kuin harmaata =D.
PoistaOnnittelen! Kylläpä oli onni matkassa, että satuit juuri oikeaan aikaan oikeaan paikkaan! Ja mahtavia kuvia :) Valitettavasti en ole koskaan nähnyt hyljettä merellä, vaikka on koluttu vuosien varrela läpi melkein kaikki teidän tänä kesänä käymät kohteet. Oikein tuli kylmät väreet, kun ensimmäinen hyljekuva putkahti ruutuun! Kiitos Kati!
VastaaPoistaKiitos Marja <3! Kyllä ne menivät kylmät väreet minullakin ja sydän tosiaan hakkasi. Olin unelmoinnut siitä niin monet kerrat, että en ensin meinannut uskoa silmiäni =)
PoistaTaisitte olla samaan aikaan sumussa kuin mekin. Olimme matkalla Stenskäriin, mutta piti tehdä täyskäännös, kun sumuverho tuli vastaan. Rantauduimme sitten seuran laituriin Korppoossa. Kauniita kuvia taasen ja nuo hylkeet!! Kun yksikin jo riemastuttaa, niin noin monen hylkeen näkeminen on jo ratkiriemukasta :)
VastaaPoistaKiitos Tuulia <3! 28.7.oli tämä sumu johon jouduttiin. Jännittävää, jos ollaan oltu yhtä aikaa Korppoossa! Hylkeet olivat kyllä todella ihania, olen palannut siihen hetkeen monesti ja tulen vielä monta kertaa palaamaan =)
PoistaIhania hylkeitä! Tuo on kiva paikka. Rakkaat ystävät olivat kuvanneet monista samoista kohdista tänä kesänä tuolla käydessään. Ihania kuvia!
VastaaPoistaKiitos Nonna <3! Paikka oli tosiaan mukava, jos ei lasketa niitä väylällä hurjastelojoita mukaan. Paras oli, kun klo 23:00 siinä ajeltiin edes takaisin ja vedettiin vesisuksilla (= vaihtia pitää olla)! Nopeusrajoitus oli muistaakseni 5 km/h =D. Ei tarvinnut tuutulauluja laulella kun vene keinutti uneen =).
PoistaMahtava blogipäivityksen alku. Mystinen sumu... ja sitten ne upeat hylkeet! Ihana se monen hylkeen kuva ja sitten yksi vielä jää vilkaisemaan kameraan :-))
VastaaPoistaKiitos Viherrys <3! Ne oli kyllä hauskoja kun toljottivat takaisin. Olivat melko kaukana, joten harmittaa todella, että oli se sumu eikä saanut parempia kuvia. No onhan jälleen mitä odottaan =D.
PoistaIhania kuvia!! Wuhuu, sun haave hylkeiden näkemisestä toteutui, onnittelut siitä :) Tuo pieni punainen mökki teekannuineen on kuin jostain satukirjasta, tosi ihana!
VastaaPoistaKiitos Ansku <3! Olin tosi onnellinen niistä hylkeistä, fiilis oli ihan uskomaton. Sinäpä sen muuten sanoit, mökki on tosiaan kuin satukirjasta. Saaristosta löytyy monia ihania paikkoja, jotka ovat kuin sadusta konsanaan. Högsåralla tuli väistämättä mieleen Kissankulma ja Vaahteramäen Eemeli =D.
PoistaKorpoström on kyllä mukava paikka. Hyvää ruokaa ja huoltoa. Voi miten hyvät kuvat hylkeistä! Me olemme onnistuneet näkemään hylkeen vain kaksi kertaa. Mutta sinä ehdit vielä kuvaamaan. Upea juttu!
VastaaPoistaKamera on yleensä aika hollilla, mutta silti meinasi kiire tulla. Tosin turhaan, sillä nämä löllöttelivät pitkään ja sinne vielä jäivät kun me jatkettiin matkaa =D.
PoistaOii hylkeitä, wau! Varmasti upea ja mieleenpainuva kokemus.
VastaaPoistaKyllä, kokemus oli mitä parhain. Palaan siihen monesti vieläkin =)
Poista