Loman ensimmäinen etappi: Korpoström

Niin se vain on, että kaikki kiva loppuu aikanaan, niin myös loma. Neljä antoisaa viikkoa vietimme merellä ja näimme monia upeita paikkoja. Kun lomamme alkoi, emme malttaneet jäädä töiden jälkeen kotisatamaan, vaan suuntasimme seuramme omaan saareen yöksi. Seiltä lähdimme lauantaina matkaan kohti ensimmäistä etappia, Korppoota.

Päivä oli hieman harmaa ja sateinen, mutta onneksi aurinko välillä pilkisti pilvien raosta. Kippari oli suunnitellut, että ensimmäinen legi olisi niin pitkä kuin vain jaksaisimme ajaa, sillä tarkoitus oli päästä heti "pelipaikoille". Niinpä matkasimme kaikkiaan kahdeksan tuntia yhteen menoon. Tiedän, se on purjehtijoille ihan "normi päivä", mutte me moottoriveneilijät pääsemme yleensä lyhyemmällä ajalla, joten emme ole tottuneet näin pitkiin ajoaikoihin =D.

Entinen Porkkalan majakka, nykyinen Rönnskär.

Iloksemme tuulet olivat heti suotuisat ja pääsimme ylittämään Porkkalanselän ulkokautta! Se on harvinaista herkkua se. Tämä joudutti osaltaan meidän matkantekoa hienosti.

Pilvet olivat välillä todella dramaattisia ja roikkuivat alhaalla. Jännittävä tunnelma.

Oli aivan ihanaa päästä sellaisiin maisemiin, jossa oli ollut kerran aikaisemminkin, mutta missä ei pääse käymään usein. Jännästi sitä muistikin monta yksityiskohtaa, merimerkkejä ja kummeleita =D.

Luotsiasema Hangon edustalla.

Niin kutsutulla Hiittisten suoralla on iso mermerkki, jonka päälle kalasääski tekee joka vuosi pesän. Eikä hän ollut tehnyt poikkeusta tänäkään vuonna. On siinä hänellä melkoinen pesäpaikka, keskellä vilkasta veneväylää. Eipähän tule aika pitkäksi kun katselee ohi ajavia veneitä =D.

Piipahdimme Kasnäsissä tankkaamassa veneen ja otimme pienen jalottelutauon, jonka jälkeen matka jatkui edelleen kohti Korppoota.

Ennen Korppoota oli vielä toinenkin kalasääsken pesä! Tältä pesältä oli itse emolintu liikenteessä.

Korpoströmin satama oli meille entuudestaan tuttu. Olen esitellyt sataman jo aikaisemmin blogissani täällä. Tulimme satamaan illalla yhdeksän jälkeen ja saimme suunnilleen sataman viimeisen vapaan paikan, onneksi. Vaikka meillä oli ollut mukana matkaevästä, oli tässä vaiheessa koko veneen miehistöllä jo sellainen nälkä, että näköä haittasi. Vene nopeasti kiinni laituriin ja syömään!

Myös me söimme Kipparini kanssa kalaa =D.

Ilta oli kaunis ja ilta-aurinko maalasi suorastaa taulumaisia pastellinsävyjä taivaalle. Kaikkein hienointa oli, että loma oli alkanut ja uteliaan odottava kutkuttava tunnelma oli vatsanpohjassa. Mitä kaikkea oikein näkisimme seuraavien viikkojen aikana? Sen te tulette näkemään lähi viikkojen aikana täällä blogissa. Muutamien seuraavien postausten osalta ollaan tiukasti saaristossa =D.

Kohti Korpoströmiä

Viimeisenä iltana Kasnäsissä nousi mereltä käsin sumu. Ilma viileni heti huomattavasti. Sumua kesti koko yön ja vielä aamulla pitkään.

Aamu Kasnäsissä näytti tältä, ei siis ollut mitään kiirettä merelle. Söimme rauhassa aamupalan ja odottelimme sään selkenemistä.Niin vain sumu väistyi ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Lähtövalmistelut valmiiksi, köydet irti ja matkaan!

Olimme juuri päässeet Högsåran ohi, kun vastaan tuli jälleen sumuseinämä, auts! Uskokaa tai älkää, mutta tässä kuvassa näkyy saari. Tai siis näkyisi, jos ei olisi sumua. Tuuli oli lähes nollassa ja merenpinta rasvatyyni. Mistähän muuten tuokin sanonta tulee? Ei merellä ole mitään tekemistä rasvan kanssa vai onko?

Näin edettiin koko matka kohti Korppoota. Välillä sumuverho hieman hälveni ja sitten oli näkyvyys taas hetken miltein nollassa. Oli kyllä melko aavemainen tunnelma. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta näin sakeassa sumussa.

Ja sitten se tapahtui! Yksi haaveistani kävi toteen!

Mieheni huudahti, että tuolla on hylkeitä!!! En ole vielä ikinä (ja tuskin tulen tätä ennätystä ihan heti lyömään) vaihtanut kameraan niin nopeasti objektiivia (tietystihän siinä oli väärä valmiiksi kiinni). Siis en meinanut uskoa silmiäni! Sydän hakkasi niin kovaa, että tuli melkein rinnasta ulos. Tätä hetkeä en unohda koskaan!

Hylkeitä oli todella monta, niitä oli lisää kauempana. Onneksi sumu hieman hälveni juuri tällä kohdalla, sillä muuten en olisi saanut niistä minkäänlaista kuvaa. Juniori ihasteli kiikareiden kanssa ja minä tähystin kameran kanssa. Olen ollut merellä kesäisin kohta 14 vuotta ja tämä oli ensimmäinen kerta. Katselimme pitkään heidän sukeltelua ja köllöttelyä.

Sumu kesti koko matkan Korpoströmiin saakka, eli matkalla ei tullut juurikaan muuta nähtyä kuin muutama aavemaisesti vastaan tuleva vene ja ne hylkeet (aah).

Korpostömin vierasvenesatamaan mahtuu noin 70 venettä. Sataman saunat, suihkut wc:t ja pyykkitupa oli uudistettu, joten paikat olivat todella siistit.

Aivan sataman tuntumassa (suorastaan laiturilla) on ravintola ja heti sen takana saaristolaiskauppa. Tämä tässä on satamakonttori. Konttorin kiinni olessa pystyi satamamaskun maksamaan ravintolaan.

Myös Korpoström on hyvä "huoltosatama". Täälläkin pääsee halutessaan valmiiseen pöytään nauttimaan hyvää ruokaa. Strandbodenista voi käydä ostamassa lisää ruoka- ym. tarvikkeita ja myös veneen voi tankata.

Kaupassa oli tuoretavarat houkuttelevasti esillä. Kaikkea tarvittavaa löytyi.

Satamasta oli mahdollista vuokrata pyörä. Korppoon keskutaan oli matkaa satamasta yhdeksän kilometriä. Mikäli ei halua mennä sinne pyörällä, pääsi matkaan myös bussilla. Päivän mittaan lähti useampi bussivuoro.

Korposrtöm on jälleen paikka, josta pääsevät nauttimaan myös muutkin kuin veneilijät. Täällä on Saaristokeskus, jossa hotellihuoneita ja itse keskuksesta löytyy nykyaikaiset kokoustamis fasiliteetit.

Tämä punainen mökki oli ilmeisesti kirjojenvaihtopiste. Ovet olivat avoimena ja seiniä kiertävät hyllyt täynnä kirjoja.

Sataman tuntumassa oli myös paikallisten asukkaiden oma venesatama.

Sataman läheisyydestä löytyi viehtäviä rakennuksia. Kasokaapa miten ihana yläkerran pyöreä ikkuna ja siellä teekannu =). Nätti yksityiskohta.

Eikö olekkin hauska yksityisestä alueesta ilmoittava kyltti!

Pienellä mäellä, hieman puiden siimeksestä löytyi tuulimylly.

Korposrtömin satama oli vierailun arvoinen paikka. Pieni miinus tulee siitä (ja senkin tekevät veneilijät itse), että satama sijaitsee väylän varrella, jossa toki on ilmoitettu nopeusrajoitus, mutta siitä huolimatta osa posotti melko kovaa vauhtia ohi. Välillä ei meinannut pysyä perunat kattilassa, kun aallot löivät veneen kylkeen. Nopeusrajoituksilla on siis oikeasti merkitystä, niitä noudattamalla lisätään satamassa olevien viihtyisyyttä. Ja jokainen meistä veneilijöistä on aina vuorollaan siellä satamassa =).

Illan mittaan sumu nousi jälleen. Se vyöryi mereltä ja kietoi maiseman aavemaiseen vaippaansa. Oli jännittävää katsella, kuinka se nielaisi veneitä hellään huomaansa.Korpoströmin vierasvenesatamasta ja Saaristokeskuksesta pääset lukemaan lisää netistä tästä.